Katso, mahtuisitko asumaan tänne: opiskelijoille rakennetaan miniyksiöitä, joissa kädet ulottuvat melkein seinästä seinään

Ei ihme, ettei solukämppä enää houkuta. Opiskelijayksiö maksaa asumistukien jälkeen vain 50 euroa enemmän. Yleisillä markkinoilla vuokra on kallis.

opiskelija-asunnot
Matti Tarhio levittää käsivartensa näyttääkseen yksiön kokoa.
Asuntojen minimikoko on tänään 20 neliötä, opiskelija-asunto voi olla vielä pienempi, HOASin Matti Tarhio sanoo.Nella Nuora / Yle

Matti Tarhio ei ole erityisen pitkä mies, mutta kun hän levittää kätensä, ne yltävät lähes seinästä seinään.

Tässä yksiössä nuo seinät ovat vain 2,1 metrin päässä toisistaan.

Kaikkiaan asuinneliöitä on minikokoisessa asunnossa seitsemäntoista ja puoli. Siihen on saatu mahtumaan eteinen, pesuhuone, keittiö, oleskelutila ja matala parvi.

– Kun tämä asunto laitetaan markkinoille, tähän on porukkaa kiljuen haluamassa. Aivan huippusijainti metroaseman vieressä, Hoasin toimitusjohtaja sanoo.

Ikkunan takana punainen metrojuna pysähtyy Rastilan asemalle. Parinkymmenen minuutin kuluttua se on Helsingin keskustassa.

Todennäköisimmin Helsingin opiskelija-asuntosäätiön uusiin asuntoihin muuttaa nuori, joka opiskelee läheisen Myllypuron ammattikorkeakoulussa.

– Meillä on sellainen kampus-ajatus, että pyrimme suosimaan läheisten koulujen opiskelijoita. Haluamme että yleisissä tiloissa kokoonnutaan opiskelemaan ja tekemään esimerkiksi ryhmätöitä.

Helsingin Rastilan miniyksiön vuokrahinta tulee olemaan noin 450 euroa kuukaudessa.

Miniasunto
Pikkuinen. Käytävällä on iso yhteinen keittiö, mutta sitä ei tarvitse käyttää ellei halua.Nella Nuora, Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomessa noin neljäsosa opiskelijoista asuu opiskelija-asunnoissa. Hakijoita riittää. Esimerkiksi viime elokuussa Hoasilla vapautui parituhatta asuntoa ja niitä haki 12 000 opiskelijaa. Kaikki Hoasin kämpät eivät kuitenkaan kiinnosta nuoria – suurin osa haki yksiötä.

1970-luvun soluasuntoja säätiöllä on ongelmaksi asti.

– Syksyllä ne täyttyvät hetkeksi, mutta jo joulun hujakoilla tilanne alkaa muuttua. Keväällä on sitten pari kolmesataa soluhuonetta vapaana, Tarhio sanoo.

Hoasilla on lähes 10 000 asuntoa. Noin kymmenesosa niistä on vääränlaisia tai väärässä paikassa. Vanhoja Hoas-asuntoja on purettu esimerkiksi Vantaan Kulomäessä. Ensi vuonna säätiö luopuu kahdesta talosta Espoon Kuitinmäessä.

– Meillä on suurin piirtein tuhat asuntoa, joihin haetaan ratkaisua. Niitä kehitetään nykyisten vaatimusten mukaisiksi tai sitten realisoidaan. Asunnot ovat peruskorjaamattomia. Valintojen tekeminen on helpompaa, kun isoja investointeja ei ole tehty, Tarhio sanoo.

Opiskelija haluaa yksiön

Hoasin A-lehtien tutkimusyksiköllä teettämä selvitys kertoo, millaista asumista lähivuosina opiskelemaan lähtevät nuoret haluavat.

Lähes puolet vastaajista halusi asua yksin. Lähes yhtä moni ottaisi unelma-asuntoonsa seurustelukumppanin. Kimppakämpät eivät kiinnosta.

Tilastografiikka: miten asuisi mieluiten.
A-lehdet, HOAS, Harri Vähäkangas / Yle

Hoasin ja A-lehtien tutkimuksen vastaajat olivat suurimmaksi osaksi lukio- tai yläasteikäisiä. Lisäksi yli 90 prosenttia heistä oli naisia. Painotus johtuu tutkimusta tehneen mediatalon sangen nais- ja tyttövaltaisesta lukijakunnasta.

Tämä joukko edustaa kuitenkin sitä kutsuttua Z-sukupolvea, joka seuraavaksi valtaa Suomen opiskelija-asunnot.

Tilastografiikka: mistä olisi valmis tinkimään edullisen asunnon vuoksi.
A-lehdet, HOAS, Harri Vähäkangas / Yle

Tutkimus kertoo myös, että edullisen hinnan vuoksi yli puolet vastaajista on valmis tyytymään pienempään asuntoon. Paljon harvemmassa on nitä, jotka tinkisivät asumismuodosta tai sijainnista.

