Laulamalla voi purkaa mielipahaa pois – Olemmeko unohtamassa taidon, jonka jopa neandertalinihmiset osasivat 40 000 vuotta sitten?

Unohda koulun musiikkitunnilla saatu kritiikki ja nauti laulamisesta, vaikka suihkussa. Laulaminen aktivoi aivoja sekä voi purkaa stressiä ja mielipahaa.

laulaminen
Suihkussa voi turvallisesti kajauttaa lauluja ilmaan
Suihkussa voi turvallisesti kajauttaa lauluja ilmaanThomas Hagström / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kajauta turvallisesti suihkussa

Suihkussa kukaan ei kritisoi lauluääntä ja oma äänikin kaikuu tavallista kauniimmin. Jos mieli on maassa, laulaminen voi tutkitusti auttaa.

Tekisi mieli laulaa sukujuhlissa, karaokessa – jopa yksikseen, mutta ei kehtaa.

Monelle ajatus huonosta laulutaidosta liittyy siihen, että oma ääni ei kuulosta hyvältä. Taustalla voi olla myös kouluaikojen ikävät kokemukset laulutunneilta.

LauluAvaimen omistaja, musiikin tohtori Ava Numminen rohkaisee aloittelijoita muistuttamalla, että kaikilla on joka tapauksessa ääni, jolla laulaa.

Numminen valmistui 1980-luvulla Sibelius-Akatemiasta laulunopettajaksi. Tuolloin ajatus laulutunteja ottavasta laulutaidottomasta oppilaasta oli ennenkuulumaton.

Laulupedagogin koulutuksessa ajateltiin yleisesti, ettei aikuinen voi oppia laulamaan.

Numminen perusti yhdessä Tuula Tennin kanssa LauluAvain nimisen yrityksen, joka on tarjonnut musiikin opetusta yli 10 vuotta. He kehittivät yhdessä laulupedagogiikkaa, jossa jokainen pystyy oppimaan laulamista omalta lähtötasoltaan sekä saamaan iloa ja energiaa omasta äänestään.

– Monet saattavat kokea, etteivät osaa laulaa, vaikka oikeasti pysyvät nuotissa kohtalaisen hyvin. Vaikka ei pystyisi laulamaan esimerkiksi korkeita ääniä, se ei tarkoita automaattisesti laulutaidottomuutta.

Laulutaidon kriteerinä pidetään yleisesti sitä, että pystyy toistamaan laulun melodiaa. Sitäkin voi harjoitella.

Nummisen mielestä laulaminen kannattaa aloittaa aina – se tukee hyvinvointia.

Suihku on hyvä paikka laulaa

Suihku on monelle turvallinen paikka kajauttaa pitkästä aikaa ensimmäiset sävelet kuuluviin. Suihkussa veden lotina sekoittuu omaan lauluun ja kaakelit toimivat sointipintana. Akustiikan ansiosta oma laulu kaikuu kauniisti korviin.

Päälle pulppuava vesi rentouttaa ja virkistää mieltä. Tuo tunne tuplaantuu, kun suihkuttelun aikana myös laulaa.

– Aluksi voi vaikkapa hyräillä. Sitten kokeilla rohkeasti itselleen tuttua laulua. Samalla voi kuulostella, pystyykö hyväksymään omasta suustaan tulevaa ääntä, opastaa Numminen.

Laulaessa antaudumme tunteille ja olemme haavoittuvaisiakin. Siksi kritisoiminen voi synnyttää sisäisen lukon laulamista kohtaan. Suihkussa kukaan ei ole kuitenkaan arvioimassa esitystämme.

Ava Numminen muistuttaa, että laulutaitoa voi kehittää läpi elämän.
Ava Numminen muistuttaa, että laulutaitoa voi kehittää läpi elämän.Helena Lappeteläinen / Yle

Mielipaha pois laulamalla

Musiikki aktivoi aivoja. Jo pelkästään aivojen saamien hyötyjen takia laulaminen kannattaa, vaikka ei olisi mielestään kovinkaan hyvä laulamaan.

– Laulaminen aktivoi puhekeskuksia, musiikkia prosessoivia keskuksia, keskittymistä, muistamista ja tunnejärjestelmää. Se pitää aivot virkeänä, Numminen vetää yhteen laulamisen hyödyt.

Kun lauleskelee mieleistään laulua, se voi vähentää stressiä, masennusta – ja jopa kipua. Sillä voidaan myös tukea kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä, kerrotaan Aivoliitosta (siirryt toiseen palveluun).

Laulaessa lauluihin siirretään tunteita, jolloin psyykkinen työskentely voi olla mahdollista turvallisesti ilman liian suurta ahdistusta itse asiaa kohtaan. Numminen kertoo, että jos esimerkiksi mieli on maassa, tunteita voi purkaa laulamalla.

– Surua voi käydä läpi hyräilemällä rauhallisesti jotain surullista laulua. Laulamalla voi työstää myös huolia.

Hoilaaminen kotona tai kävelylenkillä on terveellistä. Laulujen kajauttaminen ääneen laskee verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormoneja. Lopputuloksena on parhaimmillaan elimistön palautuminen ylikierroksilta normaalitilaan.

Jopa neandertalinihmiset lauloivat

Numminen kertto, että jo neandertalinihmisten on arveltu ilmaisseen itseään laulamalla. Laulaminen on kenties tuolloin – kuten tänä päivänäkin – ollut myös sosiaalista liimaa.

Kaikille esihistoriallisista kulttuureista kiinnostuneille Numminen suosittelee teosta (siirryt toiseen palveluun), jossa kerrotaan musiikin roolista kommunikaation kehityksessä.

– Osa nykyihmistä on unohtanut laulamisen arjessa, vaikka se on ollut käytössämme jo kymmeniä tuhansia vuosia.

Edelleen yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistetaan laulamalla vaikkapa urheilussa.

– Jalkapallo-otteluissa fanit laulavat kannatuslauluaan omalle joukkueelle. Se yhdistää ja erottaa heidät muista joukkueista.

Kehitysoppi eli evoluutio voi tarjota yhden selityksen laulamisen tarjoamista hyödyistä (siirryt toiseen palveluun).

Laulaminen on itsensä hyväksymistä äänen kautta

Oma ääni on oman persoonallisen ilmaisun keskeinen väline. Jos luottaa oman äänen toimivuuteen esimerkiksi laulaessa, kokouksissa tai puhe-esityksissä, henkilöllä on Nummisen mukaan luultavasti hyvä suhde omaan ääneensä.

– Hyvä suhde linkittyy enemmän tai vähemmän itseluottamukseen ja ajatukseen siitä, että kelpaa sellaisena kuin on.

Numminen mukaan suorituspaineeton laulaminen myös helpottaa oppimista. Ja laulutaitoaan voi kehittää läpi elämän – miltä tasolta tahansa ja minkä ikäisenä tahansa.

Laulaminen voi huuhdella stressit pois