Kajaanilaiskoulussa jälki-istunnot otettiin takaisin käyttöön, jotta levottomat oppilaat saadaan kuriin

Jälki-istunto on edelleen käytössä monissa Suomen kouluissa, ja Opetushallituksen mukaan ne voivat olla hyvä kurinpitokeino.

jälki-istunto
Lehtikankaan koulu Kajaani
Kajaanin Lehtikankaan koulu palauttaa jälki-istunnot käyttöön helmikuun alusta lähtien.Timo Sihvonen / Yle

Kajaanin Lehtikankaan koulu palauttaa jälki-istunnot kolmen vuoden tauon jälkeen.

Rehtori Arto Koskivirta kertoo, että jälki-istunnot palautetaan opettajien toiveesta, sillä rauhattomuus koululla on lisääntynyt.

– Jotkut lapset ovat rumia käytökseltään ja puheissaan, eivätkä he usko aikuista. Siihen halutaan puuttua.

Jälki-istunnot poistettiin muutama vuosi sitten käytöstä, koska silloin käytäntö nähtiin vanhanaikaisena ja kasvatuskeskustelun uskottiin olevan riittävä kurinpitotoimi.

Koulussa huonon käytöksen ensisijainen seuraus on yhä kasvatuskeskustelu, jossa oppilaan vanhemmat ovat mukana. Jälki-istunto on yksi keino lisää pitää yllä koulun järjestystä. Tähän mennessä koulun jälkeen on määrätty jäämään kahta opiskelijaa toistuvan lumipallojen heittelyn vuoksi.

Jälki-istuntojen toimivuutta on Suomessa tutkittu viimeksi vuosien 2016–2017 ajalta. (siirryt toiseen palveluun) Silloin jälki-istuntoa käytettiin kouluissa kurinpitokeinona hyvin paljon, erityisesti yläluokilla. Vaikka jälki-istuntoa käytettiin, koulujen johto, opettajat ja oppilaat kokivat, ettei se ollut toimiva tapa. Kasvatuskeskustelu koettiin toimivammaksi keinoksi kuin jälki-istunto, ja se oli yleisin kurinpitokeino kouluissa.

Jälki-istunnosta ei välttämättä ole hyötyä

Kasvatuskeskustelu on perusopetuslaissakin määritelty ensisijaiseksi keinoksi puuttua oppilaiden huonoon käytökseen.

– Näkisin että kasvatuskeskustelu on meilläkin tehokkaampi kuin jälki-istunto, sanoo Lehtikankaan koulun rehtori Koskivirta.

Myös Opetushallituksen juristi ja luokanopettaja Laura Francke pitää kasvatuskeskustelua toimivana keinona. Hänen mukaansa rangaistusta rakentavampaa on keskustella oppilaan kanssa käytöksestä ja auttaa häntä ymmärtämään, miten tulisi toimia. Jälki-istunto ei välttämättä muuta lapsen käyttäytymistä.

– Yksin miettiessä ei välttämättä saa toimintamalleja, miten toimia seuraavalla kerralla.

Francke ei ole kuullut, että jälki-istuntoa olisi muissa kouluissa palautettu takaisin käyttöön niistä luopumisen jälkeen. Toisaalta koulut saavat itse päättää, mitä kurinpitotoimia käytetään.

Millainen jälki-istunto toimii?

Arto Koskivirran mukaan Lehtikankaan koulussa toteutettavat jälki-istunnot eivät ole sellaisia kuin yleensä ihmisten mielikuvissa. Jälki-istunnossa ei vain istuta hiljaa tuijottaen eteenpäin.

Maanantaisin koulupäivän jälkeen järjestettävässä jälki-istunnossa voi tehdä esimerkiksi läksyjä tai puhua opettajan kanssa käyttäytymisestä. Francken mukaan tällainen järjestely on perinteistä jälki-istuntoa parempi vaihtoehto.

– Jos jälki-istunnon pystyy järjestämään pedagogisesti ja siihen kuuluu esimerkiksi oppimistehtävä, se voi olla hyvin lähellä kasvatuskeskustelua.

Onko jälki-istunto mielestäsi vanhanaikainen vai edelleen pätevä kurinpitotoimi? Keskustele aiheesta kello 23:een saakka.