Tuulivoiman maihinnousu tuo paineita kaavoitukseen - Keski-Suomen kansanedustajien enemmistö lisäisi tuulivoima-alueita maakunnassa

Yli puolet Keski-Suomen kansanedustajista lisäisi tuulivoimavarauksia maakuntakaavaan.

tuulienergia
Latamäen tuulipuistossa tuuliturbiinit jauhavat sähköä
Keski-Suomen ainoa toiminnassa oleva tuulipuisto sijaitsee Luhangassa.Jarkko Riikonen / Yle

Keski-Suomessa toimii tällä hetkellä vain yksi energiaa tuottava tuulipuisto. Vuoden 2014 lopulla Luhangan Latamäkeen valmistuneen kuuden voimalan tuulipuiston omistaa kotimainen Ilmatar.

Tuulivoiman rakentaminen tyrehtyi, kun sen valtiontuki loppui. Nyt Ilmastopolitiikka ja voimalatekniikan kehittyminen (siirryt toiseen palveluun) ovat saaneet markkinaehtoisen tuulivoimarakentamisen uuteen vauhtiin. Keski-Suomessa on suunnitteilla tai jo rakennusvaiheen kynnyksellä pitkästi toistakymmentä tuulipuistohanketta.

Yle Jyväskylä kysyi tammikuussa keskisuomalaisilta kansanedustajilta, tulisiko Keski-Suomen maakuntakaavaan merkitä lisää tuulivoimalle soveltuvia alueita. Kymmenestä kansanedustajasta kuusi vastasi kyllä.

Kysely: Tulisiko Keski-Suomen maakuntakaavaan merkitä lisää tuulivoimalle soveltuvia alueita?
Lasse Isokangas / Yle

Tuulivoiman lisäkaavoitusta vastustivat vain perussuomalaisten molemmat edustajat, Toimi Kankaanniemi ja Jouni Kotiaho. Jämsäläisen Kotiahon kanta oli jyrkimmin tuulivoiman vastainen.

– Tuulivoima ei ole mikään ratkaisu ihmisestä riippumattomaan ilmastonmuutokseen eikä energiantuotantoon. Lisäksi tuulivoimala on merkittävä maisema- ja meluhaitta, Kotiaho perustelee vastaustaan.

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja pitää tuulivoiman pahimpana miinuksena terveystekijöitä.

– Valtio ei ole käynnistänyt riittävästi tutkimuksia näistä mahdollisista terveyshaitoista. Mutta jo nykyään lukuisat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois tuulivoimaloiden läheisyydestä, Kotiaho toteaa.

Toimi Kankaanniemen mielestä nykyisen maakuntakaavan tuulivoimamerkinnät ovat riittäviä. Hän kannattaa sitä, että tuulivoima-alueita koordinoidaan maakunnallisesti, mutta haluaa, että kaavoituksen perusvastuu pysyy kunnilla.

– Nykyisistä alueista osa on sijainniltaan ongelmallisia muun muassa lähialueiden asukkaiden kannalta ja lupia pitää tarkoin harkita. Tuulivoimaloiden mahdolliset haitat on otettava vakavasti huomioon päätöksiä tehtäessä, Kankaanniemi sanoo.

Keskustan Petri Honkonen ja Joonas Könttä eivät osaa sanoa kantaansa. Molemmat näyttävät tuulivoiman kaavoitukselle kuitenkin vihreää valoa.

– Niiltä osin kuin suuri osa lähialueen asukkaista sitä kannattaisi ja olosuhteet tuulivoimalle olisivat suotuisat, Könttä muotoilee kantaansa.

– Painotan siinä vaikutusalueella asuvien ihmisten hyväksyntää, myös Honkonen sanoo.

Kaavoitus on uudistumassa

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta (siirryt toiseen palveluun), ja lakiesityksen pitäisi tulla eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden lopulla.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Honkonen haluaisi jatkossa vahvistaa maakuntakaavan merkitystä valtakunnallisen ohjauksen sijaan.

– Tuulivoima ja muu energiantuotanto on sen verran laajamittaista toimintaa, että se on syytä huomioida maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan tehtävä on olla elinkeinotoiminnan mahdollistaja, Petri Honkonen sanoo.

Keski-Suomen liiton suunnittelujohtaja Markus Erkkilä toteaa, että Keski-Suomen maakuntakaava on auttamatta vanhentunut tuulivoiman osalta.

– Erityisesti voimaloiden koko ja tuotantoteho on kasvanut, ja sen myötä Keski-Suomi on tuulivoimatoimijoiden näkökulmasta kiinnostava alue. Siksi pitää tarkastella, kuinka tätä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ohjataan, Erkkilä sanoo.

Maakuntakaavan päivittämisestä on Erkkilän mukaan vähintäänkin keskusteltava tämän kevään aikana. Petri Honkonenkin pitää keskustelua toivottavana ja toteaa, että asian valmistelu kuuluu maakuntahallitukselle.

