Jo 150 vuotta mölyä tukka takussa – Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kulttuurimme kulmakiviä, vaikka saikin ilmestyessään murskatuomion

Lukutaidottomat jukuripäät ja kaunis eteläsuomalainen maisema on yhdistelmä, joka saa suomalaisten sydämet sykkimään yhä. Seitsemän veljeksen julkaisusta tulee sunnuntaina kuluneeksi 150 vuotta.

Seitsemän veljestä
Näyttelijöitä Seitsemän veljestä tv-sarjan kuvauksissa.
Näyttelijä Tero Jartti haukkaa Martti Suosaloa. Kuva on Jouko Turkan Seitsemän veljestä tv-sarjan kuvauksista 1989.

"Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää."

Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ensimmäinen lause kuului pitkään kirjallisuudenharrastajan knoppitietoihin. Heti toisessa kappaleessa Kivi kertoo veljesten nimet ja luonnehdinnat.

"Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero."

Kivi kertoo, että perheeseen on siunaantunut kaksi kaksoisparia, Tuomas ja Aapo sekä Timo ja Lauri. Vanhin veli on Juhani, 25 vuotta, ja nuorin Eero, nippa nappa 18. Kaikilla on ruskehtava, parikkiintunut iho ja karkea – Kiven sanoin, hampunkarvainen – tukka.

Veljesseitsikko näki päivänvalon Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) Novellikirjasto-sarjassa neljän vihkosen painoksena, ensimmäinen niitä helmikuussa 1870. Varsinainen romaani ilmestyi kolme vuotta myöhemmin.

Kirjaa pidetään ensimmäisenä suomen kielellä kirjoitettuna romaanina, mutta todellisuudessa näin ei ole.

– On väärin sanoa, että se olisi ensimmäinen, mutta kylläkin ensimmäisiä ja merkittävin noista ensimmäisistä, sanoo Aleksis Kiven tuntija, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituspäällikkö, Sakari Katajamäki.

Seitsemän veljestä elokuva vuodelta 1939.
Wilho Ilmarin elokuva Seitsemän veljestä tuli ensi-iltaan vuonna 1939. Päärooleissa nähtiin muun muassa Edvin Laine ja Joel Rinne.

Seitsemän veljestä oli poikkeuksellinen teos omana aikanaan. Se oli jännitteinen, monimuotoinen ja tyylilajeilla leikittelevä. Ja sai ilmestyessään murskakritiikit.

Professori ja kirjallisuuspiirien vaikutusvaltainen jäsen August Ahlqvist lyttäsi kirjan tuoreeltaan ja kuvaili sitä myöhemmin häpeäpilkkuna suomalaisessa kirjallisuudessa.

– Romaanissa on paljon hyvinkin karkeita kohtauksia suhteessa sen ajan ihanteisiin. Siinä mielessä se on radikaali teos, Katajamäki sanoo.

Ajan kansallismielisen älymystön suosima kansankuvaus oli ihanteellista, jopa kansaa jalustalle nostavaa. Karkeuden ällistelyn lisäksi Katajamäki arvelee kritiikissä olleen mukana myös kirjallista kateutta.

Kuin tehty näytelmäksi

Maailmankirjallisuudessa oli kyllä viljelty karkeuksia jo paljon aiemminkin. Kivi luki mielellään Shakespearea, jonka näytelmissä ollaan varsin ronskeja.

Aleksis Kivi oli Shakespearen lailla näytelmäkirjailija. Draaman taju tihkuu läpi myös romaanista. Siinä on jopa näytelmien tapaan nimetty repliikit, jolloin on selvempää, kuka sanoo mitäkin.

Ei olekaan ihme, että seitsemän hampputukkaa on nähty usein teatterin lavalla. Monista esityksistä on tullut teatteritekoja, joita muistellaan vielä vuosikymmenten päästä.

Turun kaupunginteatterin Seitsemän veljestä vuonna 1972 on yksi näistä. Silloin näyttämöllä jytistelivät muun muassa Heikki Kinnunen (Aapo), Esko Salminen (Juhani), Vesa-Matti Loiri (Tuomas) ja Juha Muje (Eero). Ohjaaja oli Kalle Holmberg.

Seitsemän veljestä nähtiin Kalle Holmbergin ohjaamana Turun kaupunginteatterissa 1970-luvun alussa. Musiikki oli Kaj Chydeniuksen käsialaa. Esitys oli valtava menestys ja se nähtiin perästi 240 kertaa.
Turun veljesten musiikki oli Kaj Chydeniuksen käsialaa. Esitys oli valtava menestys ja se nähtiin peräti 240 kertaa.Yle / Antero Tenhunen

Yhden esityksen katsomossa istui pieni Riina Marttila myöhemmin Katajavuori, tuleva kirjailija.

– Olin noussut seisomaan ja huutanut, että noita kyllä on kahdeksan! Varmaan veljekset hyörivät lavalla niin, että näytti, että siellä on heitä enemmänkin, Katajavuori nauraa.

Elokuvaan seitsemän päähenkilöä sopii huonommin. Seitsemästä veljeksestä on tehty vain yksi varsinainen näytelmäelokuva (Wilho Ilmari 1939). Lisäksi Jouko Turkka teki oman tulkintansa televisiolle vuonna 1989. Sen sijaan romaaniin monen päähenkilön näkökulma toi syvyyttä.

– Se on tehnyt teoksesta aikaa kestävän. Seitsemän veljestä on romaanina tavattoman runsas ja jokainen veljeksistä on saanut syvällinen luonteenkuvauksen, sanoo Sakari Katajamäki.

Niin varustettuna taisivat he vakaasti katsoa talvea vasten hyyrteistä partaa. Anteeksi, mitä?

