Niina Murto, 34, työskentelee ammatissa, jossa kolme mieskollegaa on hyvä luku – katso, mitkä alat ovat muuttuneet naisvoittoisiksi

Eläinlääkärin työ on esimerkki ammatista, jonka sukupuolijakauma on muuttunut miehisestä naisistuneeksi.

Naisvaltaiset alat
Eläinlääkäri Niina Murto
"Läheskään kaikki eivät päädy hoitamaan pelkkiä lemmikkejä. Luulen, että miehiä kiinnostaisi ala, jos he tietäisivät sen monipuolisuudesta", eläinlääkäri Niina Murto sanoo.Petteri Sopanen / Yle

Kun espoolainen Niina Murto, 34, valmistui eläinlääkäriksi vuonna 2012, hänen vuosikurssillaan oli 55 opiskelijaa. Heistä viisi oli miehiä.

Esimerkki kuvaa ammatin sukupuolijakoa edelleen.

Selvitimme, mitkä alat ovat muuttuneet miehisistä naisistuneiksi viimeisten vuosikymmenten aikana: hoitajien ja ylilääkärien lisäksi muun muassa tilintarkastaja ja optikko kuuluvat nykypäivän naisvoittoisiin aloihin.

Murron työyhteisössä on tällä hetkellä kolme mieskollegaa.

Lukema on hyvä, ainakin verrattuna aiempiin paikkoihin. Miltei 90 prosenttia eläinlääkäreistä oli naisia vuonna 2017.

Murto työskentelee päivystyksessä Omaeläinsairaala Mevetissä Helsingin Pitäjänmäessä. Työpäivät kuluvat usein fyysisen työn parissa, eikä erinäisten eritteiden käsittelyltä voida välttyä.

Eläinlääkärin ammatti mielletään usein työksi, jossa hoidetaan pieneläimiä ja silitetään kissanpentuja. Todellisuus on kuitenkin toinen: Alalla työskennellään myös muun muassa lääketeollisuudessa ja puolustusvoimissa.

– En itse pysty samaistumaan siihen, että tässä työssä olisi jotain feminiinistä. Olin valmistumisen jälkeen kunnan eläinlääkärin sijaisena hoitamassa tuotantoeläimiä. Työssä esimerkiksi lehmille annetaan synnytysapua, ja vasikan avustaminen ulos vaatii hirveitä voimia, hän kertoo.

"Rekrytointivaiheessa suurin osa on naisia, joten ei ole paljon valinnanvaraa"

Murron mukaan miehet saattavat erottautua työnhaussa edukseen, koska ovat alalla vähemmistössä.

– En halua uskoa, että sukupuoli ratkaisisi itsessään mitään. Sanotaan kuitenkin, että jos kyseessä on naisvaltainen työyhteisö ja tasapuoliset hakijat, niin voi olla, että työyhteisöön halutaan miehiä moninaisuuden takia.

Omaeläinklinikan toimitusjohtajan Jaana Tarkin mukaan ammatin naisvaltaisuus on ollut pitkään pinnalla. Suomessa (siirryt toiseen palveluun)työskentelee noin 2 800 laillistettua eläinlääkäriä.

– Tietenkin rekrytointivaiheessa suurin osa on naisia, joten ei ole paljon valinnanvaraa. Tekijä kuitenkin ratkaisee ja se, millaista osaamista haetaan, Tarkki sanoo.

Eläinlääkäri Niina Murto
Eläinlääkäri Niina Murron mukaan miehet saattavat erottua edukseen työnhaussa, koska ovat alalla vähemmistössä.Petteri Sopanen / Yle

Vielä 60-luvulla suurin osa eläinlääkäreistä oli miehiä. Tuolloin työnkuva keskittyi enimmäkseen tilojen eläinten hoitamiseen. Kun yhteiskunta kaupungistui, entistä suurempi osa hoidettavista oli lemmikkejä.

