Millaista arki on vuonna 2030? Lue 16 ennustusta siitä, miten teknologia ja ympäristönsuojelu muuttaa elämäämme

Robottibussi vie ratikkapysäkille ja tekoäly auttaa lääkäriä. Mindtrek-tapahtuman puhujat kertovat, miten arki muuttuu.

tulevaisuus
MUJI ja Sensible 4 ovat yhdistäneet osaamisensa kehittääkseen maailman ensimmäisen kaikissa sääolosuhteissa toimivan, tyylikkään robottibussin.
Kuskiton automaattibussi kuljettaa tamperelaisia ratikkareitin varrelle ehkä jo ensi vuonna, sanoo johtava konsultti Pekka Eloranta. Vuoteen 2030 mennessä yksityisautoilu vähenee merkittävästi Suomessa. Erilaiset sovellukset auttavat reitin ja kulkuvälineen valinnassa oman liikuntatarpeen mukaan. MUJI

Millainen Suomi on vuonna 2030? Millaisia muutoksia uusi teknologia tuo tullessaan arkeemme? Pyysimme Tampereella meneillään olevan Mindtrek (siirryt toiseen palveluun)-teknologiatapahtuman puhujilta esimerkkejä siitä, mikä on 10 vuoden kuluttua arjessamme erilaista kuin nyt.

1. Koti ennakoi asukkaan tarpeet ja ohjaa hätätilanteessa

"Tilat ja ympäristöt ennakoivat tilanteita paremmin. Kun tulen kotiin, ilmanvaihto, valaistus ja lämpötila ovat minulle sopivia. Rakennus on tunnistanut jo 15 minuuttia ennen kuin saavun, että olen tulossa ja ennakoinut toivomuksiani. Samaan aikaan energiaa kulutetaan vähemmän ja päästöt pienenevät.

Hätätilanteissa kuten tulipalossa tai myrskyissä rakennukset ja kadut ohjaavat meidät intuitiivisesti turvaan. Lisäksi talo tunnistaa, jos hätääntynyt lapsi tai huonokuntoinen vanhus on jäänyt palavaan rakennukseen ja osaa kohdentaa evakuoinnin nopeasti oikeaan paikkaan."

Toimitusjohtaja Miimu Airaksinen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

2. Ruokapöytä näyttää kullekin perheenjäsenelle sopivaa viihdettä

"Kotimme tietää, missä kukin perheenjäsen on. Se tarjoaa tietoa ja viihdettä heidän mieltymystensä mukaan pöytäpintojen, näyttöjen ja mobiililaitteiden kautta. Kodin käyttöliittymänä toimiva tekoäly vastaa pyyntöihin kaikissa huoneissa. Se myös hakee ennakoivasti mahdollisesti tarvittavaa uutta tietoa silloin, kun tärkeämpää tekemistä ei ole."

Tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, Tampereen yliopisto

3. On noloa rakentaa talo vain uusista materiaaleista

"Vuonna 2030 rakennuksista on hiljalleen tulossa arvokkaita hiili- ja materiaalipankkeja. Niihin varastoidaan hiiltä pois ilmakehää lämmittämästä puuhun ja uusiin betonia ja muovia korvaaviin tuotteisiin. Rakennusmateriaalien kierrätys on muuttunut arkkitehtuuria leimaavaksi trendiksi ja on vähän noloa tehdä talo vain uusista materiaaleista, uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä puhumattakaan."

Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö

4. Puu on suosittua rakentamisessa ja energiantuotannossa

"Fossiilisten, ehtyvien ja uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä rajoitetaan merkittävästi maailmassa ympäristösyistä. Uusiutuvat ja ekologiset raaka-aineet, kuten puu, tulee olemaan yhä suositumpi ja hyväksyttävämpi raaka-aine sekä energiantuotannossa että rakennusmateriaalina. Suomi on tässä kehityksessä johtavassa asemassa maailmassa omien hyvien ja kestävästi hoidettujen metsävarojensa ansiosta."

Rakennusopin professori, arkkitehti Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto

Harri Ojala, Markku Karjalainen, Miimu Airaksinen, Pekka Eloranta; Heikki Rusama, Sari Mäenpää, Roope Raisamo, Tomi-Pekka Niukkanen
Mindtrek-teknologiatapahtuman puhujat Harri Ojala (ylärivissä vasemmalla), Markku Karjalainen, Miimu Airaksinen, Pekka Eloranta, Heikki Rusama (alarivissä vasemmalla), Sari Mäenpää, Roope Raisamo ja Tomi-Pekka Niukkanen kertoivat Ylen pyynnöstä esimerkkejä siitä, miten arkemme on muuttunut 10 vuoden kuluttua. Antti Eintola / Yle

5. Terveyttä vaalitaan mittaamalla, tekoäly auttaa diagnooseissa

"Terveydentilan monitorointi on jokaiselle nykyistä helpompaa ja informaation tarkkuus parempaa. Erilaisten analytiikkaratkaisujen myötä meillä on terveydentilamme kehitystä koskevia ennusteita, jotka ohjaavat tekemään parempia valintoja arjessa.

