Viiden lapsen äiti Vuokko Lahti perusti ikäihmisille perhekodin: "Lapseni saavat viettää vuorokaudet läpeensä yhdeksänkymppisten kanssa"

Vanhukset pääsevät harvoin perhehoitoon. Perhehoitajien korvaukset voivat vaihdella useita satoja euroja.

vanhustenhoito
Keskellä kuvaa on Vuokko Lahti, joka korjaa astioita pöydästä. Hänen molemmilla puolillaan istuu vanhus pöydässä.
89-vuotiaat Hillevi Uusimäki ja Reino Saari ovat asuneet Vuokko Lahden kotona perhekodissa kesästä lähtien. Kuva: Kalle Niskala / YleKalle Niskala / Yle

Veteliläisen Vuokko Lahden ura ikäihmisten perhehoitajana alkoi katastrofilla. Elettiin heinäkuuta 2017. Lahti oli toteuttamassa pitkäaikaista unelmaansa hoitaa oma isoäitinsä tämän viimeisinä elinvuosina.

Mummu oli muuttanut perheen luokse pari viikkoa aiemmin ja Lahti oli irtisanonut itsensä vakituisesta toimittajan työstä ryhtyäkseen vanhusten perhehoitajaksi.

Sitten syttyi tulipalo, joka tuhosi kodin ja työpaikan. Jäljelle jäivät hirsikehikko, vesikatto, mies, mummo ja viisi lasta. Kaaoksen keskellä perhe muutti mummun kanssa vuodeksi evakkoon.

– Se oli kipeä asia. Vieläkin käsivarret nousevat kananlihalle, kun muistaa miltä se tuntui.

Tragedialla oli käänteinen, hyvä puoli. 100-vuotias kotitalo rakennettiin uudelleen vielä paremmin perhehoitoon sopivaksi. Mummun hoitaminen vei ajatuksia muualle ja auttoi selviämään tulipalosta.

Kädet pitelevät kuvaa, jossa Vuokko Lahti ja hänen isoäitinsä hymyilevät iloisesti.
Vuokko Lahdelle oman mummun hoitaminen oli äärimmäisen tärkeää. Kalle Niskala / Yle

Vuokko Lahden perustama Vuokkola on yksi Suomen noin 300:sta ikäihmisten perhekodista. Perhekoti sopii vanhuksille, jotka eivät enää pärjää yksin kotonaan mutta eivät tarvitse vielä laitoshoitoa. Perhekoti sopii, jos ikäihminen pystyy vielä itse syömään, liikkumaan ja pärjäämään yön yli.

89-vuotiaat Hillevi Uusimäki ja Reino Saari tulivat Vuokkolaan viime kesänä. Takana oli kuntoutumisjakso Iltaruskon jaksohoito-osasto Kuntolassa. Molemmat ovat tyytyväisiä.

– Täällä on ihan kuin kotona. On turvallista ja ihanaa. On kissoja ja kesällä kukkoja ja kanoja. Tykkään, kun olen itse maaseudulta kotoisin, Uusimäki toteaa.

Vasemmalla lapsi pitelee kahta valkoista kissaa sylissään ja istuu pöydän ääressä. Oikealla kaksi vanhusta saman pöydän ääressä istumassa.
Ikäihmisten perhehoitajan työ vaatii sitoutumista, koko perheen tukea ja maalaisjärkeä. Kodin on oltava turvallinen ja esteetön.Kalle Niskala / Yle

Ikäihmisten perhehoitokodin pitää olla turvallinen ja esteetön. Vuokkolassa Hillevi-mummolla ja Reino-papalla on omat huoneet. Viikonloppuna kolmaskin kamari oli käytössä, kun Vuokkolassa oli väliaikaisessa hoidossa "intervallimummo". Nyt kamariin on muuttanut uusi vakituinen asukas. Perhehoidossa on myös mahdollista, että kaksi vanhusta jakaa huoneen.

Vuokko Lahti touhuaa tapansa mukaan keittiössä. Ikkunasta aukeaa näkymä Perhonjokilaaksoon. Tuli palaa takassa, liedellä kiehuu nakkikeitto. Välillä pitää huolehtia, ettei kuuro ja lämpimästä pitävä kissa hyppää takkaan.

– Arki rytmittyy ruoanlaiton, syömisen, päiväkahvin, lääkkeiden annon ja kaiken sellaisen ympärille. Vanhusten ikä on korkea, joten he huilaavat aika paljon. Sitten on lasten pyörittämä show, joka pyörii ympärillä. Ei tässä ehdi paljon ylimääräisiä sirkushuveja. Me vain olemme, Lahti kertoo hymyillen.

Perhekodissa vanhukset ovat perheenjäseniä..

Ovatko pohjalaiset liian ylpeitä asumaan toisten nurkissa?

Perhehoitoliiton mukaan ikäihmisten asuminen perheissä on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Silti alueelliset erot ovat suuret.

Esimerkiksi Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa on lähes 30 perhekotia, kun taas etelän suurissa kaupungeissa, Lapissa ja muissa pohjalaismaakunnissa niitä on vain kourallinen.

Kehityspäällikkö Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta uskoo, että avain perhehoidon onnistumiseen on oikea ajoitus. Valmennettu perhehoitaja ei voi jättäytyä pois esimerkiksi kodin ulkopuolisesta työstä, jos perhehoitoon tulevia ikäihmisiä joutuu odottamaan liian kauan. Sen vuoksi on tärkeää, että palveluohjaajat tietävät, mitä perhehoito on ja kenelle se sopisi. Myös ikäihmisen ja hänen läheisensä tutustumiskäynnistä perhekotiin on ollut hyötyä.

