Onko raha Suomessa seksiäkin suurempi tabu? Nuoret muuttamassa keskustelukulttuuria - Kommentoi: mikä sinua rahassa hävettää?

Suomessa on aina ollut tee-se-itse -kulttuuri, ja sen vuoksi rahalla ei myöskään ole ollut tapana kerskua, sanoo tutkija.

raha
Arttu Suorsa ja Severi Niiranen
Arttu Suorsa ja Severi Niiranen haluavat puhua rahasta. Asiantuntijoiden mukaan nuoret puhuvat raha-asioista vanhempaa sukupolvea avoimemmin. Juha-Petri Koponen / Yle

Hävettääkö kysyä limun hintaa ravintolassa? Ostatko paidan, vaikka kassalla kallis hinta hieman yllätti, muttet kehtaa enää kieltäytyä?

– Rahaa ihannoidaan ja samalla inhotaan, eikä uskalleta kertoa omia mielipiteitä, miettii 22-vuotias puutekniikan opiskelija Severi Niiranen. Tätä juttua varten olemme kysyneet eri alojen ihmisiltä, miksi Suomessa raha on edelleen tabu, josta ei parane puhua edes läheisten kanssa.

Suomalaiseen luonteeseen ei käy kysäistä toisten palkoista, veloista, perinnöistä tai säästöistä. S-pankin vuonna 2017 tuottaman kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) joka kolmas ei puhu rahasta lainkaan tai ainakaan kovin avoimesti.

Ja miksipä pitäisi?

Palkka-avoimuus tarkoittaa sitä, että työntekijöiden edustaja saisi tietoa siitä, miten paljon työstä työpaikalla maksetaan. Avoimuutta ovat ajaneet ensin Sipilän hallitus, ja nyt Marinin. Toimihenkilöiden ammatillinen keskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto kommentoi aiemmin Ylelle uskovansa, että asia etenee nyt, kun tasa-arvon edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Helsingin Sanomien haastattelussa myös kasvatustieteen professori (siirryt toiseen palveluun) peräänkuulutti palkka-avoimuutta: hänen mukaansa siitä hyötyisivät sekä opiskelijat että työntekijät.

– Rahaan liittyy valitettavan paljon myös kielteisiä tunteita. Se auttaisi monia tahoja, jos olisi avointa, rahan käyttöön liittyvää keskustelua, sanoo kulutustutkija Anu Raijas.

Mutta miksi rahasta on niin vaikea puhua?

– Onhan se ihmeellistä, etten tiedä kollegoideni palkkoja. Jokaisen suoritusta arvioidaan erikseen, ja on vaikea avata keskustelua kahvihuoneessa, sanoo professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta.

Itse on tehtävä kaikki! Eli miksi suomalainen ei kersku

Suomalaiset suhtautuvat rahaan kunnioittavasti – se ei koskaan ole ollut itsestäänselvyys maassa, joka on ollut vielä muutamia vuosikymmeniä sitten varsin maatalousvaltainen, sanoo Euroopan historian professori Laura Kolbe.

– Sellainen amerikkalainen money making -kapitalismi, että rahaa vuollaan mistä vain ja sillä tehdään parempaa elämää, ei ole ollut koskaan vahvana meidän kulttuurissamme.

Suomalainen yhteiskunta on pitkään ollut melko köyhä. Rahalla ei kerskailtu – eikä kerskailla muuten vieläkään.

– Itse pitää tehdä mehut, pullat ja kutoa vaatteet. Sillä on kääntöpuoli; kaupunkikulttuurille tyypillisen pien- ja perheyrittäjyyden taso on aika ohut. Vaatii sisukkuutta perustaa kahvila tai pesula.

Lukiolaisille taloustaitoja opettava, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Mikko Hakala heittää toisenlaisen ajatuksen: hänen mielestään suomalainen yhteiskunta on rakennettu helpoksi.

