Punainen hintalappu ei enää tarkoita köyhää, tuleeko tyhjästä hyllystä seuraava hyvis? Ruokahävikin vähentäminen on kaupalle plussaa

Kangasniemellä kaupan pakastimet rikkoutuivat, ja kauppias jakoi ilmaiseksi kymppitonnin pakasteet.

ruokahävikki
Leipiä pöydällä
Jos ruokaa ei saada myytyä, sitä lahjoitetaan. Kaupat laskevat myös ruoka-apuun lahjoitetun ruoan osaksi ruokahävikkiä. Arkistokuva.Merja Siirilä / Yle

Kangasniemeläinen kauppias Eleonoora Karlsson-Seppänen sai eilisiltana ruokapöytään puhelun. Marketin kylmäkone oli hajonnut, ja pakastimet olivat hälytystilassa.

– Päätimme pistää pakasteet ilmaiseksi jakoon, Karlsson-Seppänen sanoo.

Kauppiaspariskunta laittoi ilmoituksen Facebookiin. Alle tunnin kuluttua kaikki pakasteet oli jaettu.

– Mitään ei tarvinnut heittää roskiin, Karlsson-Seppänen sanoo.

Päivittäistavarakauppa on onnistunut viilaamaan ruokahävikkinsä alle kahteen prosenttiin, ja viilaamisen on tarkoitus jatkua. Karlsson-Seppäsellekin tuntuu olevan tärkeämpää se, ettei pakasteista tullut jätettä kuin se, että niiden arvo oli noin kymmenen tuhatta euroa.

– Vakuutusasioita selvitellään vielä, mutta nämä ovat näitä yrittäjän riskejä, joista joku joskus osuu kohdalle, hän sanoo.

Eleonoora Karlsson-Seppänen.
Pakasteiden jakelun lomassa Eleonoora Karlsson-Seppänen istahti kauppansa lattialle.Janne Seppänen

Karlsson-Seppäsen oli päästävä sulamassa olevista pakasteista eroon, mutta samalla hän tuli tehneeksi markkinointiviestintää. Päivittäistavarakaupalle hävikin vähentäminen on monikertainen voitto: yrityskuva ja tulos paranevat, ja ruokaa menee vähemmän hukkaan.

Kauppias maksaa kaikesta kauppaan tulevasta tavarasta, joten hän haluaa tavarasta maksun ennen kuin se lähtee kaupasta.

– On siinä viherpesun tuntua, mutta ei kauppoja ruokahävikin vähentämisestä oikein moittiakaan voi, sanoo Motivan ruokahävikkiasiantuntija Elina Ovaskainen.

Etusijalla päivittäistavarakaupalla on aina saada ruoka ihmisten syötäväksi. Jos sitä ei saada myytyä edes alehintaan, ruokaa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Jos sekään ei onnistu, ruoka menee rehuksi ja esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aineeksi.

Punaisen hintalapun merkitys muuttui

Ovaskaisen mukaan kauppa on saanut hävikkiviestinnällään aikaan muun muassa sen, että kuluttajat eivät enää ole yhtä kranttuja päiväyksistä..

– Punaisen lapun tuotteet kärryssä eivät enää merkkaa köyhää, vaan resurssiviisasta. Muutamassa vuodessa on tapahtunut selkeä muutos, hän sanoo.

Kritiikkiä kauppa saa Ovaskaiselta ylenpalttisuudesta. Kun kaupassa on 50 erilaista jugurttia, onko kyse kysynnästä vai tarjonnasta?

– Silloin tällöin tyhjä hylly pitäisi kääntää positiiviseksi, samalla tavalla kuin punaiset hintalaput. Tyhjä hyllyhän tarkoittaa, että tämän tuotteen kohdalla ei tullut nyt hävikkiä yhtään, Ovaskainen sanoo.

Kuluttajien valinnoilla on vaikutusta siihen, mitä kauppa hyllyihinsä laittaa. Se, mitä kauppa hyllyihinsä laittaa, määrää puolestaan sitä, mitä elintarviketeollisuus tuottaa.

Kysynnän vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että perinteiset lihanjalostajat ovat alkaneet tuottaa kasvipohjaisia proteiinituotteita.

Hävikkiä vähennetään tilattaessa

Tärkein osa kaupan ruokahävikin vähentämisessä tapahtuu jo ennen kuin ruoka tulee kauppaan. Suunnittelemalla tarkkaan mitä kauppaan tilataan ja kuinka paljon, ei punaisia hintalappuja tarvita eikä ruokaa mene hävikkiin.

– Tavoitteena on edelleen vähentää hävikkiä, ja se tapahtunee juuri paremman tilausten hallinnan kautta, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.

Kauppojen ruokahävikki on vuodessa hieman alle kaksi prosenttia, 65–75 miljoonaa kiloa. Prosentin osankin vähennys tarkoittaa satoja tuhansia kiloja.

Kuluttajat vaikuttavat joukkovoimalla

Kysynnän paineessa myös ruoan pakkauskoot ovat olleet pienenemään päin.

– Sitä sanotaan, että ei yksittäinen kuluttaja voi mitään vaikuttaa. Yksittäiset kuluttajat kuitenkin muodostavat sen joukon, jonka kysynnän kautta tuotanto muuttuu, Ovaskainen sanoo.

Pienentyneiden pakkausten vastapainona tosin on kilohinta. Se on pienemmässä pakkauksessa lähes aina suurempi. Juustoa saa pienemmissä paketeissa, mutta puoli kiloa maksaa lähes saman verran kuin kilo.

– Kotitalouksien valintojahan nämä ovat, että millaisen pakkauksen ostaa, sanoo Päivittäistavarakaupan yhdistyksen Ilkka Nieminen.

– Jossain määrin kauppa siirtää vastuuta kotitalouksille myymällä isoja määriä selvästi halvemmalla, sanoo puolestaan Motivan Elina Ovaskainen.

Kotitalous onkin ruoan loppusijoituspaikka. Siellä ruoka joko syödään tai se muuttuu jätteeksi. Kaupassa ruoka on vain läpikulkumatkalla.