1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Doc Point -festivaali

Ihmisemo elvyttää DocPoint-elokuvassa linnunpoikasten muuttoviettiä – töyhtöiibis katosi Euroopasta jo 300 vuotta sitten

Fiktiivinen dokumenttielokuva ”To teach a bird to fly” kertoo lohduttavan tarinan siitä, mitä ihminen voi tehdä luonnon pelastamiseksi.

Doc Point -festivaali
Töyhtöiibiksen poikaset kohtaavat ensi kerran keinoemonsa.
Töyhtöiibiksen poikaset kohtaavat ensi kerran keinoemonsa. Flatlight Creative House

"To teach a bird to fly" sai ensi-iltansa tiistaina 28.1. yhdellä Pohjoismaiden suurimmista dokumenttielokuvafestivaaleista Helsingin Kinopalatsissa. Dokumentti on osa DocPoint-festivaalin kotimaista esityssarjaa, jonka 11 elokuvasta kaksi on lyhytelokuvia.

Ilmastonmuutosta ja eläinten sukupuuttoa toiveikkaasti käsittelevän elokuvan tekijöiden odotukset ovat korkealla.

– Odotan tältä elokuvalta todella paljon. Aihe on ajankohtainen ja isoilta elokuvafestivaaleilta on tullut paljon viestejä, että he tulevat painottamaan ohjelmistoaan myös ympäristöä käsitteleviin sisältöihin ja tämä istuu juuri siihen kategoriaan, elokuvan tuottaja Maria Gullsten sanoo.

Nuori töyhtöiibis paistattelee auringossa.
Nuori töyhtöiibis paistattelee auringossa.Waldrapp-projekti

Elokuvan lähtökohta on todellinen projekti, jossa elvytetään äärimmäisen uhanalaisen töyhtöiibiksen Euroopan kantaa. Lintu katosi Euroopasta jo 300 vuotta sitten. Vuonna 1997 Pohjois-Afrikassa oli 59 pesivää töyhtöiibisparia.

Lintujen luontainen muuttovietti ei toiminut

Lintuja on pystytty ylläpitämään eläintarhoissa. Niitä on koitettu vapauttaa luontoon, mutta siitä ei ollut hyötyä, koska lintujen luontainen muuttovietti ei toiminut.

Waldrapp- projektissa linnut opetetaan moottoroitua varjoliidintä seuraamalla muuttamaan Keski-Euroopasta talvehtimisaluilleen Italian Toscanaan. Tämä elvytys on onnistunut.

Töyhtöiibikset seuraavat moottoroitua varjoliidintä, jonka kyydissä istuu niiden "keinoemo".
Töyhtöiibikset seuraavat moottoroitua varjoliidintä, jonka kyydissä istuu niiden "keinoemo". Linnuille pystyttiin näin opettamaan luontainen muuttomatka, joka oli useiden tarhasukupolvien aikana jo unohtunut. Flatlight Creative House

Kolme vuotta sitten luonnossa eläviä töyhtöiibiksiä oli noin 600. Hanke on elokuvan tekijöiden mukaan malliesimerkki siitä, että tulevaisuus voi olla jotakin muutakin kuin uhkakuvia luonnon tuhoutumisesta ja eläinten sukupuuttoon kuolemisesta.

– Minulle tässä dokumentissa on tärkeintä näkökulma, joka on toivo. Se on jotain uutta ja tuoretta keskustelussa ilmastonmuutoksesta, sanoo elokuvan tuottaja Maria Gullsten rovaniemeläisestä Flatlight Creative House -yhtiöstä.

– Keskustelu on ollut negatiivissävytteistä, älä tee tuota äläkä tee tätä. Kukaan ei ole antanut toivoa ja kannustusta meille tämän päivän ihmisille, että kyllä, me osaamme tehdä oikeita ratkaisuja ja tulevaisuutemme on parempi, Gullsten sanoo.

Samaa sanoo myös dokumentin toinen ohjaaja.

– Me halusimme välttää dystooppiset tulevaisuuskuvat ja kuvitella tilalle erilaisen tulevaisuuden, joka on muuttunut paremmaksi ja antaa meille syyn toivoon – ja toimintaan – nykyisyydessä, sanoo ohjaaja Minna Rainio

Nykypäivää katsotaan tulevaisuudesta

Kaksikymmentäviisiminuuttisessa elokuvassa yksi perspektiivi on kahden sukupolven päässä tulevaisuudessa. Toinen on nykypäivä, todelliset tapahtumat.

Töyhtöiibikset leimautuivat vahvasti keinoemoonsa.
Töyhtöiibikset leimautuivat vahvasti keinoemoonsa. Linnut pysyttelevät Daniela Troben ympärillä. Hän on ollut kahtena vuonna iibispoikasten "emona".Waldrapp-projekti

Elokuvan kertoja katsoo taaksepäin tilannetta, jossa nuori nainen kasvattaa töyhtöiibiksiä poikasesta asti. Tarkoituksena on saada linnut leimautumaan keinoemoonsa, jotta hän voi opettaa niille muuttoreitin. Uskomattomalta tuntuva hanke, mutta toimiva – ja todellinen.

Asetelmana tarina, jossa on läsnä fiktiivinen tulevaisuus ja nykypäivän todellisuus on elokuvan tekijälle antoisa.

– Me pystymme laajentamaan näkökulmaa, se antaa mukaan mielikuvituksen, kuvitteellisen tason. Jos me puhumme näin isoista asioista kuin ilmastonmuutos tai lajien joukkosukupuutto, niin niitä on vaikea lähestyä taiteen keinoin, ohjaaja Rainio sanoo.

– Kun asioiden mittakaava on niin iso, että niitä on vaikea hahmottaa, niin tietyllä tavalla taide avaa uusia reittejä miten me voidaan kuvitella toisenlainen maailma ja avata näkymiä siihen.

Töyhtöiibikset opetettiin lentämään Alppien yli Italian Toscanaan lyhyinä pätkinä etappi kerrallaan.
Töyhtöiibikset opetettiin lentämään Alppien yli Italian Toscanaan lyhyinä pätkinä etappi kerrallaan.Waldrapp-projekti

Asetelma antaa hyviin tilaa myös lohdullisuuteen, siihen toivoon, jota tekijät pitävät tärkeänä.

– Se antaa erilaisen näkökulman, joka ei ole niin masentava. Voimme nähdä, mitä tulevaisuus voisi olla ja mitä meidän pitäisi tehdä sen hyväksi, elokuvan toinen ohjaaja Mark Roberts sanoo.

– Minusta on hyvä ajatella, että voimme todella nyt tehdä jotakin. Tällainen taakse katsominen näyttää mahdollisuuden, joka meillä on. Ja minusta on hienoa, että siitä mahdollisuudesta voi tehdä todellisen, Roberts sanoo.

To teach a bird to fly -elokuva on ensi-illassa Helsingin Kinopalatsissa tiistaina kello 17.

Lue seuraavaksi