Hyppää sisältöön

Kysely: Nuorten maanpuolustustahto kääntyi kasvuun – myös yleisen asevelvollisuuden kannatus jyrkässä nousussa

MTS:n kyselyssä selviää, että suomalaisia huolestuttavat eniten maailman pakolaistilanne ja kansainvälinen terrorismi.

Uudet alokkaat kantoivat varusteitaan Santahaminan varuskunnassa 6. tammikuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Nuoret suhtautuvat aiempaa myönteisemmin nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) julkaisema haastattelututkimus.

Vuonna 2018 alle 60 prosenttia alle 25-vuotiaista halusi säilyttää yleisen asevelvollisuuden. Vuonna 2019 nykyistä järjestelmää kannatti yli 80 prosenttia nuorista.

MTS:n tutkimuksessa selviää myös, että nuorten maanpuolustustahto on kääntynyt jälleen kasvuun. Vuonna 2018 nuorten maanpuolustustahto kävi historiallisen alhaalla, alle 50 prosentissa. Tuoreessa kyselyssä vastaava luku oli 56 prosenttia.

Maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?".

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi kyselyn tuloksia keskiviikkona.

– Olen erittäin ilahtunut siitä, että nuorten maanpuolustustahto on jälleen kohonnut edellismittauksen laskusuunnasta. Näyttää siltä, että kyse oli tilapäisestä notkahduksesta eikä pysyvämmästä trendistä, mikä on merkittävä ja hieno asia. Nyt olemme taas oikealla uralla, Kaikkonen sanoo tiedotteessa.

Ministeri Kaikkonen arvioi, että tutkimuksesta on hyötyä lähiviikkoina asetettavalle parlamentaariselle komitealle, jonka tehtävänä on selvittää asevelvollisuuden kehittämistä.

"Elämä meni vähän paussille"

Riku Liski (oik.) ja Samuli Viitanen eivät pidä asevelvollisuutta tarpeellisena. Kuva: Retu Liikanen / Yle

21-vuotiaat serkukset Riku Liski ja Samuli Viitanen ovat käyneet armeijan. He eivät pidä asevelvollisuutta tarpeellisena.

– Armeijassa oli ihan kivaa, mutta kyllä siinä elämä meni vähän paussille, Liski sanoo.

Heidän mielestään järjestelmää pitäisi muuttaa.

– Jos asepalvelus olisi vapaaehtoista, siitä tulisi myös tasa-arvoisempi, Viitanen sanoo.

Julia von Lerberin mielestä ei ole järkevää laittaa nuoria miehiä tekemään ilmaista työtä. Kuva: Retu Liikanen / Yle

18-vuotiaan Julia von Lerberin mielestä yleinen asevelvollisuus on hyvä, mutta siviilipalvelus ei toimi.

– Ei ole järkevää laittaa nuoria miehiä tekemään ilmaista työtä. Sen sijaan he voisivat opiskella tai tehdä työtä, josta maksetaan palkkaa.

Von Lerberin mukaan järjestelmää voisi uudistaa esimerkiksi niin, että palvelukseen valittaisiin ensin ne, joilla on motivaatiota suorittaa asepalvelus.

– Mikäli ei löydy riittävää määrää halukkaita, loput asevelvolliset valittaisiin koko ikäluokan, siis myös naisten, joukosta.

Miesten ja naisten erot kasvaneet

MTS:n pääsihteeri Heli Santala kertoo, että nuorten maanpuolustustahto on vaihdellut viime vuosina. Sen sijaan miesten ja naisten välinen ero on pysyvämpi ilmiö, ja se on kasvanut entisestään.

Miehistä 78 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomea on puolustettava aseellisesti. Naisista samaa mieltä oli vain 58 prosenttia.

– Naiset näyttävät vastustavan sotaa enemmän kuin miehet. Vastauksissa monet korostavat ensisijaisina keinoina neuvottelua ja diplomatiaa, Santala sanoo.

Varusmiespalvelukseen liittyvät tasa-arvokysymykset ovat olleet viime aikoina paljon esillä mediassa. Nykyisen mallin kannatus on kuitenkin kasvanut.

Santalan mukaan sukupuolineutraali malli ei välttämättä takaa tasa-arvoista asevelvollisuutta. Norja otti sukupuolineutraalin mallin käyttöön vuonna 2015.

– Malli on valikoiva, koska nyt Puolustusvoimat valitsee ne, jotka haluaa palvelukseen. Norjassa varusmiespalveluksen suorittaa käytännössä vain noin 10–12 prosenttia ikäluokasta.

Pakolaistilanne ja terrorismi huolestuttavat

MTS on vuodesta 2004 kysynyt, kuinka paljon eri tekijät ja ilmiöt aiheuttavat huolta tulevaisuudesta. Lähes kaikkien tekijöiden kohdalla huolestuneisuus on laskenut viime kyselyyn verrattuna.

Viime kerralla eniten huolta aiheutti ilmastonmuutos. Nyt ilmastonmuutoksen edelle nousivat kansainvälinen terrorismi ja maailman pakolaistilanne.

Ilmastonmuutoksesta oli huolissaan 75 prosenttia vastaajista. Saman verran huolta herättivät myös järjestäytynyt rikollisuus ja poliittiset ääriliikkeet.

Näin MTS:n tutkimus tehtiin:

  • MTS kartoittaa vuosittain laajasti kansalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.
  • MTS tilasi tutkimuksen Taloustutkimukselta, ja sitä varten haastateltiin 1 011 henkilöä.
  • Haastattelut tehtiin 14.11.–3.12.2019.
  • Tutkimuksen virhemarginaali on koko väestön osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Juttua muokattu 29.1.2020 kello 10.15: Lisätty puolustusministeri Antti Kaikkosen kommentit.

.
.