Lakko hiljensi koneet, mutta rikkurit paiskivat töitä – työntekijä: kaikilla ei ole varaa jäädä lakkoon

Tutkija uskoo, että into osallistua lakkoihin on laskenut, koska ihmiset eivät halua taistella vain yhteisen hyvän vuoksi.

Lakkorikkurit
Työntekijä kävelee Versowoodin liimapuupalkkitehtaan puuvarastossa Heinolassa
Ida Seppälä on yksi useista työntekijöistä, jotka saapuivat töihin lakoista huolimatta Versowoodin liimapuutehtaalle Heinolassa. Seppälä ei koe, että Teollisuusliitto ajaisi hänen asiaansa.Mikko Tuomikoski/Yle

Paperiliiton ja Teollisuusliiton lakot ovat hiljentäneet monia tuotantolaitoksia. Lakkojen on ilmoitettu kestävän kolme viikkoa.

Silti kaikissa tehtaissa tuotantoa ei ole lopetettu. Esimerkiksi Versowoodin liimapuutehtaassa Heinolassa laitteet ovat pysyneet käynnissä, sillä valtaosa työntekijöistä on päättänyt tulla töihin lakosta huolimatta. Työntekijä Ida Seppälä kertoo, että työntekijät ovat pitäneet heillä lakkoa turhana, eikä kaikilla ole varaa jäädä lakkoon.

Lakkorikkureita on nähty aikaisemminkin, mutta Åbo Akademin tutkija Mika Heldanderin mukaan lakkojen uhmaaminen on poikkeuksellista perinteisessä teollisuudessa. Hänen mukaansa puujalostus- ja paperiteollisuudessa sekä sahoilla on yleensä pidetty kovaa kontrollia siitä, että kaikki osallistuvat lakkoon. Myös tällä kertaa Teollisuusliitto on valmistautunut toimiin työn estämiseksi.

Välinpitämättömyys lakkoja kohtaan kertoo Helanderin mielestä siitä, ettei työtaisteluja nähdä yhteisenä asiana, jonka puolesta kaikkien täytyy taistella. Monet ajattelevat, miten lakko vaikuttaa omaan elämään.

Kaikki eivät osallistu lakkoon: "on typerää laittaa lakkoa tähän tilanteeseen"

Paperiliiton ja Teollisuusliiton neuvotteluissa erityisesti kiky-tunnit ja palkankorotukset hiertävät osapuolia.

Versowoodin liimapuutehtaalla Heinolassa työntekijät eivät ole innostuneet osallistumaan lakkoihin. Yli kolmestakymmenestä työntekijästä neljä on lakossa. Valtaosa työntekijöistä ei kuulu liittoon.

Tehtaalla ei ole pidetty kiky-tunteja viimeisen vuoden aikana, ja sitäkin ennen niistä maksettiin palkkaa. Työntekijä Ida Seppälä on laskenut, että työntekijät menettäisivät lakossa satoja euroja. Kaikilla ei ole hänestä varaa mennä lakkoon. Seppälästä työntekijöiden tulisi ajatella myös Suomen taloutta.

– On typerää laittaa lakkoa tähän tilanteeseen, kun kilpailukyky on muutenkin huono. Suurin osa Suomen tuloista tulee vientiteollisuudesta eli meidän kauttamme. Ei ole järkeä polkea sitä alas.

Seppälä erosi liitosta muutama vuosi sitten, koska ei kokenut liiton ajavan hänen asioitansa.

– Teollisuusliitto on aivan liian vasemmistolainen.

Versowoodin liimapuupalkkipakkauksia
Teollisuusliitto valmistautuu estämään raaka-aineiden viennin Versowoodin tehtaalle ja valmiiden tuotteiden tuonnin pois tehtaalta.Mikko Tuomikoski/Yle

Teollisuusliiton Hämeen vastaava aluetoimitsija Sauli Järvinen kertoo, että liitto valmistautuu eristämään liimapuutehtaan estääkseen raaka-aineiden viennin tehtaalle ja valmiiden tuotteiden tuonnin pois tehtaalta.

Järvinen uskoo, että toimet alkavat vaikuttaa muutamassa viikossa. Hänen arvionsa mukaan jotkut työntekijät ovat irtisanoutuneet liitosta lakon vuoksi.

Teollisuusliitto tuomitsee Etelä-Suomen Sanomissa rikkurityövoiman käytön lakon aikana (siirryt toiseen palveluun). Puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen Teollisuusliitosta kertoo, että liiton tiedossa on yksittäisiä rikkureita (siirryt toiseen palveluun) Versowoodin lisäksi.

Myös sonkajärveläisellä talotehtaalla lakko aiheutti ihmetystä, kun poikkeuslupa peruttiin. Lopputuloksena työntekijät päättivät palata töihin.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan liitossa tunnustetaan, että asiassa on annettu kentälle virheellistä informaatiota. OmaTalo -yrityksen kohdalla liitto ei aio aktiivisesti puuttua lakon rikkomiseen, Aalto kertoo.

Järjestäytymistä vähentää oman parhaan ajattelu

Tutkija Mika Helanderin mukaan kunnioitus lakkoja kohtaan saattaa olla vähentynyt yksilöitymisen myötä. Enää ei ajatella yhteistä hyvää, vaan lakkoon osallistumisen vaikutuksia omaan elämään. Helanderista on paradoksaalista, jos lakkoon ei mennä, koska siihen ei ole varaa.

– Jos on niin tiukkaa, pitäisi ajaa asiaa. Vai onko tilanne niin hyvä, että lakkoja pidetään turhina? Ajatellaan, että tällä ostovoimalla ja näillä olosuhteilla pärjätään, sosiologian dosentti Mika Helander Åbo Akademista sanoo.

Ammattiyhdistysliikettä on Heldanderin mukaan kritisoitu byrokratisoitumisesta. Monen silmissä liitto on muuttunut virastoksi, joka tarjoaa työttömyysturvaa. Neuvottelut jäävät monelle tuntemattomaksi puoleksi.

Erityisesti nuoret ovat liittyneet yhä useammin yleiseen työttömyyskassaan, ja järjestäytyminen liiton kautta on vähentynyt.

Lakkotaistelut usein kärjistävät ihmisten mielipiteitä, ja siksi lakot saavat osan ihmisistä liittymään liittoon ja toiset eroamaan.

Meneillään olevat lakot eivät välttämättä jää kevään viimeisiksi. Tästä Ylen listauksesta voit katsoa, millä aloilla lakkoja on mahdollisesti tiedossa, jos uutta työehtosopimusta ei synny. Kevään aikana edessä on esimerkiksi myyjien, hoitajien ja opettajien uusien sopimuksien solmiminen.

Voit keskustella aiheesta 29.1. kello 23:00 saakka.