Myös optikkojen ammattikunta on muuttunut naisvaltaiseksi: Jo 1990-luvun puolivälissä optikoista yli puolet oli naisia, vuonna 2017 heitä oli noin 80 prosenttia.

Metropolian optometrian tutkinto-ohjelmasta vastaavan Saija Flinkkilän mukaan ala on naisistunut viiden vuosikymmenen aikana. Ennen valmistujaiskuvissa seisoi pelkkiä miehiä, nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin.

Työnkuvan muutos voi olla yksi syy ammatin sukupuolijakauman muutokseen.

Aiemmin alalla työskenneltiin nykyistä enemmän silmälasien valmistuksen parissa, mutta vuosikymmenten aikana huomio on kääntynyt näöntutkimusten tekemiseen ja silmän terveydentilan arviointiin.

Tutkintovastaava Flinkkilän mukaan työssä otetaan hyvin vastaan myös äitiyslomat ja elämänmuutokset.

– Voit valita, teetkö töitä täysiaikaisena vai esimerkiksi viikonloppuisin, hän sanoo.

Vuonna 2017 optikoksi valmistuneen Nina Aaltosen, 25, mukaan työyhteisön naispainotteisuus ei vaikuta niinkään työpaikan tunnelmaan, vaan asiakastilanteisiin.

– Kun työskentelin liikkeessä, jossa oli mieskollega, oli helpompi ohjata jotkut asiakkaat hänelle. Jotkut ihmiset on orientoituneet siihen, että optikko on mies, hän sanoo.

Optikko Nina Aaltonen
Vuonna 2017 optikoksi valmistuneen Nina Aaltosen vuosikurssilla oli 24 opiskelijaa. Heistä kolme oli miehiä.Petteri Sopanen / Yle

Alalle valmistuneet käyttävät tutkintonimikettä optometristi (AMK).

Valvira laillistaa tutkinnon suorittaneet terveydenhuollon ammattilaisiksi nimikkeellä optikko. Tällä hetkellä kyseisellä nimikkeellä työskentelee Suomessa noin 1 500 ihmistä.

"En suostu tekemään ympäripyöreitä vuoroja minimipalkalla"

Eläinlääkäri Niina Murto kuvailee uransa alun palkkausta "oppirahojen maksamiseksi". Hän on seurannut tarkkaan viime viikkojen hoitajauutisointia.

Hoitoalan ammattijärjestöt ovat ilmoittaneet tavoittelevansa tänä keväänä nimenomaan palkkatasa-arvoa.

Vuonna 2017 miesoptikot tienasivat keskimäärin yli 200 euroa enemmän kuin naiset. Vastaavasti naispuoliset eläinlääkärit tienasivat saman verran enemmän kuin miehet.

– En suostu tekemään ympäripyöreitä vuoroja minimipalkalla. Osaamisen ja kokemuksen myötä tulee itsevarmuus, jonka jälkeen tulee myös omanarvontunto. Mielestäni erityisesti naiset ajattelevat, etteivät he ansaitse enempää, miehet taas kehtaavat pyytää paremmin sitä, mikä heille kuuluu, Murto sanoo.

Optikko Nina Aaltonen
Nina Aaltonen valmistui optikoksi Metropoliasta. Tällä hetkellä hän työskentelee Espoossa Silmäasemalla.Petteri Sopanen / Yle

Optikko Aaltosen mukaan monelle saattaa tulla yllätyksenä, että työ painottuu paljon myös kehyksien ja linssien myymiseen.

– Ketjuliikkeissä hallinnon puolella on enemmistö miehiä, mutta he eivät usein ole optikoita, vaan koulutuksena on jotain muuta. Yksityisissä optikkoliikkeissä taas miehiä on ehkä enemmän yrittäjinä, mutta he tekevät optikoiden työhön liittyen samaa mitä naisetkin, kuten myyntiä, hän sanoo.

Katso taulukosta, miten oma alasi on muuttunut kahden vuosikymmenen aikana. Luvut ovat suuntaa-antavia. Keskustelu on avoinna 8.2. klo 23 asti.

Taulukkoa ladataan