Miksi tarvitaan Kuvataiteen talo? Tämä ja neljä muuta kysymystä kuvataiteilija Teemu Mäelle

Helsinkiin suunnitteilla oleva Kuvataiteen talo on kuin ostoskeskus – kaikki löytyy saman katon alta.

kuvataide
Taiteilijan paletti ja talon ääriviivat
Kaksitoista taideorganisaatiota suunnittelee Helsinkiin yhteistä Kuvataiteen taloa.AOP, Jyrki Lyytikkä / Yle

Taiteilijat toivovat erillisen Kuvataiteen talon perustamista Helsinkiin. (siirryt toiseen palveluun)

Kuvataiteilija, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki perustelee, keitä ja mitä tarkoitusta talo palvelisi.

1. Miksi Helsinkiin tarvitaan Kuvataiteen talo?

– Minun ja monen muunkin mielestä Kuvataiteen talo voisi olla todella hyvä hanke.

Teemu Mäki myöntää, että äkkiseltään "hanke kuulostaa vähän epäselvältä", koska yleisön ja kansan näkökulmasta taidemuseot ovat jo kuvataiteen taloja.

– Nyt ideana on kuitenkin koota gallerioita ja kuvataidealan järjestöjä saman katon alle. Yhteistyö ja kustannustehokkuus lisääntyisivät.

Mäen mielestä yleisön olisi helpompi löytää galleriat ja niistä tulisi myös entistä vetovoimaisempia.

2. Minne Kuvataiteen talo tulisi?

– Talon sijainti on hyvin epäselvä asia ja monipiippuinen juttu, joka jakaa mielipiteitä jyrkästi, Teemu Mäki toteaa.

– Hankkeessa mukana olevilla on suurimmalla osalla galleria perinteisellä gallerialueella Helsingin ydinkeskustassa. Osalle olisi varmasti korkea kynnys siirtyä syrjempään keskustasta.

Joidenkin mielestä Kuvataiteen talolle sopiva sijainti voisi olla itäisessä kantakaupungissa metroradan varrella.

Kiinnostavina on pidetty myös Helsingin keskustassa vapautuvia tai uutta käyttöä odottavia kortteleita.

– Oma mielipiteeni on, että talo voisi olla Suvilahdessa tai Vallilassa. Jos sopiva konsepti löytyy, niin rohkeasti Itäkeskuksessa asti.

Mäestä on tärkeää talon helppo saavutettavuus: se, että perille pääsee julkisilla liikennevälineillä.

3. Mitä talosta löytyisi?

Kuvataiteen taloon kaavaillaan gallerioita, työskentelytiloja, ravintolapalveluita ja mahdollisesti koulutus- ja harrastetiloja.

– Syntyisi myönteinen kauppakeskusefekti.

– Kun saman katon alla on monta näyttelyitä, tapahtumia ja kurssitoimintaa järjestävää kiinnostavaa toimijaa, se olisi ehkä parempi vetonaula kuin sinne tänne sirotellut pienet galleriat.

Teemu Mäki painottaa, että Kuvataiteen talo on vasta selvitysvaiheessa.

– Vielä ei voi tietää, ketkä haluavat olla lopulta mukana, jos hanke nytkähtää liikkeelle. Luovassa vaiheessa ollaan vielä.

4. Mistä talorahat?

– Riippuu siitä, missä muodossa talo toteutuisi. Jos menisimme vuokralle, raha ei olisi ongelma.

Mäki muistuttaa, että monen gallerian vuokramenot ovat nykyisin korkeat. Yhteiseen taloon asettumisen myötä vuokrat todennäköisesti laskisivat.

– Kaikilla on myös omat toimistot. Nyt niiden määrä voisi merkittävästi vähentyä.

Tiloja voisi käyttää yhdessä ja tehokkaammin.

– Jos taloa varten ostettaisiin kiinteistö tai rakennettaisiin uusi, on kokonaan toinen juttu, miten se saataisiin rahoitettua.

5. Milloin ollaan saman katon alla?

Kuvataiteen talo on kahdentoista taideorganisaation käynnistämä hanke, joka selvittää visuaalisille taiteille omistetun talon perustamista Helsinkiin.

Hankkeen esiselvitys julkaistaan keskiviikkona aamupäivällä (siirryt toiseen palveluun). Seuraavaksi vuorossa on jatkoselvitys, jossa pohditaan konkreettisemmin tilavaihtoehtoja ja toimintaa.

– Jos Kuvataiteen talo osoittautuu hyväksi hankkeeksi, se voisi toteutua jo 2-3 vuoden päästä.

Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki toteaa, että jos taloa varten rakennettaisiin kokonaan uusi rakennus, menee huomattavasti pidempään ennen kuin haaveesta tulee totta.

Suomen Taiteilijaseura on vuonna 1864 perustettu kuvataiteen vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö, joka edustaa yli 3 000 ammattitaiteilijaa.