Tekoäly mahdollistaa suuremman tehokkuuden diagnostiikassa, jos oireita ilmenee. Myös monien nyt tunnettujen sairauksien hoitoon on nykyistä tehokkaammat hoito- ja ehkäisykeinot."

Johtaja Harri Ojala, Business Tampere

6. Kunta palvelee virtuaalisesti ympäri vuorokauden

"Vuonna 2030 asioidaan virtuaalisessa kunnantalossa. Tällä vuosikymmenellä aika ja paikka menettävät merkityksensä. Palvelut on saatavilla koska vaan."

Tietojohtaja Tom Holmroos, Suomen kuntaliitto

7. Katumainos näyttää ohikulkijan mainoksen vaate yllään

"Veikkaisin, että lisätty todellisuus tulee helposti laseihin. Voimme nähdä katumainoksessa itsemme mainoksen vaate päällä, voimme ostaa sen suoraan silmiä liikuttamalla tai eleellä. Näyteikkunat tunnistavat meidät ja tarjoavat meille tuotteita, joista olemme kiinnostuneita.

Henkilön tunnistamisen perusteella personoitu sisältö ja personoidut palvelut tulevat yleistymään ja niitä voidaan tuoda uudella tavalla esille virtuaalisilla esittelytavoilla ja heijasteilla, mahdollisesti jopa hologrammein. "

Toimitusjohtaja Pihla Rostedt, Stellarion Oy

8. Yksityisyyden ja tiedon suojaaminen on keskeistä

"Arjen muuttaminen lähtee liikkeelle ongelmasta tai haasteesta, ei teknologiasta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupunkiympäristössä hyödynnetään informaatioteknologiaa ja analytiikkaa yhä laajemmin älykkään valaistuksen, liikennesuunnittelun ja -ohjauksen tarpeisiin, kaavoitus- ja rakennesuunnitteluprosessien kehittämiseen, turvallisuussuunnitteluun ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.

Haasteena on erillisten ratkaisujen järkevä linkittäminen. Toinen haaste liittyy tietoturvaan ja yksityisyyteen: mitä enemmän toimijoita, toimintoja ja toimintarajapintoja, sitä enemmän on tarvetta tiedon eheyden ja muuttumattomuuden varmistamiseen."

Johtava konsultti Sari Mäenpää, Insta Group Oy

9. Kuka vain osaa ja ymmärtää teknologiaa

"Tällä hetkellä hienoa teknologiaa on jokaisella taskussa, mutta aika monet kokevat, etteivät silti ole teknologisia tyyppejä, kehittäjähenkisiä tai koodariainesta. Tulevaisuudessa teknologia ei enää ole identiteettijuttu, vaan työkalu. Teknologiaosaaminen arkipäiväistyy.

Yhä useampi meistä ymmärtää, millaisista palikoista käyttämämme laitteet ja sovellukset koostuvat. Osaamme vaikuttaa siihen, miten ne toimivat. Ennen kaikkea meillä on ymmärrystä ottaa kantaa ja vaikuttaa siihen, miten teknologiaa kehitetään. Ymmärrystä tarvitaan, jotta tulevaisuuden teknologia todella palvelee tarpeitamme sekä tukee hyvinvointia ja turvallisuutta."

Tekninen johtaja Sanna Reponen, Mehackit Oy

Tom Holmroos, Teuvo Sankila, Sanna Reponen, Matti Kuittinen; Pihla Rostedt, Teppo Rantanen, Juha Vaaraniemi, Mikko Hurskainen.
Mindtrek-tapahtuman yhteydessä tulevaisuutta ennakoivat Tom Holmroos (ylärivissä vasemmalla), Teuvo Sankila, Sanna Reponen, Matti Kuittinen, Pihla Rostedt (alarivissä vasemmalla), Teppo Rantanen, Juha Vaaraniemi ja Mikko Hurskainen.Antti Eintola / Yle

10. Uusia asioita opetetaan vasta, kun oppija on toipunut edellisistä rasituksista

"2030-luvulla elämme Suomessa, jossa yhtenäinen oppimisen polku alkaa 6-vuotiaana ja jatkuu oppivelvollisuutena 18-vuotiaaksi saakka. Oppivelvollisuuden loppuessa nuorella on hyvät elämänhallintataidot ja hän on ylpeä omasta osaamisestaan. Koulun tärkein tehtävä on kasvattaa hyvinvoivia, aktiivisia kansalaisia.

