Kuntavaaleihin on yli vuosi, mutta ehdokkaita värvätään jo hiki hatussa – Vihapuhe hillitsee ihmisten intoa osallistua kuntapolitiikkaan

Ylen selvityksessä ilmeni, että puolueet ovat jo alkaneet rekrytoida ehdokkaita huhtikuussa 2021 pidettäviin kuntavaaleihin.

kuntavaalit
Vaalimainoksia Helsingissä, kuntavaalit 2017
Edelliset kuntavaalit järjestettiin vuonna 2017. Henrietta Hassinen / Yle

Puolueissa värvätään jo ehdokkaita runsaan vuoden päästä pidettäviin, kevään 2021 kuntavaaleihin. Puoluetoimistoissa vasta suunnitellaan vaaliteemoja, mutta paikallisjärjestöissä on jo touhu päällä.

– Ei sitä ihan treffikumppanin etsintään voi verrata, mutta ei se kaukana siitä ole, sanoo puheenjohtaja Tuukka Liuha Pirkanmaan Keskustasta.

– Vaalivire jäi päälle viime vuoden kaikista vaaleista, kentällä on vaalihimoa, sanoo puolestaan Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen.

Yle selvitti kaikkien eduskuntapuolueiden sekä Sinisen tulevaisuuden puoluetoimistojen sekä neljän suuren vaalipiirin piiritoimistojen vaalivalmiuden. Helsingin, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä paikalliset osastot ovat hereillä ja samansuuntaisilla aikeilla liikkeellä.

Laaja soittokierros kertoo, että kyselyt nykyisten tai aiempien valtuutettujen mukaan lähdöstä on aloitettu, ja moni paikallisjärjestö on jo ryhtynyt rekrytoimaan myös uusia ehdokkaita.

Puolueiden on oltava ajoissa liikkeellä, sillä kuntavaaleissa ehdokkaita tarvitaan lähes 10–15 kertaa enemmän kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 kuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun) oli ehdokkaita koko maassa yhteensä 33 618, kun vuoden 2019 eduskuntavaaleissa koko maan ehdokasmäärä oli 2 468.

Useammasta piiritoimistosta vaalitöiden kerrotaan alkaneen jo viime vuoden puolella.

– Kampanjointi tuntuu tällä vuosituhannelle menneen siihen, että se on tavalla tai toisella koko ajan päällä. Puoluemittauksia tehdään kerran kuukaudessa ja puolueet miettivät seuraavia vaaleja, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Puolueiden kriteerit ehdokkaille hyvin samanlaisia

Ylen kyselyssä puolueiden kriteerit ehdokkaille ovat hyvin samansuuntaisia. Kaikki puolueet pyrkivät lähes poikkeuksetta hyvin laajaan ehdokasasetteluun.

Listoille halutaan eri ikäisiä, naisia ja miehiä, ammatti- ja koulutustaustaltaan erilaisia, maahanmuuttajataustaisia sekä eri alueilta kuntien sisällä. Jopa harrastuksilla voi olla merkitystä, että saadaan mahdollisimman monipuolisia ehdokkaita.

– Suurin haaste on löytää 35–45-vuotiaita ehdokkaita, jotka elävät lapsiperheen arkea, sanoo toiminnanjohtaja Juha Rantasaari Varsinais-Suomen Kokoomuksesta.

Samaan suuntaan kommentoi myös Pirkanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandell.

Puolueiden mukaan ehdokkailta ei välttämättä vaadita jäsenyyttä, ehdokaslistoilla voi olla myös sitoutumattomana. Ehdokkaalta edellytetään kuitenkin puolueen toimintatapaan ja arvoihin sitoutumista.

Sen sijaan maksuissa on eroja. Piiritoimistot ilmoittivat ehdokkuuden olevan maksutonta, joiltakin osin vapaaehtoisen maksuun perustuvaa tai paikallisjärjestöjen päätettävissä kuntakohtaisesti.

Uhkailu ja häirintä lisääntyneet – rapa roiskuu

Rekrytoijien yhtenä huolena on koventunut kielenkäyttö. Vihapuhe voi hidastaa intoa osallistua kuntapolitiikkaan.

– Vuosi vuodelta ehdokkaiden löytäminen on vaikeutunut, koska politiikka on raaistunut, ja se karsii intoa lähteä mukaan, sanoo toiminnanjohtaja Talvikki Jori Varsinais-Suomen Sosialidemokraateista.

Kuntaliitossa puolueaktiivien, luottamusmiesten ja kuntapäättäjien huoli tunnistetaan. Liitto on itse tutkinut asiaa kyselytutkimuksilla vuosina 2016 ja 2018.

