Robert Sundman: Väestö ikääntyy, mutta miksi mummin vieminen sairaalaan vaatii silti lomapäivän käyttämisen?

”Silver economy” on jo täällä, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman blogissaan.

väestön ikääntyminen
Robert Sundman, Yle, 25.11.2019
Antti Haanpää / Yle

Isoäidin jalka oli alkanut reistailla.

Sairaalasta arveltiin, että pitäisi tulla näyttämään. Ei se välttämättä ole vakavaa, mutta varmuuden vuoksi.

Lapsenlapset keskustelivat WhatsApp-ryhmässä. Kuka saisi töistä vapaata, että ehtisi viedä mummin vastaanotolle? Vuorotyöläiset joutuisivat heti kieltäytymään: näin nopealla varoitusajalla ei listoja pystytä muuttamaan.

Asiantuntijatyössä olevan ystäväni tilanne oli joustavampi. Hän pyysi keskelle viikkoa vuosilomapäivän ja lähti viemään mummia lääkärin luokse.

Kyllähän se vähän oudolta tuntuu, ystäväni pohti. Mummin hoitaminen vaatii vuosilomapäivän käyttämisen. Jos kyseessä olisi lapsi, laki takaisi neljä päivää kerrallaan tilapäistä hoitovapaata (siirryt toiseen palveluun).

Molemmat on tietysti hoidettava. Mummi ja lapsi.

Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä.

Suomalaiset tiedotusvälineet ovat viime vuoden aikana uutisoineet syntyvyydestä juttukaupalla. Aihe kuuluu toimitusten ehdottomiin suosikkeihin.

Suurten mediatalojen kuten Ylen ja Helsingin Sanomien jutuista on välittynyt toisinaan myös suoranainen paniikki:

Suomen vauvakato on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen!

Vauvakato karsii päiväkoteja ja kouluja!

Vauvakato? Kuka senkin sanan keksi?

Poliitikot ovat olleet huolissaan. On koitettu miettiä, mitä yhteiskunnan tulisi tehdä toisin. On puhuttu asenteista, on puhuttu rahasta. Lapsilisien korotuksista ja vauvatonneista.

Osa taloustieteilijöistä suhtautuu rahan törsäämiseen skeptisesti. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä. Kun muualla on haluttu kehittää lapsiystävällistä yhteiskuntaa, on mallia haettu juuri Suomesta.

Asiat ovat meillä monella tapaa jo esimerkillisesti, arvioi sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Politiikkaradion haastattelussa. Emme siksi ole lainkaan varmoja, nousisiko kohuttu kokonaishedelmällisyysluku rahallisten kannusteiden voimalla.

Läheinen on yhä useammin ystävä tai kollega, sillä sisaruksia ja serkuksia on vähemmän. Ympärillämme on myös – luonnollisesti – entistä enemmän senioreita.

Tulevina vuosina lapsettomien osuus kasvaa ja syntyvyys laskee Suomessa entisestään. Näin arvioi tulevaisuustalo Sitran Megatrendit 2020 -raportti (siirryt toiseen palveluun). Samalla moni elää pidempään kuin aiemmin.

Miltä yhteiskuntamme näyttävät, kun yhä suurempi osa ihmisistä on yli 65-vuotiaita ja satavuotiaaksi eläminen on normaalia? raportti kysyy.

Megatrendien julkistamistilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) Väestöliiton Anna Rotkirch arvioi, että ainakin lähipiirimme alkavat näyttää toisenlaisilta. Läheinen on yhä useammin ystävä tai kollega, sillä sisaruksia ja serkuksia on vähemmän. Ympärillämme on myös – luonnollisesti – entistä enemmän senioreita.

Ehkä tulevaisuudessa huolehdimme enemmänkin isovanhemmista kuin lapsistamme? Ystäväni esimerkki on todellisuutta yhä useammalle työssäkäyvälle suomalaiselle.

Edelläkävijät ovat jo käärineet hihat. It-yhtiö Gofore antaa nykyään työntekijöidensä jäädä hoitamaan sairaita vanhempiaan palkallisesti (siirryt toiseen palveluun). Korkeasti koulutettu ja kilpailtu työvoima varmasti arvostaa elettä.

Akavalaisten liittojen muodostama Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on puolestaan ehdottanut uudenlaisia perhevapaita kuten saattohoitovapaata kirjattavaksi työehtosopimuksiin (siirryt toiseen palveluun). Ikääntyvässä maassa sellainenkin voisi olla yhä useammalle tarpeellinen.

Viime keväänä näimme hoivakriisin, mutta systeemitason yhteiskunnallista keskustelua käydään yllättävän vähän.

Helsingissä järjestettiin EU-puheenjohtajuuskauden alkuvaiheilla Silver Economy Forum (siirryt toiseen palveluun).

”Ikääntymiskonferenssin” pääviesti oli, että ”ikääntyminen tulisi ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä yritysten strategioissa”.

Onko se otettu? Ei toistaiseksi. Silver economysta poliitikot eivät puhu.

Vauvakadosta kohkaava yhteiskuntamme tuntuu olevan haluton keskustelemaan niistä muutoksista, joita väestön vanheneminen aiheuttaa – ja on jo aiheuttanut. Viime keväänä näimme hoivakriisin, mutta systeemitason yhteiskunnallista keskustelua käydään yllättävän vähän.

Vaikka saman muutoksen voi havaita kaikissa vauraissa maissa, olemme etulinjassa. Muutos on meillä nopeampaa kuin muualla.

Emme selvästi ole toivoneet edelläkävijyyttä juuri tässä asiassa. Suomi ei ole halunnut olla se hyvinvointivaltio, jossa on vähiten lapsia ja eniten eläkeläisiä.

Mutta entä jos silti olemme? Eikö tilanteessa voisi nähdä myös mahdollisuuksia, jos se on pian muissakin maissa ”uusi normaali”?

Väestöliiton Anna Rotkirch ehdotti Sitran tilaisuudessa, että Suomi voisi ikääntyä tyylillä. Voimme näyttää muille, millainen on maailman nopeiten ikääntyvä hyvinvointivaltio ja kuinka se haasteet ratkaisee.

Pidin ehdotuksesta. Emme tarvitse huolipuhetta vaan visioita siitä, millainen on tuo erilaisen väestörakenteen tulevaisuuden Suomi.

Silver economy nimittäin on jo täällä.

Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja.

Voit keskustella aiheesta 4.2. klo 23.00 saakka.