Teknologia mahdollistaa tarvittavan tiedon keräämisen ja kerääntymisen. Teknologiaa käytetään muun muassa seuraamaan oppijan palautumista. Uusien asioiden oppimista rytmitetään saadun palautteen perusteella."

Kustannusjohtaja Teuvo Sankila, Otava Oppimisen palvelut

11. Ammattitaitoinen opettaja on yhä paras opetussovellus

"Opettajan työajasta vain puolet kuluu vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Opettajat tekevät keskimäärin päivän viikossa sellaista hallintoon, suunnitteluun ja arviointiin liittyvää työtä, joka voidaan automatisoida. Onnistuessaan teknologia mahdollistaa enemmän inhimillistä kohtaamista oppilaiden ja opettajien välillä.

Tulevaisuuden koulu näyttääkin samalta kuin nyt, mutta on olennaisesti kansainvälisempi ja yksilöllisempi. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta ammattitaitoinen opettaja on edelleen paras opetussovellus oppilaille."

Toimitusjohtaja Heikki Rusama, opettajien yhteisöpalvelu Freeed.com

12. Ammatit muuttuvat, opetuksen pitää olla yksilöllistä

"2030-luvulla tulee olemaan paljon ammatteja, joissa tarvitaan osaamista ja taitoja, joista emme vielä voi kaikista varmuudella sanoa mitä ne ovat. Tämän takia tänä päivänä kouluissa tulee kasvattaa lapsia ja nuoria heidän omaa tulevaisuuttaan varten.

Tässä apuun tulevat tukemaan opettajien pedagogista osaamista oppimateriaalien digitaalisuus ja tekoäly, jotka mahdollistavat oppilaiden yksilöllisen oppimisen ja kehittymisen tukemisen."

Liiketoimintajohtaja Tomi-Pekka Niukkanen, Edita Publishing

13. Koneet tekevät tarkat työt, eettisissä ongelmissa riittää ratkottavaa

"Koneet ottavat yhä enemmän tarkkuutta ja analyysia vaativia tehtäviä hoitaakseen ja tämä yhdistyy osaksi asiantuntija-ammatteja. Käytännön esimerkkinä koneet analysoivat röntgen- ja magneettikuvia nopeasti ja luotettavasti, jolloin hoitohenkilökunta voi käyttää aikaa enemmän potilaiden hoitoon.

Teknologia vaikuttaa suoraan esimerkiksi potilaiden terveyteen. Tästä syystä eettiset ja sosiologiset kysymykset ovat mielestäni vaikeampia ja tärkeämpiä ratkottavaksi kuin itse teknologinen kehitys. Uskon, että pääomat suuntautuvat enemmän yhteiskunnallisesti vaikuttavaan teknologian hyödyntämiseen puhtaasti kaupallisten ratkaisujen sijaan."

Liiketoiminnan muotoilija Juha Vaaraniemi, Solita Oy

14. Vain autoharrastajilla on oma auto

"Vuonna 2030 me emme omista autoa muuta kuin harrastusmielessä. Liikkuminen on helpompaa, mukavampaa ja turvallisempaa. Tieruuhkat ovat menneisyyttä monessa paikassa. Kaupunkirakenteet muuttuvat enemmän yksityisautoilua hylkiväksi."

Teknologiajohtaja Mikko Hurskainen, Roboride Oy

15. Sovellus valitsee reitin ja kulkuvälineen liikuntatarpeen mukaan

"Liikkuminen tapahtuu palveluna sovelluksen avulla. Jos annat henkilökohtaiset tietosi käyttöön, se valitsee sinulle ihanteellisen reitin paikasta A paikkaan B. Se ottaa huomioon muun muassa sen hetken liikunnan tarpeesi, ja valitsee reitityksen kävelyn, kaupunkipyörän, sähkölaudan, ratikan, bussin tai auton yhdistelmänä. Se hoitaa myös kaikki maksut ilman, että sinun tarvitsee erikseen sitä miettiä."

Elinvoiman ja kilpailukyvyn johtaja Teppo Rantanen, Tampereen kaupunki

16. Robottibussi vie ratikkapysäkille Tampereella

"Raitiotieliikenne on vuonna 2030 joukkoliikenteen runko Tampereella. Liittymäliikenne raitiotielle tapahtuu autonomisilla ajoneuvoilla eli automaattibusseilla, kaupunkipyörillä, sähköpotkulaudoilla ja muilla uusilla liikkumisvälineillä ja -tavoilla. Kaupungin keskustassa ei enää ajeta yksityisautoilla, vaan keskusta on rauhoitettu joukko- ja kevyelle liikenteelle. "

Johtava konsultti Pekka Eloranta, Sitowise Oy

Lue myös:

Heikki Valkama: Luulimme saavamme lentävät autot, mutta saimme sähköpotkulaudat