Asukkaiden ääni kuuluviin

Lisäalueiden kaavoittamista kannattavat vaalipiirin kansanedustajat muistuttavat, että alueen asukkaiden ääntä on kuultava tuulivoimahankkeissa.

Yli puoluerajojen kansanedustajat toteavat myös, että energiantuotannossa on panostettava uusiutuvaan, kotimaiseen energiaan.

– Tuulivoimaa tulee rakentaa eri mittakaavoissa siellä, missä se on mahdollista luonnonolosuhteiden sekä maisemallisten tekijöiden puitteissa. Tietysti tulee noudattaa normaalia kaavoitusprosessia ja tehdä tarvittavat ympäristövaikutusten arvioinnit, Bella Forsgrén (vihr.) toteaa.

– Kaavassa tulee huomioida ihmiset, ei sudet, jotka voivat jolkotella toiseen kohtaan. Tuuliatlaksen mukaan suotuisia alueita kyllä voisi löytyä syrjäisiltä alueilta, Anne Kalmari (kesk.) arvioi.

Kalmari on myös kotikuntansa Kivijärven kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsen. Hän kertoo, että kunta toivottaisi tuulipuiston tervetulleeksi, mutta tuulimittausten tulokset eivät ole saaneet alan yrityksiä kiinnostumaan Kivijärvestä.

Naapurikunta Kyyjärvi sen sijaan on jo kaavoittanut alueen kahdelle lähivuosina käynnistyvälle tuulipuistolle, ja kolmannen kaavoitus on käynnistymässä. Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen laskee, että yksi yhdeksän myllyn tuulipuisto likipitäen tuplaa kunnan vuotuiset kiinteistöverotulot.

Myös moni kansanedustaja muistuttaa tuulivoimaloiden taloudellisesta merkityksestä.

– Uudet tuulivoimalat myös tuovat monelle pienemmälle paikkakunnalle työtä ja verotuloja. Silti toivon, että tässäkin edetään maltilla, ja erityisen tärkeää on saada näille uusille hankkeille asukkaiden suostumus, Sinuhe Wallinheimo (kok.) sanoo.

Poliittisen aatekartan vasemmallakin laidalla todetaan, että tuulivoima voi vahvistaa pienten kuntien taloutta.

– Kannatan itse tuulivoiman lisäämistä. Pitää kuitenkin tarkoin miettiä sopivia paikkoja tuulivoimapuistoille ja tämä tulee tehdä hyvässä yhteisymmärryksessä kuntien ja maanomistajien kanssa, Juho Kautto (vas.) toteaa.

Piritta Rantanen (sd.) kannattaa tuulivoiman lisäämistä siksi, että se helpottaa hiilineutraaliuden tavoittelua.

– Silloin kun tuulivoima toimii markkinaehtoisesti ja kaavoitus tehdään yhteistyössä paikallisten kanssa, se on kannatettavaa, Rantanen täsmentää.

SDP:n Riitta Mäkinen pitää merkittävämpänä kysymyksenä sitä, miten tuulivoiman markkinaehtoista rakentamista saataisiin vauhditettua Suomen merialueilla. Mäkinen muistuttaa, että tuulivoimatehot ovat merialueilla toista luokkaa kuin sisämaassa.

Mäkinen on Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, ja hän haluaa, että kaavoituksen päätösvalta säilyy kunnan käsissä, vaikka hän sanookin että maakunnallinen yhteistyö on tärkeää.

– Kunnissa tehtävä tuulivoiman yleiskaavoitus on toiminut pääasiassa hyvin. En näe, että nykyistä käytäntöä tulisi alkaa romuttamaan tai heikentämään, Mäkinen sanoo.

Tuulihankkeet alueellisesti keskittyneitä

Suurin osa Keski-Suomen tämänhetkisistä tuulivoimahankkeista sijoittuu maakunnan pohjois- ja luoteisosiin.

Maakunnan eteläosiin on tällä hetkellä tiettävästi suunnitteilla vain yksi tuulivoimapuisto - tilanne tosin muuttuu vauhdilla. Salola Wind Park sijoittuisi lähelle Latamäen puistoa, Luhangan ja Joutsan rajan tuntumaan Jyväskylän puolelle.

Valtaosa Keski-Suomeen suunnitelluista puistoista on pieniä, alle kymmenen tuulivoimalan alueita. Mittavampia ovat Multian 29:n ja Kannonkosken valtakunnallisestikin suuri, jopa 60:n voimalan tuulipuisto.

Tällä hetkellä maakuntakaavan tukea vaativat vain seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävät tuulipuistohankkeet. Kaavoituskäytäntö voi siis kuitenkin muuttua uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä.

Markus Erkkilä uskoo, että maakunnalla säilyy rooli tuulivoiman kaavoituksessa.

– Siitä ei vielä tietysti ole mitään poliittisia päätöksiä ole. Mutta kyllä uskoisin, että tätä tullaan käsittelemään selvityksen tasolla ja potentiaalin osoittamisen tasolla maakunnallisesti myös jatkossa, Erkkilä sanoo.