Suomesta Venäjälle vievän Saimaan kanavan vettä aiotaan alkaa lämmittää, jotteivät laivat jäätyisi siihen kiinni: "Ensimmäinen maailmassa"

Geolämpöä saataisiin Saimaan kanavaan useamman kilometrin syvyydestä. Se mahdollistaisi ympärivuotisen liikennöinnin.

Saimaan kanava
Jäänmurtaja Iso-Pukki Saimaan kanava laiva talviliikenne Lappeenranta Mustola
Jäänmurtaja Iso-Pukki on päivystänyt aikaisempina talvina Saimaalla odottamassa avustettavia aluksia. Yle

Kovina pakkastalvina Saimaan kanavan reunoihin muodostuu jääsohjoa, jolloin alusten kulku vaikeutuu. Vaikein tilanne on Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa kapealla, osittain kallioon louhitulla osuudella Nuijamaanjärveltä Kansolaan.

– Kalliouomassa on vedessä vähän lämpöenergiaa. Jäätä kerääntyy jopa puolentoista metrin syvyydelle laivarännin viereen, laskee ylitarkastaja Jukka Väisänen Väylävirastosta.

Tänä talvena jäästä ei kuitenkaan ole ollut laivaliikenteelle riesaa, sillä leudon sään takia kanava on lähes sula. Niinpä liikenne voisi ensimmäistä kertaa jatkua läpi talven, mutta sulkuporteilla tehtävien korjausten takia kanava joudutaan sulkemaan helmikuussa pariksi kuukaudeksi.

Ilmakuva Saimaan kanavasta.
Saimaan kanava jäätyy herkimmin kapealla ja osittain louhitulla osuudella, jossa jäätä voi kertyä jopa pari metriä. Kalle Purhonen / Yle

Ankarana talvena vettä olisi lämmitettävä parilla asteella, jotta jäätä muodostuisi vähemmän. Ratkaisuksi on löytymässä syvältä maan uumenista pumpattava geolämpö, jonka hyödyntämistä tutkitaan Geologian tutkimuskeskuksessa.

– Saimaan kanava sijaitsee rapakivialueella, joka johtaa lämpöä hyvin. Se olisi hyvä lämmön lähde ja lämpöä alueella riittää, sanoo asiakkuuspäällikkö Antti Huusko Geologian tutkimuskeskuksesta.

Lämpöä olisi mahdollista tehdä useiden pienempien maalämpöjärjestelmien avulla tai kanavan varrelle rakennettavasta geolämpölaitoksesta.

– Lämpöä tuotettaisiin lähinnä kriittisiin kohtiin, joissa jäätymisriski on suurin, sanoo Huusko.

gtk geoenergiateho
Geologian tutkimuskeskuksen maalämpökartan mukaan Saimaan kanavan ympäristössä lämpöä on saatavilla maaperästä runsaasti. Geologian tutkimuskeskus

Järjestelmien erona on se, että maalämpöjärjestelmissä lämpöä saadaan muutamien satojen metrien syvyyteen porattavasta reiästä, kun geolämpölaitokset käyttävät yli kilometrin syvyyteen porattavaa reikää. Suomessa syvin porattu geolämpölaitoksen reikä ulottuu 6,4 kilometrin syvyyteen.

– Laitoksesta väistämättä tulisi suuritehoinen, sillä lämmintä vettä tarvittaisiin määrällisesti paljon, pohtii ylitarkastaja Jukka Väisänen.

Geolämpöä on saatavilla sitä enemmän, mitä syvempi reikä tehdään. Kuuden kilometrin syvyydessä lämpötila olisi jo 100 astetta. Saimaalla tutkitaan kilometrin tai kahden syvyyteen ulottuvaa reikää.

– Tarkoitus on yhdistää aurinkokeräimillä saatavan lämmön, geolämmön tai maalämmön tuotto, sanoo ylitarkastaja Jukka Väisänen.

Mälkiän sulku Saimaan kanavassa.
Saimaan kanavan sulkujen alaportit on uusittu muutamia vuosia sitten. Niiden takuukorjausten takia kanava sulkeutuu helmikuussa. Kalle Purhonen / Yle

Geologian tutkimuskeskus selvittää kevään aikana, kuinka syvältä lämpöä kannattaa pumpata ja paljonko laitos tulisi maksamaan.

Saimaan kanavalle suunniteltavan geolämpölaitoksen toimintatapa olisi periaatteessa yksinkertainen – maahan porattuun reikään pumpattaisiin kylmää vettä, ja samassa reiässä olisi putki, jonka kautta imettäisiin lämmennyt vesi ylös lämpöpumpulle. Sen avulla puolestaan lämmitettäisiin kanavan vettä.

Geolämpölaitos toimisi myös tutkimuskohteena geolämmön hyödyntämisessä Suomessa ja laajemminkin merenkulun alalla. Toistaiseksi Suomessa toimii vain yksi geolämpölaitos.

– Saimaan kanavasta tulisi ensimmäinen kanava maailmassa, jonka vettä pyritään lämmittämään ja sitä kautta helpottamaan talvisia liikenneolosuhteita, pohtii Väisänen.

Väyläviraston ylitarkastaja Jukka Väisänen.
Ylitarkastaja Jukka Väisänen Väylävirastosta sanoo, että veden lämmittäminen parilla asteella helpottaisi merkittävästi laivojen liikennöintiä Saimaalle. Kalle Purhonen / Yle

Aiemmin Saimaan kanavan veden lämmittämistä on suunniteltu siten, että kanavaan johdettaisiin lauhdevesiputki Lappeenrannassa sijaitsevalta UPM:n teollisuuslaitokselta.

Putken rakentaminen olisi maksanut 30 miljoonaa euroa, mikä olisi ollut saatuun hyötyyn nähden liikaa. Geolämmön odotetaan tulevan merkittävästi edullisemmaksi tavaksi jatkaa liikennekautta Saimaan ja Suomenlahden välillä.

– Maasta ja ilmasta saatava lämpö on edullista ja uusiutuvaa, pohtii ylitarkastaja Jukka Väisänen.

Aluksi kanavalle rakennettaisiin koelaitos, jossa testattaisiin uutta tekniikkaa. Varsinainen geolämpölaitos valmistuisi vuosikymmenen puolivälissä, samaan aikaan kuin Saimaan kanavan pidennetyt sulut.