1. yle.fi
  2. Uutiset

Pelastaako mikromuovipelko turkisalan? Turkisten vienti romahti hetkessä puoleen, mutta nyt ala odottaa jälleen trendien käännettä

Turkisala uskoo, että "äidiltä tyttärelle kestävä turkki" nousee vielä uuteen kunniaan pikamuodin sijasta.

turkisteollisuus
Turkiksia roikkumassa turkistilalla.
Turkisten vienti Suomesta on pudonnut muutamassa vuodessa alle puoleen. Kalle Niskala / Yle

Suomalaisella turkisbisneksellä on takanaan pitkä alamäki.

Turkistuottajien omistama myyntiyhtiö Saga Furs tekee tappiota edelleen, kuten edellisenä tuloskaudellakin. Tänään julkistetun tuloksen (siirryt toiseen palveluun) miinus sentään puolittui runsaaseen kahteen miljoonaan euroon. Yhtiön osake (siirryt toiseen palveluun) on pudonnut syksystä 2013 lähtien.

Turkisten vienti on ollut laskusuunnassa kohta seitsemän vuotta. Huippuvuodesta 2013 viennin arvo on laskenut jo selvästi alle puoleen.

Nyt viennin on noin 300 miljoonaa euroa, kun se suurimmillaan oli yli 800 miljoonaa. Tosin muotitrendit ja siten myös tunnelmat turkishuutokaupoissa vaihtuvat äkkiä ja myynti vaihtelee vuosittain paljon.

Kettu häkissä.
Suomessa on yli viisi miljoonaa turkiseläintä. Kalle Niskala / Yle

Suomessa ja Euroopassa turkikset eivät todellakaan ole muotitrendien huipulla juuri nyt. Monet muotibrändit (siirryt toiseen palveluun) ovat kertoneet näyttävästi turkisvastaisesta linjastaan.

Toisaalta turkikset ovat globaalia bisnestä, eikä suomalaisesta katukuvasta voi päätellä niiden laajempaa suosiota. Suomen selvästi tärkein vientimaa on Kiina. Koko alan myynti maailmassa on 30 miljardin euron luokkaa.

Turkiskasvattajien liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura luottaakin alansa tulevaisuuteen.

Hän näkee mikromuoviongelmassa mahdollisuuden turkisten uudelle nousulle.

– Aito turkis on vastuullinen valinta nyt, kun puhutaan krääsästä ja pikamuodista ja muovijäämistä luontoon.

Tiura on vakuuttunut, että kuluttajat osaavat vielä arvostaa turkista "luonnon tuotteena". Esimerkiksi fleece- ja keinoturkikset valmistetaan muoviraaka-aineista ja niistä irtoaa pesun ja kulumisen yhteydessä mikromuovihiukkasia.

– Tämähän on materiaali, joka menee äidiltä tyttärelle, hän tiivistää.

Kaksi naista kävelee kadulla turkiksissaan.
Turkiksille riittää kysyntää muun muassa Venäjällä ja Kiinassa. Grigori Vorobjov / Yle

Tosin vielä ei ole näkyvissä, että turkisten myynnin lasku kääntyisi uuteen nousuun, pikemmin päinvastoin.

Suomessa on nyt noin 680 turkistarhaa, kun seitsemän vuotta sitten kasvattajia oli toista tuhatta. Yritysten vähentymistä selittää osittain saman kehitys kuin muuallakin maataloudessa. Jäljelle jäävät tilat ovat aiempaa suurempia, muuten kannattavuus ei riittäisi.

Turkistarhoilla on käynnissä sulatteluvaihe. Vuonna 2013 turkisten hinnat hyppäsivät. Ylikuumentumista seurasi tuotannon kasvattaminen, josta puolestaan seurasi hintojen nopea lasku. Ja yrittäjien vähentyminen jatkuu edelleen.

Norja kielsi

Turkistarhaus herättää kuumempia tunteita kuin ehkä mikään muu yksittäinen eläintuotanto. Norja ja Hollanti ovat kieltämässä turkistarhauksen vuoteen 2024 mennessä. Tanskassa kettujen kasvatus on loppumassa ja nyt siellä panostetaan minkkeihin, valtionkin tukemana.

Tiura korostaa painokkaasti, että kiellot ovat olleet poliittisia, eivätkä perustu eläinten hyvinvointiin.

Suomessa suurin osa tiloista on mukana kasvattajien liiton sertifikaattijärjestelmässä, joka on liiton omien sanojen mukaan vastuullisuuden edelläkävijä. Siitä huolimatta moitteita ropisi kun ruokavirasto (siirryt toiseen palveluun) otti alan toissa vuonna painotetusti valvontaansa.

Turkistarhaajat seuraavat lastusta.
Kokkolalaiselta turkistarhalta oli määrä viedä rekkalasteittain siitoskettuja Kiinaan. Suunnitelma kariutui muiden tarhaajien vastustukseen. Ville Viitamäki / Yle

Viraston raportin mukaan turkiseläintiloista 37 prosentilla havaittiin puutteita. Suunta on huono, sillä vuotta aiemmin huomautettavaa oli ollut selkeästi vähemmän, 23 prosentilla tiloista.

Kiinalaiset liikkeellä

Viime päivinä turkisalan sisälläkin on kuohuttanut kiinalaisomisteisen tilan toiminta Kokkolassa.

Tilalta oli määrä lennättää jopa 2 500 siitoskettua Kiinaan. Rekat pysähtyivät kuitenkin tarhan porteille muiden turkisyrittäjien hälytettyä virkavallan paikalle. Siitoseläimiä kuljetetaan kyllä esimerkiksi Norjaan, mutta lento Kiinaan olisi ollut tarhaajienkin mielestä jo liikaa.

Tiura pitää ulkomaalaisomistusta sinänsä hyväksyttävänä, kunhan eläinten hyvinvointi pidetään kuosissa. Kiinalaisessa omistuksessa olevalla tilalla Kokkolassa ei ole turkistarhaajaliiton jäsenyyttä tai sertifikaattia.

Suomalaisten turkistarhojen omistajuus saattaa saada kansainvälisyyttä entisestään, jos Norjan ja Hollannin turkistarhaajat haluavat jatkaa alalla hankkimalla Suomesta tiloja tai osuuksia.

Millaista tulevaisuutta odotat turkiksille ja turkistarhaukselle? Aiheesta voi keskustella huomiseen keskiviikkoon klo 23:een saakka.

Lue seuraavaksi