1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viro

Eläke käteen jo kolmekymppisenä? Virolainen voi pian maksaa eläkerahoillaan vaikka pikavipit pois tai matkustaa etelään

Ekonomistit varoittavat, että uudistus luo talouskuplan. Keskustele aiheesta 10.2. kello 23 asti.

Viro
Tallinnalainen Juri Käosaar.
Tallinnalainen Jüri Käosaar on tuore isä, ja miettii siksi tulevaisuutta nyt erityisen paljon.Stanislav Moshkov / Yle

TALLINNA Mitä tekisit, jos saisit tähän mennessä kertyneen työeläkkeesi kerralla käyttöösi?

Halutessasi voisit sijoittaa rahat osakkeisiin tai rahastoihin, mutta yhtä hyvin voisit esimerkiksi lyhentää asuntolainaasi, maksaa pikavippivelat pois tai lähteä lomamatkalle.

Sadattuhannet virolaiset ovat pian tämän valinnan edessä, mikäli kiistelty eläkeuudistus astuu voimaan suunnitellusti ensi vuoden alussa.

Tallinnalainen 28-vuotias Jüri Käosaar aikoo nostaa rahat ja sijoittaa ne rahastoihin kasvamaan korkoa tulevaisuuden varalle.

Sijoittaminen on kiinnostanut Käosaarta jo muutaman vuoden ajan, mutta nyt ajatukset ovat tavallistakin enemmän tulevaisuudessa, sillä kuukausi sitten hänestä tuli pienen pojan isä.

– Mietin tällä hetkellä paljon sekä omaa että lapseni tulevaisuutta. Viron väestö vanhenee enkä tiedä, tuleeko minun sukupolveni koskaan saamaan kunnon eläkettä. Haluan säästää ja sijoittaa, jotta voin olla vanhana riippumaton valtion rahoista, hän sanoo.

Läheskään kaikki virolaiset eivät suunnittele elämäänsä yhtä pitkäjänteisesti kuin Käosaar.

Kyselytutkimusten perusteella on arvioitu, että noin 20 prosenttia virolaisista kuluttaisi työeläkkeensä saman tien, jos saisi ne käyttöönsä.

Juuri tätä taloustieteilijät pelkäävät.

Jos ihmiset syövät työeläkkeensä etukäteen, he ovat tulevaisuudessa entistä riippuvaisempia valtion kansaneläkkeistä. Tämä johtaa veronkorotuksiin, jotka kuormittavat tulevia sukupolvia, asiantuntijat varoittavat.

Juri Käosaar.
Juri Käosaar aikoo sijoittaa työeläkkeensä rahastoihin.Stanislav Moshkov / Yle

Uudistuksen piirissä yli 700 000 virolaista

Virossa on ollut 2000-luvun alkupuolelta saakka käytössä niin sanottuihin kolmeen pilariin perustuva eläkejärjestelmä.

Ensimmäisellä pilarilla tarkoitetaan valtion maksamaa vanhuus-, työkyvyttömyys- tai muuta vastaavaa eläkettä.

Toinen pilari eli työeläke muodostuu palkansaajan kuukausitulojen perusteella. Pilariin kertyy joka kuukausi kuusi prosenttia palkansaajan bruttotulosta. Kaksi prosenttia maksaa palkansaaja itse, loput neljä prosenttia valtio.

Kolmas pilari on vapaaehtoinen lisäeläke. Virolainen voi halutessaan säästää itselleen ylimääräistä eläketurvaa esimerkiksi hankkimalla vakuutusyhtiöltä yksityisen eläkevakuutuksen.

Suunniteltu eläkeuudistus koskee toista pilaria eli työeläkkeitä – muihin pilareihin ei ole tulossa muutoksia.

Uudistus ei hajottaisi järjestelmää, mutta tekisi toisesta pilarista kokonaan vapaaehtoisen. Ennen vuotta 1983 syntyneille se on ollut valinnainen tähänkin saakka. Valtaosa Viron työikäisistä on kuitenkin valinnut pilariin kuulumisen.

Noin 1,3 miljoonasta virolaisesta yli 700 000 kuuluu toisen pilarin piiriin. Eläkeuudistus koskettaa siis reilusti yli puolta virolaisista.

Virolainen kerryttää pottia itselleen

Suomalaiseen eläkejärjestelmään verrattuna virolaisen systeemin erikoisuus on, että työssäkäyvä virolainen säästää itselleen konkreettista rahaa omia eläkevuosiaan varten.