– Meillä on työeläkejärjestelmä, maksuton opiskelu ja valtio on huolehtinut kansalaisistaan ainakin periaatteessa. Asioita ei ole tarvinnut perheissä niin murehtia.

Aivotutkijan mukaan ihminen kenties suojelee itseään, kun ei kerro muille haalimastaan mammonasta.

– Savannilla hyvän haaskan löytänyt sakaali ei hirveästi huutele kavereille, että tulkaas katsomaan, tutkija Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta vertaa.

Nummenmaa muistuttaa, että suomalainen käyttää keskimäärin rahapeleihin 370 euroa vuodessa, alkoholiin 620 euroa (siirryt toiseen palveluun) (IS, 2014), ja osakkeisiin 42 euroa (siirryt toiseen palveluun) (HS). Rahan käyttöön liittyy yleensä tunteita ja kuluttaja havittelee nautintoa.

– Jos ostetaan urheiluauto, ei osteta urheiluautoa, vaan halutaan tunteita ja kokemuksia.

Parhaassa tilanteessa raha ei kuitenkaan herättäisi minkäänlaisia tunteita, sanoo Nummenmaa.

– Kun rahasta tulee intohimon, tuskailun tai häpeän lähde, tehdään huonompia kulutuspäätöksiä, Nummenmaa sanoo.

Tiliote tuoreelta treffikumppanilta?

Rahasta ei tyypillisesti puhuta silloinkaan, kun parisuhteeseen ryhdytään. Kumppaniehdokasta tentataan kyllä muista suunnitelmista.

Ehkä kuitenkin pitäisi: Raha ja mihin sitä käytämme, heijastavat arvojamme, sanoo rahakonflikteista väitellyt Anniina Kaittila Turun yliopistosta.

– Erotilanteissa raha on kyllä top 5 -syissä, jotka ovat johtaneet eroon.

Raha on yksi maailman viimeisestä tabuista, sanoo Kaittila. Hänen mukaansa seksistä on suomalaisessa yhteiskunnassa helpompi puhua. Työpaikoilla roisi läppä lentää, mutta palkoista ei kehtaa kukaan kysyä.

Kaittila rohkaisee nuoria pareja puhumaan rahasta avoimemmin, jotta raha ei nousisi ensimmäisen kerran puheenaiheeksi siinä kohtaa, kun se jo tuottaa ongelmia.

– Toinen saattaa pitää tärkeänä taloudellista turvaa, hyvää elintasoa, autoa ja matkustusmahdollisuuksia – toinen taas ajattelee, ettei rahalla ole merkitystä. Tilanteet saattavat johtaa isoihin ongelmiin parisuhteessa.

Yleensä syy omaan suhtautumiseen löytyy sekin läheltä: omat vanhemmat.

Kodilla on väliä – rahasta tulee tabu, kun vanhemmilla on tiukkaa

Suhtautuminen rahaan opitaan jo lapsuudenkodissa. Perheessä, jossa taloudellinen tilanne on ollut kohtuullinen tai hyvä, lapsetkin oppivat rahankäyttöä, sanoo kulutustutkija Anu Raijas.

– Mitä huonompi talous perheessä on, sitä enemmän raha-asioita peitellään. Vanhemmat ajattelevat, etteivät halua lastata lasta taloushuolilla.

Rahasta tulisi Raijaksen mukaan puhua välineenä. Miten rahaa käsitellään? Kuinka paljon perheellämme on rahaa käytettävissä, mihin sen pitää riittää?

Linn Palmgren
"Välillä hävettää se, että unohdan, miten hyvät lähtökohdat olenkaan saanut", sanoo helsinkiläinen Linn Palmgren. Meeri Niinistö / Yle

Helsingin keskustassa asuva 19-vuotias Linn Palmgren kertoo olevansa tarkka rahan suhteen. Suomenruotsalainen tietää olevansa etuoikeutettu, kun on aina saanut harrastaa, nähdä ja toteuttaa itseään.

