Oletko hakemassa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun? Näin opiskelupaikkojen saajat nyt valitaan

Joillakin aloilla hakijoille jää loppukeväällä vain muutama päivä aikaa todistusvalintojen tulosten selviämisen ja valintakokeiden väliin.

opiskelupaikan hakeminen
Helsingin yliopiston kirjasto
Opiskelijoita Helsingin yliopiston kirjastossa.Henrietta Hassinen / Yle

Korkeakoulujen opiskelijoiden uudistetut valintatavat ovat tänä keväänä ensimmäistä kertaa käytössä.

Tästä lähtien entistä useampi yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelupaikka irtoaa pelkällä todistuksella, ilman valintakoetta. Se, millaisilla papereilla opiskelemaan pääsee, riippuu muista hakijoista.

– Vasta tämän kevään valintojen jälkeen tiedetään, millaisia arvosanarajoja todistusvalintaan eri aineissa tulee. Se on tietysti pääteltävissä, että suosituissa aineissa todistusvalinnan arvosanarajat tulevat varmasti aika korkeiksikin, opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.

Vaikka hyvistä ylioppilastutkinnon arvosanoista tai ammatillisen perustutkinnon papereista on korkeakoulupaikkojen jaossa selvää hyötyä, osaamisen näyttäminen valintakokeessa on edelleen tärkeä tapa päästä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Se on yleensä mahdollista esimerkiksi silloin, kun todistuspisteet eivät riitä.

Aiemmin yliopistoissa tavallisista todistusten ja valintakokeiden yhteispisteistä sen sijaan luovutaan.

Todistusvalinnat selvillä nippa nappa ennen toukokuun valintakokeita

Korkeakoulujen seuraava yhteishaku (siirryt toiseen palveluun) alkaa 8. maaliskuuta. Siinä voi hakea suurimpaan osaan suomen- ja ruotsinkielisistä, syksyllä alkavista koulutuksista.

Maaliskuun yhteishaun todistusvalintojen tuloksia on opetusministeriön mukaan tänä keväänä luvassa toukokuun puolivälin jälkeen. Jos paikkaa ei todistusarvosanoilla aukene, sitä voi monesti vielä yrittää valintakokeessa. Todistusvalintojen tulosten selviämisen ja joidenkin toukokuun valintakokeiden väliin jää tänä keväänä vain joitakin päiviä.

– Tämän vuoden ja myös ensi vuoden tilanne on se, että väliin jäävä aika on varsin tiukka. Sitä pohditaan, mitä tälle voitaisiin tehdä, Ilmari Hyvönen sanoo.

Aikataulupainetta on siitä huolimatta, että tämän kevään ylioppilastulokset saadaan hieman aiempaa aikaisemmin korkeakoulujen opiskelijoiden valitsijoiden käyttöön.

Näin opiskelupaikkojen saajat valitaan

Kuvio näyttää, kuinka yliopistojen yhteishaussa olevien paikkojen valintatavat uudistuksen jälkeen jakautuvat. Osuudet ovat suuntaa antavia.

Grafiikka: YLIOPISTOJEN OPISKELUPAIKAT
Ylioppilastutkinnon arvosanat - varattu joillakin aloilla kokonaan ensikertalaisille - yleisimmin 50-60 % opiskelupaikoista, poikkeuksia molempiin suuntiin.
Valintakokeet- enemmän yhteisiä kokeita - yleisimmin 40-50 % opiskelupaikoista, poikkeuksia molempiin suuntiin.
Avoimen väylä - mahdollinen joillakin aloilla -pieni osuus opiskelupaikoista, määrää ollaan lisäämässä.
Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriö
Tanja Ylitalo / Yle

Suoraan todistuksella valittavien opiskelijoiden osuus on opetusministeriön mukaan yliopistoissa yleisimmin 50–60 prosentin luokkaa. Koulutusalojen välillä on kuitenkin suurtakin vaihtelua. Esimerkiksi luonnontieteissä, tekniikan alalla ja farmasiassa ylioppilastutkinnon arvosanoilla valitaan selvästi muita aloja suurempi osuus opiskelijoista, oikeustieteessä puolestaan pienempi osuus.

Joillakin aloilla suuri osa todistusvalinnasta on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville.

– Esimerkiksi kauppatiede, oikeustiede ja lääketiede ovat varanneet todistuspaikat kokonaan ensikertalaisille, Ilmari Hyvönen sanoo.

Pelkästään valintakokeella yliopistoihin pääsee opetusministeriön mukaan yleisimmin noin 40–50 prosenttia opiskelijoista.