Siinä missä suomalaisten eläkemaksut käytetään nykyeläkkeisiin, virolainen kerryttää siis työvuosinaan pottia itselleen.

Suomalaisen työeläkeotteella näkyvä summa on aina arvio tulevasta eläkkeestä, mutta virolainen voi milloin tahansa käydä tarkistamassa henkilökohtaiselta työeläketililtään tarkan summan, joka hänelle on kertynyt.

Suomessa eläkerahoja hoitavat työeläkeyhtiöt, mutta Virossa toiseen pilariin kertyneitä rahoja ovat tähän saakka hallinnoineet pankit. Pankit ovat sijoittaneet rahat suhteellisen matalan riskin – ja matalan tuoton – rahastoihin.

Uudistuksen jälkeen virolaiset voivat halutessaan jatkaa kuten ennenkin eli antaa pankkien sijoittaa työeläkkeensä. Uutena vaihtoehtona he voivat nyt siis myös nostaa toiseen pilariin kertyneet rahat ja tehdä niillä mitä haluavat.

Useimmille virolaisille on kertynyt työeläkettä muutama tuhat euroa, mutta joitakuita odottaa toisessa pilarissa jopa reilusti yli 10 000 euron summa.

Juri Käosaar.
Virolainen voi pian nostaa tähän mennessä kertyneet työeläkkeensä eläketililtään pois.Stanislav Moshkov / Yle

Uudistusta perustellaan yksilönvapaudella

Eläkeuudistuksen alullepanija on kansalliskonservatiivinen Isänmaa-puolue. Sen mukaan pankit ovat hoitaneet virolaisten eläkevaroja huonosti.

– Rahat on sijoitettu matalatuottoisiin rahastoihin, joiden hallinnointikulut ovat suuret. Pankit eivät ole ajatelleet ihmisten etua, sanoo parlamentin talousvaliokunnan puheenjohtaja Aivar Kokk Isänmaa-puolueesta.

Puolue perustelee eläkeuudistusta yksilönvapaudella: jatkossa jokainen saa päättää itse, mitä omilla työeläkerahoillaan tekee.

Kokk ei näe ongelmaa siinä, että osa ihmisistä kuluttaisi rahansa saman tien vaikkapa kodin remonttiin tai ulkomaanmatkaan – päinvastoin. Lisääntynyt kulutus toisi hänen mukaansa toivotun piristysruiskeen kansantalouteen.

– Virolaisissa eläkerahastoissa on kiinni reilusti yli neljä miljardia euroa. Jos esimerkiksi neljäsosa tästä summasta irrotetaan kulutukseen, se saa talouden kukoistamaan. Syntyy uusia työpaikkoja, yrityksillä menee paremmin ja ihmiset voivat toteuttaa haaveitaan, Kokk sanoo.

Hän painottaa, ettei yksikään virolainen jää ilman eläkettä, sillä ensimmäisestä pylväästä maksetaan edelleen vanhuuseläkettä kaikille. Tänä keväänä Viro nostaa keskimääräistä eläkettä 483 eurosta 528 euroon.

Eläkeuudistus oli Isänmaan tärkein vaalilupaus viime kevään parlamenttivaaleissa, joten puolue ajoi sen läpimenoa painokkaasti.

Tammikuun lopussa Viron 101-jäseninen eduskunta eli riigikogu äänesti uudistuksesta, ja se menikin odotetusti läpi äänin 56–45.

Isänmaa muodostaa Viron hallituksen yhdessä keskustapuolueen ja oikeistopopulistisen Ekren kanssa. Hallitus on seissyt yksimielisesti uudistuksen takana.

Aivar Kokk
Viron parlamentin talousvaliokunnan puheenjohtaja Aivar Kokk perustelee uudistusta yksilönvapaudella.Stanislav Moshkov / Yle

Ekonomisti varoittaa talouskuplasta

Eläkeuudistus tulee luomaan Viroon kulutuspiikin, kun ihmisillä on yhtäkkiä käytettävissään aiempaa enemmän rahaa, ennustaa myös Viron keskuspankin ekonomisti Kaspar Oja.

Tämä todennäköisesti piristääkin taloutta hetkellisesti.

Ojan mukaan kyseessä on kuitenkin kupla, joka puhkeaa nopeasti.

– Uudistus lisää inflaation riskiä ja talouden heiluriliikettä. Tilanne muistuttaa Viron vuosien 2006–2007 talousbuumia, jota seurasi syvä lama. Nytkin uhkana on taantuma tai ainakin talouskasvun hidastuminen, Oja sanoo.