Suomen kartta, jossa merkitty perhehoitokotien määrä maakunnittain.
Laura Merikalla/Yle

Vuokko Lahti on seurannut maakuntien välisiä eroja aitiopaikalta. Hänen mummunsa oli kotoisin Kyyjärveltä Keski-Suomesta, nykyiset huollettavat ovat Kaustiselta ja Vetelistä Keski-Pohjanmaalta.

– Keski-Suomessa on perhekodeilla on pitkät perinteet. Esimerkiksi perusturvaliikelaitos Saarikan viranhaltijoilla on tuntosarvet, kenelle perhehoito sopii ja ketkä sopivat perhehoitajiksi. Siellä ikäihmisiä löytyy ja perhehoitajia on.

Keski-Pohjanmaalla ikäihmisten perhehoito on vielä uutta. Olisiko yksi syy kansanluonteessa?

– Keskisuomalaiset taisivat sanoa, että jos te pohjalaiset olette jotenkin jäyhempiä ettekä rokene mennä toisten kotiin. Ehkä se on niin. Täällä tarvittaisiin rohkeaa ja uudenlaista asennetta, Lahti uskoo.

Lapsi pitelee sylissään kahta valkoista kissaa.
Vuokkolassa on neljä kissaa ja yksi koira. Kuvassa myös esikoulua käyvä Vertti Lahti.Kalle Niskala / Yle

Perhehoitaja saa yhden vanhuksen hoitamisesta kuukausittain vähintään 800 euron hoitopalkkion ja 420 euron kulukorvauksen. Kunnat ja sote-yhtymät voivat kuitenkin harkintansa mukaan maksaa enemmän. Viime vuonna hoitopalkkio oli enimmillään 1650 euroa (Keusote) ja kulukorvaus 740 euroa (Siunsote). Lomaa perhehoitajalle kertyy vähintään 2 päivää kuukaudessa.

– Jos perhehoitoon halutaan panostaa, kuntayhtymä laittaa sinne lisää liksaa ja lisää vapaita. Silloin perhehoitajia voi löytyä paremmin. Jos mennään lakisääteisellä minimillä, heitä ei löydykään. Molemmat kuntayhtymät, jonka kanssa minulla on ollut sopimus, ovat maksaneet yli lakisääteisen. Keski-Suomessa palkkiot ovat isommat ja myös vapaita kertyy enemmän, Lahti kertoo.

Esimerkkejä jatkuvan perhehoidon palkkioista ja kulukorvauksista (Perhehoitoliitto 2019)

** **

Palkkio/€/kk

Kulukorvaus/€/kk

Eksote

1217

710

Essote

1000, 1200

614

Euran seudullinen ph

1055-1267

580

Heinola

1020, 1225

626

Kainuu

830

741

Keski-Suomi*

887-1108

558

Kuusamo

1000

570

Oulu

1153

657

Oulunkaaren ky (3 luokkaa)

785-1306

410-682

Pirkanmaa

865, 1030, 1390

719

Pohjois-Savo

900

600

Raahe

1029

508

Siunsote (2018)

785-989 (1317)

742

Soite

1030-1300

616

Tornio

1119

640

Keusote

1032-1650

638

Varsinais-Suomi

1056, 1267

577

*Keski-Suomessa on käytössä kokemus- ja koulutuslisä 1.2% jatkuvassa ja 0.5 lyhytaikaisessa perhehoidossa

Nainen pitelee kädessään kuvaa, jossa hän hymyilee isoäitinsä kanssa.
Lahden mukaan moni kuntavaltuutettu on huolissaan vanhustenhuollosta ja kasvavista sote-menoista, mutta silti niihin ei pystytä tai osata vaikuttaa. Hänelle oman perheen ja muutaman vanhuksen hoito on tapa parantaa maailmaa.Kalle Niskala / Yle

Lapset saivat nähdä kuoleman

Vuokko Lahden mummu kuoli kotona asuttuaan lapsenlapsensa luona kaksi vuotta. Hänen lisäkseen Lahden perhe on menettänyt vielä kaksi perhehoidossa ollutta vanhusta.

– Kuolemaan ei ikinä totu, mutta se on meidän kaikkien kohtalo joskus. Läheisen menettämisen on helpompi ymmärtää, kun näkee, että ihminen on vanha, on parantumattomia sairauksia ja vanhus toivoo itsekin pääsevänsä pois. Silloin kuolema on armahtaja ja kiitollisuuden paikka.

Lahti pitää tärkeänä myös sitä, että omat lapset saivat nähdä vainajan.

– Mummu eli pitkän hyvän elämän ja kuolema oli hyvien loppukuukausien luonnollinen ja pakollinen päättyminen.

Lahden mukaan moni pitää vanhusten kotona hoitamista suurena uhrauksena. Hän on eri mieltä.

– Olemme saaneet valtavasti elämyksiä, iloisia yhdessäolonhetkiä, uusia ihmisiä, bonussukulaisia. On aivan ainutlaatuista, että lapseni saavat viettää vuorokaudet läpeensä yhdeksänkymppisten kanssa. Moni ei voi tarjota lapsilleen sellaista elämystä. Minusta se on rikkautta.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.