Yliopiston tutkinto-opiskelijaksi voi useilla aloilla hakea myös avoimen yliopiston opintojen pohjalta. Tämän niin sanotun avoimen väylän kautta otettavien opiskelijoiden määrää on viime vuosina joissakin yliopistoissa jo lisätty, ja opetusministeriön mukaan tätä reittiä aiotaan vahvistaa myös jatkossa.

Näin puolestaan valitaan ammattikorkeakoulupaikkojen saajat:

Grafiikka: AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPISKELUPAIKAT
Ylioppilastutkinnon arvosanat & ammatillisen perustutkinnon arvosanat - yleisimmin 50-60% opiskelupaikoista, poikkeuksia molempiin suuntiin.
Valintakokeet - yhteinen valtakunnallinen koe 1.-5.6. - yleisimmin 40-50 %, paljon vaihtelua aloittain.
Avoimen väylä - mahdollinen joillakin aloilla - pieni osuus opiskelupaikoista, määrää ollaan lisäämässä.
Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriö
Tanja Ylitalo / Yle

Ammattikorkeakoulujen opiskelupaikan saa yhteishaussa kaikkein useimmin pelkästään ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Todistusten perusteella valitaan opetusministeriön mukaan yleisimmin noin 50–60 prosenttia tutkinto-opiskelijoista. Alojen välistä vaihtelua on kuitenkin paljon.

Valintakokeilla puolestaan valitaan yleisimmin noin 40–50 prosenttia opiskelijoista. Joihinkin opiskelupaikkoihin voi hakea myös avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelun pohjalta.

Lue lisää ammattikorkeakoulujen todistusvalinnasta:

Milla Ristikangas tähtää ammattikorkeakouluun – todistusvalinnan sekavuus hämmentää: "Miksi koulujen väliset erot ovat näin suuria?"

Tarvitaanko tästä lähtien pitkän matikan laudatur?

Monia korkeakouluun haluavia on uudistuksessa huolettanut se, riittävätkö omat ylioppilastodistuksen arvosanat todistusvalinnassa laisinkaan.

Varsinkin matematiikan hyvien arvosanojen suuri pistemäärä on huolettanut niitä hakijoita, joilla matematiikka ei kuulu ykkösaineisiin. Yliopistoissa on käytössä useita erilaisia todistusten pisteytysmalleja. Ammattikorkeakouluilla on yksi yhteinen malli.

Lue lisää siitä, miten matematiikan ja muiden aineiden arvosanat vaikuttavat eri alojen yliopisto-opiskelijaksi hakemiseen:

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Opetusministeriöstä toppuutellaan huolta siitä, että korkeakouluun pääsisi tästä lähtien vain huippupapereilla.

– Korkeakoulupaikkoja riittää myös muille kuin ällän paperit kirjoittaneille, Ilmari Hyvönen sanoo.

Todistusvalinta helpottaa erilaisille aloille hakemista

Käytännössä uudella valintatavalla on aiempaa realistisempaa hakea samassa yhteishaussa hyvinkin erilaisille aloille. Vain yhden paikan saa silti ottaa vastaan.

– Aikaisemmin piti valita ala, jonka pääsykokeeseen valmistautuu ja menee. Nyt voi hakeutua usealle alalle todistuksella ja miettiä, orientoituuko menemään myös jonkun alan pääsykokeeseen, Ilmari Hyvönen toteaa.

Moneen paikkaan hakemista helpottaa sekin, että ammattikorkeakouluilla on nyt yhteinen digitaalinen valintakoe, jossa on mukana suurin osa ammattikorkeakoulujen paikoista. Yhteinen koe oli ensimmäistä kertaa käytössä viime syksyn yhteishaussa.

Myös useilla yliopistojen aloilla on alettu yhä enemmän järjestää yhteisiä pääsykokeita, jolloin yhteen kokeeseen osallistumalla voi hakea eri yliopistoihin. Jo aiempina vuosina valintakokeisiin valmistautumista on pyritty tiivistämään. Yleisimmin materiaali julkaistaan nykyään noin kuukautta ennen koetta.

Korkeakoulujen yhteishauissa on keväällä haettavana yhteensä noin 50 000 aloituspaikkaa.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een saakka.

Lue lisää:

Näillä aloilla opiskelijat imaistaan työelämään jo ennen valmistumista – kaksi nuorta kertoo, kuinka he saivat työnantajat kilpailemaan heistä

Katso, mihin koulutuksiin ammattikorkeakouluissa on vaikeinta päästä – Sanna Rauta sai unelmiensa opiskelupaikan ja kertoo nyt, millainen asenne häntä auttoi

Katso, mistä yliopistojen opiskelupaikoista kilpailtiin kovimmin – Maria Korpela pääsi ensiyrityksellä lääkikseen, vaikka todistuksessa ei ole laudatureja