Vaikka suurin osa virolaisista on kerryttänyt työeläkettä vain muutaman tuhannen euron verran, rahoilla voi Ojan mukaan olla yllättävän pitkäkantoisia vaikutuksia kansantalouteen. Esimerkkinä hän mainitsee asuntomarkkinat.

– Jos ihmiset käyttävät eläkevaransa käsirahana ostaessaan uusia asuntoja, pankit myöntävät heille suurempia asuntolainoja, mikä nostaa asuntojen hintoja.

Oja varoittaa myös virolaisen rahan valumisesta pois kotimaasta. Tähän saakka pankit ovat sijoittaneet ihmisten työeläkkeet nimenomaan virolaisiin rahastoihin. Uudistuksen myötä virolainen voi alkaa sijoittaa eläkerahojaan vaikka kiinalaisten tai yhdysvaltalaisten yhtiöiden osakkeisiin.

Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta uudistuksen suurin riski on Ojan mukaan eläkkeiden pienentyminen, kun yhä useampi joutuu tukeutumaan tulevaisuudessa ensimmäiseen pilariin eli valtion maksamiin vanhuuseläkkeisiin.

Tämä johtaa väistämättä veronkorotuksiin sekä mahdollisesti eläkeiän nostamiseen. Eläkeikä on Virossa nyt 63 vuotta, mutta se on jo nousemassa 65:een vuoteen 2026 mennessä.

Yhä useampaa eläkeläistä saattaa myös uhata köyhyys.

– Monet Viron eläkeläisistä elävät jo nyt suhteellisessa köyhyydessä. Kun vanhuksia on yhä enemmän ja valtion eläkevaroja vähemmän, köyhyysriski lisääntyy, Oja sanoo.

Suurin riski on niillä, jotka eivät ole saaneet koulutusta talous- ja raha-asioissa.

Kaspar Oja.
Ekonomisti Kaspar Oja pitää eläkeuudistusta lyhytnäköisenä.Stanislav Moshkov / Yle

Kritiikki ei hetkauta Isänmaa-puoluetta

Valtaosa taloustieteilijöistä on Kaspar Ojan kanssa samoilla linjoilla.

Joukko virolaisia tutkijoita, dekaaneja ja professoreja julkaisi viime vuonna avoimen kirjeen (siirryt toiseen palveluun), jossa he arvostelivat eläkeuudistusta kovin sanoin.

Kritiikkiä on tullut myös Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä (siirryt toiseen palveluun) sekä Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestöltä OECD:ltä (siirryt toiseen palveluun).

Isänmaa-puoluetta asiantuntijoiden moitteet eivät ole hetkauttaneet. Puolueen mukaan esimerkiksi Viron keskuspankin kritiikki kumpuaa puhtaasti pankkiirien halusta pitää toistensa puolia.

Isänmaa on viestinyt, että nykyinen eläkejärjestelmä hyödyttää ennen kaikkea liikepankkeja, kun taas uudistus on tavallisen ihmisen puolella.

Presidentti jätti uudistuksen allekirjoittamatta

Vaikka eläkeuudistus on jo mennyt läpi eduskunnassa, sille tarvitaan vielä presidentin hyväksyntä.

Perjantaina uudistusprosessiin tulikin uusi käänne, kun Viron presidentti Kersti Kaljulaid ilmoitti kieltäytyvänsä allekirjoittamasta uudistusta nykymuodossaan.

Presidentti vaatii uudistukseen muutoksia, sillä hänen mukaansa se on monilta osin ristiriidassa perustuslain kanssa (siirryt toiseen palveluun).

Kaljulaid palauttaa uudistuksen eduskuntaan eli riigikoguun uudelleen käsiteltäväksi, minkä jälkeen riigikogulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko se muokkaa uudistusta presidentin haluamalla tavalla tai jättää uudistuksen presidentille uudelleen allekirjoitettavaksi ilman muutoksia.

Jos Kaljulaid kieltäytyy vielä toisellakin kierroksella allekirjoittamasta uudistusta, sen perustuslaillisuutta saatetaan arvioida korkeimmassa oikeudessa.

Isänmaa-puolueen puheenjohtaja Helir-Valdor Seeder totesi perjantaina (siirryt toiseen palveluun) puolueensa olevan valmis tekemään uudistukseen pieniä muutoksia presidentin vaatimuksesta.

Seeder vakuutti kuitenkin, että perusolemukseltaan uudistus tulee pysymään entisellään.

