Sote taas ministerien pöydällä: Hyppää tästä kärryille missä mennään

Lait pitäisi ministerin mukaan saada eduskuntaan tänä vuonna, aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.

sote-uudistus
Sairaanhoitaja potilashuoneessa, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Sote-uudistuksella on kiire, jotta se olisi toimeenpantavissa vuonna 2023.Jari Kovalainen / Yle

Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ei ole kuulunut juuri mitään. Ainoastaan Uudenmaan erillisratkaisu nosti hieman kierroksia.

Jotakin toki tapahtuu. Tässä yksinkertaistus, missä sote-urakoinnissa nyt mennään.

1. Kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista – vastuu siirtyy 21 alueelle ja Helsingille, jos eduskunta niin päättää

Hallitusohjelman mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirretään pois kunnilta itsehallinnollisille maakunnille. Hallitusohjelman mukaan niitä piti olla 18.

Pääkaupunkiseudun kunnat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniainen vastustivat Sipilän hallituksen aikana raivokkaasti sote-uudistusta ja yhtä Uudenmaan maakuntaa. Rinteen hallitusohjelmassa asia luvattiin selvittää, jälleen kerran.

Selvitys valmistui joulukuussa 2019. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla pääkaupunkiseudun kunnat pääsivät yhteisymmärrykseen, että Uudellemaalle tulee viisi aluetta: Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa sekä Vantaa ja Kerava yhdessä ja Helsinki.

Tämä tarkoittaa, että sote-palveluja järjestäviä alueita tulee olemaan yhteensä 22.

Kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista - vastuu siirtyy 22 alueelle ja Helsingille. Hallitusohjelman mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirretään pois kunnilta itsehallinnollisille maakunnille. Hallitusohjelman mukaan niitä piti olla 18.
Seppo Suvela / Yle

2. Millä sote-palvelujen järjestäjiä pitää kutsua? Muuttuuko maakuntajako: Kuuluuko Itä-Savo Etelä-Savoon vai Pohjois-Savoon?

Hallitusohjelmassa tulevat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät nimettiin maakunniksi, mutta hallitusohjelmassa ei otettu kantaa siihen, miksi kutsutaan nykyisiä maakuntia. Niitä on nämä 18 maakuntien liittojen toimialuetta.

Jatkossa molempia ei voi kutsua maakunniksi. Ministerien pitää päättää, miksi nimitetään sitä kokonaisuutta, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta ja mikä taas annetaan nimeksi sille kokonaisuudelle, jota kutsutaan nykyisin maakunnaksi.
Seppo Suvela / Yle

Jatkossa molempia ei voi kutsua maakunniksi. Ministerien pitää päättää, miksi nimitetään sitä kokonaisuutta, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta, ja mikä taas annetaan nimeksi sille kokonaisuudelle, jota kutsutaan nykyisin maakunnaksi.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) suositti, että maakunta – landskap termiä käytetään alueista, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.

Lisäksi ministerien pitää päättää, pysyykö nykyinen maakuntajako ennallaan. Itä-Savo haluaa liittyä tulevan Pohjois-Savon sote-valmisteluun, vaikka se perinteisen maakuntajakonsa puolesta kuuluu Etelä-Savon maakuntaan.

Keskusta haluaa säilyttää maakuntajaon ennallaan, vaikka paikalliset keskustalaiset haluaisivat liittyä Pohjois-Savoon.
Seppo Suvela / Yle

Keskusta haluaa säilyttää maakuntajaon ennallaan, vaikka paikalliset keskustalaiset haluaisivat liittyä Pohjois-Savoon.

3. Rahojen jakautumisesta eri maakuntien välillä ei vielä tiedetä

Aivan olennaista uudistuksen toteutumisessa on, paljonko kukin maakunta saa rahaa käyttöönsä.

Jatkossa valtio antaa rahat sote-palvelujen tuottamiseen kunkin maakunnan tarpeeseen perustuen.

Tällä hetkellä kunnat ovat itse päättäneet, paljonko ne laittavat terveydenhuoltoon rahaa. Jatkossa summa voi olla pienempi, koska palvelut ovat voineet olla tositarpeeseen nähden kalliisti tuotettuja tai kunta on halunnut tehdä jostakin palvelusta erityisen laadukasta.

Vähäisempi rahamäärä voi osoittautua alueilla kivuliaaksi. Joka tapauksessa sitä pitää olla niin paljon, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut.

Ministerien on mahdollisimman pian päästävä yhteisymmärrykseen, miten rahoja jaetaan.

Isoille kaupungeille, erityisesti pääkaupunkiseudulla, rahoitusratkaisun hyväksyminen voi olla vaikeaa.

4. Soten tekemisessä on jälleen kiire

Ministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi vastikään, että sote-lait on saatava eduskuntaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Jos kaikki sujuu hyvin, sote-lait voisivat edetä seuraavalla aikataululla:

Mahdollinen aikataulu: 6/2020 lait lausuntokierrokselle, 9/2020 lausuntoaika päättyy, 11/2020 lait ministeriössä hyväksyttävänä, 12/2020 lait eduskuntaan, 6/2021 eduskunta hyväksyy lait, 12/2021 maakuntavaalit ja 1/2023 vastuu kunnille.
Seppo Suvela / Yle

Virkamiehillä on valtava määrä työtä edessä, jotta satojen sivujen lakipaketti voisi lähteä tällä aikataululla lausuttavaksi. Siksi ministerien pitäisi tehdä päätöksiä nopeasti.

Viivästymisiin ei ole yhtään aikaa.

Lue myös:

Analyysi: Yhden sortin sote-soppa tämäkin, ministeriö pyysi kielenhuoltajien apua nimisotkuun – maakunta ei voi olla monen alueen nimi

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Juttua korjattu klo 22.24.Väliotsikossa väärin 22+Helisinki. Pitäisi tietysti olla 21 ja Helsinki. Ja 30.1. klo 9.15. Ensimäisessä kuvassa sanottiin, että hallitus päätti 22 itsehallintoalueesta. Hallitus ei ole vielä päättänyt asiasta.