Tutkijat odottavat käännettä: Syntyvyys noussee hieman – "Lasten hankintaa on saatettu lykätä myöhempään ikään"

Jos tutkijoiden arviot pitävät paikkansa, eläkemaksujen korotukset jäisivät tulevaisuudessa pelättyä pienemmiksi.

syntyvyys
Nukkuva vauva.
Eläketurvakeskuksen mukaan tutkijat pitävät suhteellisen todennäköisenä, että syntyvyys voi korjautua tulevaisuudessa jonkin verran ylöspäin.Roy Fogde / Yle

Suomen jyrkästi laskenut syntyvyys voi korjaantua jossain määrin, arvioivat tutkijat.

2010-luvun syntyvyyden lasku voi johtua osin siitä, että lasten hankintaa on lykätty myöhempään ikään, käy ilmi Eläketurvakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Max Planck -tutkimusinstituutin yhteistyöhankkeesta.

Johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta sanoo, että syntyvyys voi nousta, jos lasten hankintaa lykänneet kuitenkin saavat lopulta lapsia.

– Nyt voi käydä niin, että keskimääräinen synnyttäjän ikä nousee selvästi yli kolmeenkymmeneen vuoteen tällä vuosikymmenellä. Jos lapsia kuitenkin hankitaan alle 40 vuoden iässä, silloin syntyvyys kaiken kaikkiaan voi jonkin verran korjaantua, sanoo Kiander.

Hän on Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta ja tilastoista vastaava johtaja.

Kiander: Syntyvyys elpyi 1970-luvun romahduksestakin

Kianderin mukaan väestötieteilijät ovat yrittäneet tutkia aiemman kokemuksen pohjalta sitä, ovatko jyrkät syntyvyyden laskut jääneet pysyviksi.

Arvio syntyvyyden korjaantumisesta pohjautuu hänen mukaansa siihen, että Suomen ja Ruotsin historiassa jyrkkää syntyvyyden laskua on muutaman kerran seurannut syntyvyyden nousu.

Kiander viittaa Suomessa 1970-luvulla tapahtuneeseen romahdukseen, jonka jälkeen syntyvyys elpyi. Myös Ruotsissa syntyvyys putosi selvästi 1990-luvulla, mutta palautui siitä.

– Väestötutkijat pitävät suhteellisen todennäköisenä, että syntyvyys voi korjautua jonkin verran ylöspäin tulevaisuudessa, Kiander sanoo.

Äidiksi tullaan Suomessa nykyisin keskimäärin 29,4-vuotiaana. Kiander huomauttaa, että 1960-luvulla ensisynnyttäjät olivat vähän päälle 20-vuotiaita.

– Lykkäämistä on tapahtunut jo hyvin paljon, alkaen 1970-luvun alusta, jolloin syntyvyys viimeksi romahti.

Myös muualla Euroopassa käyty matalalla

Lievä merkki korjaantumisesta on Kianderin mukaan myös se, että vuoden 2019 loppupuolella tapahtui syntyvyydessä pieni käännös ylöspäin, mutta vielä ei voida sanoa johtaako se mihinkään.

Kiander painottaa, että kymmenen vuoden takaisiin, korkeampiin syntyvyyslukuihin ei olla palaamassa.

Kiander tarjoaa esimerkiksi myös Euroopan maita, joissa syntyvyys on käynyt matalalla ja kääntynyt viime vuosina ylöspäin. Tällaisia maita ovat Kianderin mukaan ainakin Viro, Unkari ja Venäjä.

Jos tutkijoiden uskottavimpina pitämät ennusteet toteutuvat, seuraavien vuosikymmenten keskimääräinen hedelmällisyysluku nousisi Suomessa 1,42–1,67 lapseen naista kohti. Eläketurvakeskus olettaa nykyisin, että hedelmällisyysluku on 1,35 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.

Kiander sanoo, että Tilastokeskuksen ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen, jonka ajatellaan jatkuvat eteenpäin samanlaisena. Hänen mukaansa Eläketurvakeskuksen ja yliopiston tutkijat sen sijaan olettavat, että ihmisten käyttäytyminen voi muuttua, eikä kaikki pysy jatkossa ennallaan.

– Se on järkevää, koska menneisyydestä tiedetään, että syntyvyydessä on ollut jatkuvasti paljon vaihtelua.

"Eläkeikää pitäisi nostaa usealla vuodella"

Syntyvyyden lasku tarkoittaa myös sitä, että suomalaisten eläkkeiden rahoitus vaarantuu tulevaisuudessa. Syntyvyyden nousu helpottaisi eläkemaksujen korotuspainetta.

Nykyinen arvio on, että työeläkemaksuja joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla.

Jos eläkemaksujen korotuksen sijaan päätettäisiin lykätä suomalaisten eläkkeelle pääsyä, eläkeikää pitäisi Kianderin mukaan nostaa usealla vuodella. Kolmas vaihtoehto olisi eläkkeiden leikkaaminen.

Jos tutkijoiden uusi arvio syntyvyyden lisäyksestä toteutuu, se puolittaisi Eläketurvakeskuksen mukaan eläkemaksujen korotuspaineen.

– Eläkejärjestelmä joutuu vaikeuksiin, jos syntyvyys romahtaa. Jos syntyvyys lähtee korjautumaan, kuten raportissa ennustetaan, se vaikuttaa positiivisesti eläkejärjestelmän rahoitukseen, Kiander selventää.

Lue lisää:

Syntyvyys hiipui alimmilleen sitten 1800-luvun nälkävuoden – kokonaishedelmällisyysluku myös mittaushistorian alhaisin