Presidentin esittämä kritiikki oli Seederin mukaan odotettavissa, sillä Kaljulaid on ollut aikoinaan itse mukana luomassa nykyistä eläkejärjestelmää. Kriiikki ei yllättänyt Seederiä senkään vuoksi, että samanlaista arvostelua on kuultu aikaisemmin jo muiden suusta.

Esimerkiksi Viron oikeuskansleri Ülle Madis epäili tammikuun lopussa eläkeuudistuksen perustuslaillisuutta.

Madiksen mielestä uudistus loukkaa periaatetta ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta. Tulevien eläkkeiden rahoittamiseen tarvittavien veronkorotusten maksumiehiksi joutuvat sekä ne, jotka ovat tuhlanneet omat eläkesäästönsä että ne, jotka ovat jatkaneet tunnollisesti säästämistä toiseen pilariin, Madis perusteli kritiikkiään. (siirryt toiseen palveluun)

Lisäksi uudistus syrjii Madiksen mielestä niitä, jotka eivät ole alunperinkään valinneet toiseen pilariin liittymistä.

Toisessa pilarissa on kiinni sekä työntekijöiden omaa että valtion rahaa, ja jatkossa pilariin kuuluvat voivat nostaa itse säästämiensä osuuksien lisäksi itselleen myös valtion maksamat osuudet.

Eläkeuudistuksen on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden ensimmäisenä päivänä. Nähtäväksi jää, kuinka paljon presidentin käyttämä veto-oikeus hidastaa prosessia – ja tuleeko uudistus presidentin vaatimuksesta muuttumaan.

Viron parlamentti.
Viron parlamentti eli riigikogu päätti eläkeuudistuksen läpimenosta tammikuun lopussa.Stanislav Moshkov / Yle

"Tajuan olevani poikkeus"

Tallinnalainen Jüri Käosaar kuuluu niihin, jotka todennäköisesti hyötyvät suunnitellusta eläkeuudistuksesta. Hän on nuori ja korkeakoulutettu, ja hänellä on vakituinen työpaikka Tallinnan yliopiston koulutuskonsulttina.

Kaiken lisäksi hän on kiinnostunut raha-asioista.

– Tajuan olevani poikkeus. Eivät kaikki nuoretkaan tiedä sijoittamisesta mitään, eikä se kiinnosta heitä. Monet tuttuni kyselevät hämmentyneenä, mitä eläkeuudistus oikeastaan tarkoittaa ja miten sen kanssa pitäisi toimia, Käosaar kertoo.

Eläkeuudistus suosiikin Käosaaren mielestä niitä, joilla on talousosaamista jo valmiiksi. Ne, jotka tarvitsisivat tukea talousasioissa, uudistus jättää yksin.

– Pelkään, että meillä on neljän- tai viidenkymmenen vuoden päästä yhteiskunta, jossa osa ihmisistä on ajautunut köyhyyteen nyt tehdyn lyhytnäköisen päätöksen vuoksi, hän sanoo.

Periaatteessa Käosaar haluaisi pitää rahansa valtion toisessa eläkepilarissa, sillä hän vastustaa eläkeuudistusta. Viron tämänhetkinen poliittinen tilanne on hänen mielestään kuitenkin niin epävakaa, että rahojen vetäminen pois järjestelmästä tuntuu turvallisemmalta vaihtoehdolta.

– Luottamukseni hallitukseen on heikentynyt eläkeuudistuksen myötä. Uudistuksen taustalla ovat selvästi poliittiset motiivit, ei kansalaisten etu, hän sanoo.

Huolestuttavaa hänestä on etenkin se, ettei hallitus ole kuunnellut talousasiantuntijoiden eikä oikeuskanslerin kritiikkiä. Käosaar pelkää, että tätä menoa nykyinen tai joku tulevista hallituksista tuhlaa kansalaisten eläkerahat. Siksi hän sijoittaa mieluummin rahat omalla riskillään.

Sijoituspäätöksissään Käosaar aikoo todennäköisesti seurailla pankkien nykyistä linjaa ja sijoittaa rahansa nimenomaan virolaisiin rahastoihin.

– Lopulliset päätökset teen kuitenkin vasta sitten, kun rahat ovat tililläni.

Voit keskustella jutusta Yle Tunnuksella. Toimittaja Silja Massa osallistuu keskusteluun ja vastaa kysymyksiin Viron eläkeuudistuksesta kommenttiosiossa kello 10–12. Keskustelu on avoinna 10.2. kello 23 asti.

Lähteet:

Lue seuraavaksi