Kysely paljastaa: Työpaikoilla sovitaan asiat hys hys -periaatteella, koska ammattiliitot ja työnantajajärjestöt halutaan pitää pimennossa

Työnantajajärjestöt ovat vuosia moittineet suomalaista työmarkkinakenttää jäykäksi ja vaatineet lisää joustoja paikallista sopimista työpaikoille.

työehtosopimukset
hitsaaja työssään
Paikallista sopimista on eniten valmistavassa teollisuudessa.Mikko Koski / Yle

Työnantajajärjestöt ovat vuosia ja vuosia moittineet valtakunnalllisia työehtosopimuksia liian jäykiksi ja vaatineet joustoja ja lisää paikallista sopimista työpaikoille kilpailukyvyn nimissä.

Nyt Suomen Yrittäjien teettämä oma kysely yrittäjille osoittaa, että paikallista sopimista on työpaikoilla jo nyt paljon.

Tilastografiikka: Työnantajayrittäjien vastauksia kysymykseen paikallisesta sopimisesta.
Kantar, Suomen Yrittäjien Yrittäjägallup, Harri Vähäkangas / Yle

– Kolme neljästä työnantajayrityksestä kertoo, että heidän työpaikallaan on asioista sovittu jotain paikallisesti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Määrä on suuri ja myönnän, että luku on yllättävän suuri. En aivan näin suurta määrää odottanut.

Mikael Pentikäinen kuvattuna Helsingissä
Mikael Pentikäisen mukaan yrittäjillä on tarve lisätä paikallista sopimista työpaikoilla. Pekka Tynell / Yle

Työajat kärjessä

Pentikäisen mukaan paikallisesti sovittavat asiat liittyvät yleensä työaikakysymyksiin.

– Esimerkiksi on voitu sopia, että tehdään helatorstai porukalla töitä ja pidetään sitten pidempi viikonloppu. Yksinkertainen porukalla sovittu asia.

Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila vahvistaa työaikojen ja palkkojen olevan paikallisesti sovittavien asioiden kärjessä.

Anu-Hanna Anttila
Teollisuusliiton Anu-Hanna Anttila muistuttaa, että jo nykyisissä työehtosopimuksissa on paljon mainintoja asioista, joista voi sopia paikallisesti toisin, esimerkiksi Teknologiateollisuuden sopimuksessa lähes 70.Sami Perttilä/Teollisuusliitto

– Ja työajoista yleensä siten, että työaika joustaa ja tehdään aika-ajoin pidempää viikkoa. Palkoista sovitaan tietysti ylöspäin, koska työehtosopimus on tässä kohtaa tiukka. Se luo ne minimipuitteet. Ylöspäin saa sopia kuinka paljon tykkää, Anttila sanoo.

Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, professori Harri Melin Tampereen yliopistosta sanoo, että jo 10–15 vuotta on työpaikoilla sovittu paikallisesti paljon ja suuntaus on vain yleistynyt. Melinin mukaan eniten sitä on valmistavassa teollisuudessa.

– Suomalaisilla työpaikoilla on hurjan paljon erilaisia joustavia järjestelyjä, joista ei juurikaan hiiskuta. Meillähän joustaa työ ja työntekijä valtavan paljon ja myös työnantaja ja työjärjestelyt sillä tavalla, että niistä sovitaan työpaikkakohtaisesti, mutta niistä ei julkisuudessa keskustella.

"Tästä ei sitten huudella"

Työjärjestelyitä koskeneessa haastattelututkimuksessa saatiin yllättäviä vastauksia:

– Meillä tuli vastaan, että "me on sovittu työnantajan kanssa näin ja näin, mutta älkää sanoko tästä ammattiliitolle". Ja työnantaja on sanonut meille haastattelussa "me on sovittu tällaiset järjestelyt, mutta ei näistä passaa EK:n porukoiden (työnantajajärjestö) kanssa puhua yhtään mitään", Melin kertoo.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin
Harri Melinin mukaan paikallinen sopiminen on ollut yleistä työpaikoilla jo 10-15 vuotta.Jani Aarnio / Yle

Työnantaja ja työntekijät sopivat siis asioista monesti hys hys -periatteella. Sopijat haluavat pitää sovitun sisällöt omana tietonaan.

– Uskon, että taustalla on pelko siitä, että sovittu ei välttämättä sovi työehtosopimuksen raameihin, Pentikäinen arvelee.

Monesti osapuolet eivät siis varmasti tiedä, ovatko he toimineet työehtosopimuksen ja lakien mukaisesti. Varmuuden vuoksi ollaan hissukseen. Yrittäjien mielestä on ongelmallista, että sopimisen järjestelmä on laissa ja sopimuksissa hyvin monimutkainen.

– Kukaan meistä ei tänä päivänä tiedä tarkasti, kuinka paljon paikallisista työpaikkasopimuksista on aidosti lakien ja työehtosopimusten mukaisia, Pentikäinen sanoo.

Vaikka paikalliseen sopimiseen liittyy epävarmuutta ja tietämättömyyttä, silti yrittäjillä on Yrittäjägallupin mukaan tarve sopia asioista nykyistäkin enemmän paikallisesti.

– Tärkein tavoite on toisin sopimisen oikeus. Jos yrityksessä todetaan, ettei työehtosopimus palvele yrityksen tarpeita, silloin pitäisi henkilökunnalla ja työnantajalla olla mahdollisuus yhdessä sopia jotain muuta kuin työehtosopimukseen on kirjattu, Pentikäinen sanoo.

Hän ei usko, että tavoite toteutuu istuvan hallituksen aikana.

Palkasta ei tingitä

Teollisuusliiton Anttila muistuttaa, että jo nykyisissä työehtosopimuksissa on erikseen määritelty asiat, joista voi sopia paikallisesti toisin, esimerkiksi Teknologiateollisuuden sopimuksessa näitä kohtia on lähes 70. Mutta on asioita, joista ei tingitä.

– Teknologiateollisuuden sopimuksessa on kaksi asiaa, mistä ei voi sopia toisin. Ensinnäkin palkka, alinta tasoa ei saa alittaa. Siitä ei tingitä. Se on neuvoteltu kipurajaksi.

Anttilan mukaan toinen liittyy Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen itseensä.

– Sitä ei voi soveltaa millään muulla alalla eli jokainen sopimusala sopii asioista erikseen, Anttila muistuttaa.

Joustava eurooppalainen

Työajat on siis tyypillinen paikallisesti sovittava asia. Melinin mukaan Suomessa onkin hyvin joustavat työaikajärjestelyt eurooppalaisittain katsottuna.

– Liukuvat työajat ovat käytössä hyvin laajasti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Työntekijät pystyvät sovittamaan töihin tulonsa ja työstä lähtönsä omien ja työn tarpeiden mukaan.

Melinin mukaan Suomen työaikajärjestelyt ovatkin poikkeuksellisen joustavat eurooppalaisessa katsannossa.

– Käytäntö on ollut suomalaisessa työelämässä jo pitkään, mutta eihän tästä paljon puhuta. Pikemmin koitetaan kaivaa jäykkyyksiä, kuin nostettaisiin esiin hyvät käytännöt esiin ja markkinoitaisiin niitä, Melin ihmettelee.

Klo 8.42. Korjattu kuvatekstistä numerotieto paikallisesti sovittavien asioiden lukumäärästä.