– Jos tilanne olisi ollut huonompi, ehkä olisi nyt suurempi himo saada hienoja tavaroita ja merkkijuttuja.

"Hurri, ooks masseis?" on edelleen kysymys, johon Palmgren törmää joskus arjessaan.

– Suomenruotsalaisissa suvuissa on ollut teollisuutta ja varallisuutta. Ehkä se vaikuttaa taloudenhallintaan ja siihen, että ollaan avoimempia.

Avoimen yliopiston ohella assistentin töitä tekevä Palmgren säästää osan palkastaan Euroopan reissua varten, osan sijoittaa.

"Ei ole palkkaa, jota ei saisi menemään" – suomalaiset velkaantuvat

Suomalaiset eivät osaa säästää pitkäjänteisesti, sanoo talousasiantuntija Martin Paasi Nordnetilta.

– Kun suomalaisilla alkaa potti kasvamaan, se alkaa polttelemaan taskussa.

Luottotiedottomia on Suomessa lähes 400 000 (siirryt toiseen palveluun). Siinä on Paasin mielestä tarpeeksi syytä ryhtyä puhumaan rahasta avoimemmin. Paasin mukaan perusasiat, kuten säästäminen, kulujen seuraaminen ja palveluiden kilpailuttaminen tulisivat olla osa yleissivystystä.

Tällä viikolla uutisoitiin, että hyvätuloiset ovat alkaneet ottaa enemmän pikavippejä, mikä näkyy nyt velkaneuvonnassa.

– Ei ole palkkaa, jota ei saisi menemään.

Linn Palmgrenin tapaisia, taloudesta tietäviä ja sijoittavia nuoria on paljon – varsinkin nyt, kun vuoden alussa käyttöön tuli osakesäästötilit. Samoin on nuoria, joilla talousosaaminen ei ole hanskassa ja jotka ottavat esimerkiksi pikavippejä, sanoo Lahden yhteiskoulun lukion opettaja Mikko Hakala.

– Paljon puhutaan mielenterveysongelmista, mutta usein taustalla on taloushuoliakin, hän sanoo.

Nuoret uskaltavat puhua rahasta – ja sijoittaa

Arttu Suorsa ja Severi Niiranen
Arttu Suorsa ja Severi Niiranen tuumaavat, että ehkäpä suomalainen "naapurikateus" estää suomalaisia puhumasta rahasta. Meeri Niinistö / Yle

Muutos on kuitenkin tapahtumassa; asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nuoremmat ovat vanhempiaan parempia puhumaan rahasta. Samaa linjaa viestii myös S-pankin kysely (siirryt toiseen palveluun); alle kolmekymppisistä vain 18 prosenttia sanoi, ettei puhu raha-asioistaan läheistensä kanssa.

– Kavereiden kanssa puhun rahasta: paljon olisi siistiä tienata ja paljon tienaan, sanoo trademoniopiskelija Arttu Suorsa,21.

Linn Palmgren haaveilee rahoitusalasta. Sekä hän että ammattikorkeakoulu LABin opiskelijat Severi Niiranen ja Arttu Suorsa toteavat, että raha on väline, joka helpottaa arkea.

– Vanhemmalle sukupolvelle esimerkiksi auto tai asuinalue kertoivat varallisuudesta, mutta ei välttämättä meille nuoremmille, Palmgren sanoo.

– Kyllähän se rahaa vaatii, että pystyy maksamaan laskut ajallaan ja ostamaan jotakin kivaa, toteaa puutekniikan opiskelija Niiranen.

Tohditko sinä puhua rahasta, uskallatko kertoa palkkasi? Mikä muuttuisi, jos rahasta puhuttaisiin avoimemmin? Jatketaan keskustelua kommenteissa! Voit keskustella aiheesta 3.2. klo 23 asti.