– Mitä näkyvämpi kuntapäättäjä on niin sitä enemmän kokee erityyppistä uhkailua ja häirintää, jopa vihapuhetta, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Viime syksynä puolestaan Jyväskylän yliopisto julkaisi Viha vallassa: Yhteiskunnan päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivä vihapuhe demokratian uhkana -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa joka kolmas kuntapäättäjä koki kohdanneensa uhkailua ja häirintää.

Pekola-Sjöblomin mukaan määrä on kasvanut, sillä vielä vuonna 2016 häirintää kokeneita oli noin joka neljäs vastaaja.

Kaikissa puolueissa ehdokkaiden taustoja selvitetään. Rikostaustaa ei yleensä hyväksytä.

Taloutta, sotea ja paikallisia asioita

Vaaliteemoina uskotaan olevan kuntalaisten arkeen liittyvät asiat ja palvelut, mutta myös isommat kysymykset kuten ilmastonmuutos ja kuntatalous sekä maahanmuutto.

– Globaalisti tietysti tilanne on se, että tämä muuttoliikkeiden paine ei tule mihinkään katoamaan. Perussuomalaiset ovat olleet valtakunnallisesti gallupeissa niin korkealla, että he tulevat varmasti pitämään tätä kysymystä esillä, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

– Kuntavaaleissa perusasioiden esille nostaminen on tärkeää. Kuntalaisille tulisi selkeästi kertoa, mitä kunnat ovat, mitä palveluja ne kuntalaisille tarjoavat ja miksi kannattaa käydä äänestämässä, listaa puolestaan Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Monien piirijärjestöjen kommenteissa esille nousivat myös liikenne, sote-kysymykset, eri ikäisten tarpeet, palvelut ja turvallisuus sekä pienemmät paikalliset aiheet.

– Esimerkiksi koulu, joka aiotaan lakkauttaa tai tie, joka vaatii kunnostusta. Ihmiset haluavat olla mukana vaikuttamassa itseä lähellä oleviin asioihin, sanoo RKP:n Uudenmaan piirin toimintakoordinaattori Jenny Vilén.

Perussuomalaiset tavoittelevat Helsingissä kolme kertaa nykyistä enemmän valtuustopaikkoja

Soittokierroksella ilmeni, että puolueilla on jo nyt alueellisesti selkeitä tavoitteita. Esimerkiksi kokoomus ilmoittaa tavoittelevansa Uudellamaalla suurimman puolueen asemaa neljättä kertaa peräkkäin. Viime kuntavaaleissa puolue oli alueellaan selkeästi suurin.

Kokoomus keräsi vuoden 2017 kuntavaaleissa Uudellamaalla 26,3 prosenttia äänistä, kun seuraavaksi eniten saaneet vihreät saivat 19,7 prosenttia ja demarit 17,0 prosenttia vaalipiirin äänistä.

Viimeisimmissä puoluemittauksissa perussuomalaiset on saanut suurimman puolueen kannatuslukemat niin Ylen kuin myös Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) kyselyissä. Kuntavaaleissa perussuomalaisten osuus ei kuitenkaan ole aiemmin ollut valtakunnallisesti samaa luokkaa. Vuoden 2017 vaaleissa perussuomalaiset saivat koko maan äänistä 8,8 prosenttia.

Nyt puolueaktiivit ilmoittavat hakevansa kasvua ja uskovat menestymiseen myös kuntavaaleissa. Helsingissä tavoitellaan tämän hetken edustajamäärän kolminkertaistamista eli 12 edustajan paikkaa.

– Tavoitteena meillä on olla kolmanneksi suurin ryhmä kaupunginvaltuustossa ja sitä kautta meidän vaikutusvalta ja painoarvo tulisi lisääntymään päätöksenteossa, sanoo 1. varapuheenjohtaja Juhani Strandén Perussuomalaisten Helsingin piiristä.

Viime vaaleissa perussuomalaiset saivat Helsingissä kuusi valtuustopaikkaa (siirryt toiseen palveluun), mutta puolueen jakauduttua kaksi paikoista meni sinisille.

Kuntaliiton mukaan puolueiden lisäksi myös valitsijayhdistykset vaikuttavat lopulliseen tulokseen. Viime kuntavaaleissa koko maassa valitsijayhdistyksillä oli yhteensä 805 ehdokasta 93 kunnassa. Valitsijayhdistysten kautta läpi menneitä ehdokkaita oli yhteensä 227 kaikkiaan 60 kunnassa.

– Esimerkiksi Kärkölän 27-jäseniseen valtuustoon valittiin 15 valtuutettua valitsijayhdistyksen listoilta eli puoluelistojen ulkopuolelta, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kuntavaalit pidetään yli vuoden päästä, huhtikuun 18. päivä 2021.

Voi keskustella aiheesta 1.2.2020 kello 23:een asti.