Moni meistä keski-ikäisistä sai Seitsemän veljestä kouraansa ylä-asteen tai oppikoulun äidinkielentunnilla. Kirjan lukemista pidettiin yleissivistyksenä. Nyt on toisin. Vähän lukevalle 1800-luvulla ilmestynyt tiiliskivi voi olla aikamoinen haaste.

Boken Seitsemän veljestä.
Seitsemän veljestä on poikinut runsaasti tutkimusta ja uutta kirjallisuutta, joka kiertyy sen hahmojen ympärille.Yle/Jessica Edén

- Tällaisen vanhan tekstin lukeminen vaatii vähintäänkin tukea opettajalta lukevalle oppilaalle, Katajamäki sanoo.

– Teoksen sisään voi päästä juuri teatteriesityksen kautta. Arvostan myös Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä -kirjaa. Romaanin maailmasta voi saada otteen monin eri keinoin, Katajamäki jatkaa.

Kirjailija Riina Katajavuori tuumii, että Seitsemän veljestä imeytyy meihin äidinmaidossa. Jostain kumman syystä suomalainen vain tietää, mitä siinä tapahtuu, vaikkei lukisi koko kirjaa. Vähintäänkin koulussa on kajautettu kirjasta tuttu laulu Seitsemän miehen voima.

Mitä Venla kertoisi veljeksistä?

Toimittaja Ilkka Malmbergin vuonna 2005 ilmestyneen Seitsemän miestä -kirjassa sanotaan Kiven teoksen kertovan "levottomista miehistä, jollaisten elämään nykyaikana kuuluisivat viritellyt autot, pussikalja, uhkarohkeat temput ja tyhmä väkivalta. Naisista on puhe – ja puute".

Seitsemän veljestä oli Jouko Turkan Yleisradion TV2:lle vuonna 1989 ohjaama 12-osainen televisiosarja, joka perustui Aleksis Kiven samannimiseen romaaniin. Sarja herätti aikanaan suurta kohua.

Riina Katajavuori tutki Seitsemän veljeksen naisia suurennuslasilla kirjoittaessaan omaa romaaniaan, Wenla Männistö.

– Kiven teoksessa lähestulkoon kaikki seitsemän haaveilevat Venla Männistöstä. Mietin, mikä Venlasta teki niin vetovoimaisen. Oliko se vain se, että muita sopivanikäisiä naisia ei ollut lähipiirissä?

Katajavuori tuli siihen tulokseen, että Venlassa on kuitenkin jotain enemmän. Omassa romaanissaan hän kääntään huomion toisin päin. Venla on huomannut olevansa vetovoimainen ja alkaa kiinnostua naapurin villeistä kundeista, jotka vilkuilevat häntä.

– Halusin kirjoittaa Venlan, joka ei ole passiivinen ja odota kotona, että joku tulee hakemaan, vaan aktiivinen toimija.

Wenla Männistö nostaa päähenkilöiden joukkoon myös Juko Brosien äidin, jonka Katajavuori on nimennyt Alliksi sekä Ansku Seunalan. Kirjassa sivuhenkilönä esiintyvän Anna Seunalan on sanottu ilmentävän Kiven omaa naisihannetta.

Katajavuori on ilokseen huomannut, että hänen romaaninsa on toiminut porttina Kiven Seitsemään veljekseen. Lukiolaiset ovat tulleet nykimään hihasta ja kertoneet tutustuneensa kirjaan koulussa. Samalla itse emoteoskin on tullut lähemmäksi.

Seitsemässä veljeksessä Juhani (Santtu Karvonen) saa Venlansa (Pihla Pohjolainen). Ryhmäteatteri, Suomenlinnan kesäteatteri 2017
Juhani (Santtu Karvonen) saa Venlansa (Pihla Pohjolainen). Kuva on Ryhmäteatterin Suomenlinnan kesäteatterista vuodelta 2017.Katriina Laine/Yle

Sakari Katajamäki on omistanut 10 viime vuotta työurastaan Aleksis Kivelle.

SKS julkaisee maaliskuussa Seitsemästä veljeksestä laitoksen, jossa on mukana lukijan opas. Siinä on muun muassa laaja henkilöhakemisto ja selityksiä sellaisista Kiven käyttämistä sanoista ja ilmauksista, joita ei nykysuomessa enää tapaa. Katajamäki on kirjan toimittaja.

Loppu ei niin hyvin

Aleksis Kivi toivoi romaanin tuovan hänelle jos ei suurta mainetta niin ainakin toimeentuloa ja arvostusta. Vielä Kiven eläessä teos sai myönteistäkin kritiikkiä, mutta isompi suosio seurasi vasta kirjailijan kuoleman jälkeen. Aleksis Kivi kuoli köyhänä ja sairaana vain 37-vuotiaana.

Kiven kuoleman jälkeen Seitsemän veljestä -romaanin teilannut professori August Ahlqvist kirjoitti vielä häväistysrunon. Runo ilmesyi kokoelmassa Säkeniä (1874).

"Eräs runoilija haudastaan

'Runoilijaks' ma ristittiin,

Sanottiin Shakespeariksi,

Verraksi Väinön väitettiin:

Muut' en mä ollut kuitenkaan,

Kuin taitamatoin tahruri,

Ja hullu viinan juoja vaan."

Seitsemän veljestä -romaanin voi kuunnella Yle Areenasta Juhani Rajalinin lukemana. Areenassa on myös Wilho Ilmarin ohjaama kuunnelma. Voit avata ne näistä linkeistä:

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Kuunnelma Seitsemän veljestä

Juhlavuonna järjestetään paljon tapahtumia. Suurin osa Kiven syntymäkunnassa Nurmijärvellä, mutta mukana on myös valtakunnallisia tapahtumia. Tapahtumiin pääset tästä. (siirryt toiseen palveluun)