Tästä Suomi nyt riitelee: Mitä kiky-tunneista oikein sovittiin neljä vuotta sitten? Professori kertoo, miksi kiista ei ole ihan yksinkertainen

Tampereen yliopiston työelämän tutkija, professori Harri Melin sanoo, että kiistassa on kyse isosta rahasta ja taustalla ovat isot periaatteelliset kysymykset.

lakot
lakko Raflatac
UPM Raflatacin työntekijät olivat lakossa maanantaina aamulla Tampereella. Mari Vesanummi / Yle

Kerran kirpaisu vai pysyvät talkootunnit? Mitä kiky-tunneista oikein sovittiin?

Kiky-tunneista käydään nyt Suomessa suurta vääntöä. Kiistaa on siitä, olivatko ne tarkoitettu väliaikaiseksi kilpailukyvyn parantamiseksi vai eivät.

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin 24 lisätyötunnista ilman korvausta. Kikyn yhteydessä vuonna 2016 sovittiin myös, että sosiaaliturvavakuutusmaksuista aiempaa suuremman siivun maksavat palkansaajat. Tähän ei enää neuvotteluilla voi puuttua, osin sen takia kiky-tunneista onkin nyt noussut niin suuri haloo.

Tampereen yliopiston työelämän tutkija, professori Harri Melin sanoo, että kiistassa on kyse isosta rahasta ja taustalla ovat isot periaatteelliset kysymykset. Ratkaisu heijastuu muille aloille ja kiistasta on tulossa ennakkoratkaisu.

– Päädyttiin sitten kikyjen poistamiseen tai säilymiseen, se ratkaisu toistuu muissa tämän kevään työehtosopimuksissa, professori uskoo.

Professori tulkitsee kertaluonteisiksi

Teknologiateollisuudessa kiky-tunneista luovuttiin vuodenvaihteessa. Tilanne on kuitenkin eri liitoissa Melinin mukaan erilainen.

– Teknologiasopimuksessa kiky-tunnit laitettiin erilliseen pöytäkirjaan, muissa työehtosopimuksissa kiky-tunnit oli leivottu sopimuksen sisään.

Siksi asia ei ole ihan yksinkertainen.

Harri Melin professori, Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston professori Harri Melin sanoo, että paperin ja metsän neuvottelut heijastuvat muille aloille tänä keväänä. Jani Aarnio / Yle

Kiky-sopimus tehtiin vuonna 2016. Tarkoitus oli parantaa Suomen kilpailukykyä. Työntekijöille tuli puoli tuntia viikossa lisää työaikaa. Ajatukset siitä, mitä sovittiin, ovat erilaiset.

Tämä paljastui nyt neljä vuotta jälkeenpäin. Professorin mukaan työnantajat selvästi ajattelevat, että järjestely on toistaiseksi voimassa. Ammattiliitot taas kokevat kikyn ainutkertaiseksi järjestelyksi, joka on nyt päättynyt.

Mitä tutkija on aiheesta mieltä?

– Pitäisi ensin katsoa sopimusten sisältö ja tapa, millä ne on tehty. Oma tulkintani kiivaasta keskustelusta on, että kiky-tunnit oli sovittu kertaluonteiseksi.

Melin perustelee tätä sillä, että neljä vuotta sitten puhuttiin kikyn-tuomasta sisäisestä devalvaatiosta. Markka-aikana devalvointi meni vientiteollisuuden hyväksi, muut olivat maksajina.

Toisaalta kikystä päinvastoin hyötyivät professorin mukaan kaikki toimialat.

– Työntekijät tekivät ilmaista työtä, nyt käydään keskustelua, kuinka kauan talkootyö on voimassa.

Tuhansia ihmisiä lakossa

Kiista on saanut kovat mittasuhteet. Paperitehtaiden tuotanto pysähtyi maanantaina aamulla, kun Paperiliiton työntekijät menivät lakkoon. Lakon piiriin kuuluu 9 000 Paperiliiton jäsentä. Lakon on määrä kestää kolme viikkoa.

Metsäteollisuus ilmoitti puolestaan sunnuntaina kolmen vuorokauden työsulusta paperi-, kartonki- ja selluteollisuudessa. Sulku järjestetään 10. helmikuuta alkaen 12 tuotantolaitoksessa.

Riitaa on juuri kiky-tunneista. Paperiliitto on jo aiemmin sanonut, että kilpailukykysopimuksen mukaiset kiky-tunnit saavat jäädä menneisyyteen. Metsäteollisuus on puolestaan tyrmännyt palkansaajapuolen vaatimukset kiky-tuntien poistamisesta. Metsäteollisuuden mukaan Teollisuusliiton sopimuksesta ei voi ottaa mallia.

 pääluottamusmies Tero Leino, Metsä Board Tako
Paperiliiton lakko on pysäyttänyt kartongin valmistuksen Metsä Boardin Takon kartonkitehtaassa Tampereella. Pääluottamusmies Tero Leino toimi maanantaina lakkovahtina Takon kartonkitehtaalla Tampereella. Jani Aarnio / Yle

UPM Raflatacin työntekijät aloittivat myös lakon maanantaina. Pääluottamusmies Pertti Niemi sanoo, että Metsäteollisuus on avaintekijä, koska kemian lakkoa siirrätettiin.

– Julkinen puoli tulee kovaa ja katsoo, miten kikyn kanssa käy. Kun rouvat lähtevät kadulle, siitä on leikki kaukana, Niemi sanoo.

Niemen mukaan kiista on mennyt ideologiseksi. Hän arvioi, että lakko maksaa lopulta enemmän kuin kiky-tunnit. Hänen mukaansa paperialalla palkkojen osuus on tuotteesta pieni.

Professori: Työnantajat vaikuttavat yksimielisiltä

Professori Harri Melin ymmärtää, miksi Metsäteollisuus ei halua luopua kiky-tunneista.

– Samalla tavalla työntekijät eivät ole valmiita luopumaan kerran saavutetuista eduista. Työehdoista neuvotellaan kuitenkin joka ikinen kerta erikseen.

Paperiteollisuus on perinteisesti suhdanneherkkä ala ja nyt talouden näkymät ovat professorin mukaan lyhyellä aikajänteellä synkät. Perinteinen sanoma- ja aikakauslehtipaperin kulutus on laskemassa, mutta verkkokaupan ansiosta kartongilla menee paremmin.

Professorin mielestä neuvottelukierroksella on mielenkiintoista, että työnantajaliitot näyttävät sopineen yhteisestä linjasta.

– Työnantajien suhtautuminen on ollut hyvin koordinoitua ja yksimielistä.

Lue lisää:

Paperitehtaat pysähtyivät aamulla – Stora Enson pääluottamusmies: "Lähdemme siitä, että kiky-tunnit poistuvat"

Paperitehtaiden lakko alkoi, viime hetken neuvotteluissa ei päästy sopuun – Paperiliitto ilmoitti laajentavansa lakkoa kolmannelle viikolle

Metsäteollisuutta uhkaa kahden viikon lakko, lakon hintalapusta kiistellään jo: miljardi vai 70 miljoonaa?

Kiky-sopimuksen pysyvin muutos on hyödyttänyt työnantajia lähes 6 miljardilla eurolla