Hyvin harva ottaisi huonokuntoisen asunnon, vaikka sen saisikin edullisesti. Siihen ei ole ehkä syytäkään, sillä asumistuki tasoittaa opiskelija-asuntojen väliset hintaerot.

Silhuettina ikkunaa vasten seisova mies, jolla avainnippu kädessä.
Metro vie. Sadan asunnon kerrostalossa on vain kahdeksan autopaikkaa.Nella Nuora / Yle

Näin paljon yksiöstä joutuu maksamaan

Esimerkkihenkilömme Olli Opiskelija on 18-vuotias helsinkiläinen, joka saa kuukausittain 250 euroa opintotukea ja keskimäärin 350 euroa satunnaisina tuloina.

Näitä kysymyksiä Ollin on hyvä pohtia:

1) Edullinen soluasunto

Opiskelijasoluun voi pääkaupunkiseudulla päästä 250 euron vuokralla. Yleisen asumistuen jälkeen siitä jää Olli Opiskelijalle maksettavaksi noin 60 euroa kuukaudessa.

2) Opiskelijayksiö

Opiskelijayksiön vuokra on helposti kaksinkertainen. Yleinen asumistuki kattaa kuitenkin 500 euron vuokrasta suurimman osan. Ollille jää maksettavaa noin 110 euroa kuukaudessa.

Käytännössä vanhan solukämpän voi siis vaihtaa uutukaiseen opiskelijayksiöön viidenkymmenen euron välirahalla. Sen lisähinnan moni on valmis kuukausittain maksamaan.

Entä jos Olli Opiskelija ei saa opiskelijayksiötä – eikä hän halua elää opiskelijasolussakaan?

3) Yksiö markkinahintaan

Vapailla markkinoilla vuokrattavan yksiön mediaanihinta on Helsingissä lähes 800 euroa (siirryt toiseen palveluun). Suurin osa lisähinnasta tulee Olli Opiskelijan maksettavaksi, koska vuokra ylittää yleisen asumistuen enimmäismäärän.

Vapailla markinoilla Ollin maksettavaksi jää noin 380 euroa kuukaudessa. Hintaero soluasuntoon nähden on yli 300 euroa.

Tätä eroa Olli voi kuroa umpeen esimerkiksi töitä tekemällä. Silloin on tosin syytä huomata, että työtulot laskevat asumistukea. Käytännössä Ollin pitää nostaa keskimääräistä kuukausituloaan 600 eurosta yli 1000 euroon, jotta hänen taloutensa on samalla tasolla soluasukin kanssa.

Käytimme esimerkkitapauksissa apuna Kelan laskuria (siirryt toiseen palveluun).

Havainnekuva HOASin yksiöstä.
Pientä elämää. Havainnekuva – valmistuvissa opiskelija-asunnoissa on esimerkiksi kiinteä pöytä.Arkkitehtitoimisto Konkret

Yhteisöllisyys ei katoa

Ovatko nuoret piloille hemmoteltuja, kun he vaativat yksiöitä ja kiiltävää pintaa?

Tarhion mukaan tästä ei ole kyse. Koko yhteiskunta on muuttunut.

– Kyse saattaa olla esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Nuoret tapaavat toisiaan verkossa koko ajan ja todennäköisesti kaipaavat tilaa, jossa voi yksin latautua vähän aikaa.

Vaikka opiskelijat haluavat asua tänään itsenäisesti, yhteisöllisyyden tarve ei katoa. Tätä silmällä pitäen Hoasin uusi talo tarjoaa miniyksiöiden lisäksi yhteiskeittiöitä, saunoja ja kattoterassin.

Ensimmäiseen kerrokseen tulee pyykinpesuhuone, punttisali ja niiden väliin viihtyisä sohvaryhmä. Ikkunasta avautuu näkymä kadulle.

– Vanhoissa kerrostaloissa nämä tilat ovat usein niin syvällä kellareissa ettei niihin monet uskalla edes mennä, Tarhio sanoo.

– Yhteinen oleskelutila muuttaa talon hengen.

Matti Tarhio osittain pylvään takana.
Uudet opiskelija-asuntomme ovat tänään 80 prosenttisesti yksiöitä, Hoasin Matti Tarhio sanoo.Nella Nuora / Yle

Miniyksiöt eivät ole opiskelijoiden oma juttu. Sato rakensi muutama vuosi sitten miniasuntoja Vantaan Martinlaaksoon, ja sijoitusyhtiö Aberdeen puuhaa mikroasuntoja Helsingin Jätkäsaareen (siirryt toiseen palveluun). Mallia on otettu maailman suurkaupungeista, joissa ihmiset eivät enää mökötä kotona vaan käyttävän aikansa ja rahansa urbaanissa vilinässä.

– Maailma on menossa siihen suuntaan, että olohuone ulkoistetaan. Aikaa vietetään harrastuksissa ja kaupungilla. Ihmiset eivät enää kyläile, vaan tapaavat toisiaan kahviloissa ja ravintoloissa, Tarhio kuvaa.

– Opiskelijat ovat aina olleet edelläkävijiötä.

Keskustelu on avoinna 29.1. klo 23 asti.