Kittilässä loppukuusta ennätyslumet – Helsingissä koko tammikuu oli ensimmäistä kertaa täysin lumeton

Tässä jutussa verrataan tammikuun 2020 säätilastoja aiempien vuosien tammikuihin. Löytyi paljon harvinaisuuksia, jopa ennätyksiä.

sää
Golfinpelaaja Vuosaari Golf golfkentällä
Ruoho on vihertänyt tammikuussa aivan eteläisessä Suomessa. Tammikuun viimeisenä päivänä Turun yliopisto antoi ensimmäisen siitepölytiedotteen: pähkinäpensas on alkanut kukkia.Markku Ulander / Lehtikuva

Hyvin poikkeuksellinen.

Sellainen on ollut tänään päättyvä, 2020-luvun avannut tammikuu, kun säätilastoja katsoo.

Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla on tehty ainakin kaksi ennätystä tammikuiden historian säätilastoihin: Helsingin täysin lumeton tammikuu ja Kittilän ennätyslumet. Tämä tammikuu lyönee laudalta myös vuoden 1930 ennätyksen päivissä, jolloin elohopea pysyi Kaisaniemen havaintoasemalla plussan puolella läpi vuorokauden.

Ei sentin senttiä lunta Kaisaniemessä

Helsingissä Kaisaniemen havaintoasemalla ei ole mitattu tammikuussa sentin senttiä lunta, ei yhtenäkään aamuna. Kaikki tammikuun 31 päivää tilastoidaan lumettomiksi. Mittauslukemat otetaan aina aamuisin kello 8 ja lunta ei vaan minään päivänä ollut.

– Tämä olisi ensimmäinen kerta Kaisaniemen mittaushistoriassa, tuumaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen.

Ja sitä mittaushistoriaa on 176 vuotta Kaisaniemessä, Suomen vanhimmalla havaintoasemalla.

Lähelle on päästy vuosina 1925 ja 1930, joista molempien tammikuussa lumettomia päiviä oli 29 kappaletta. Vuonna 2018 lumettomia päiviä oli 21.

Yleensä tammikuu ei ole Kaisaniemessä näin lumeton. Esimerkiksi viime vuonna lumettomia päiviä oli vain kuusi. Sama kuusi lumetonta päivää tulee keskiarvoksi myös tammikuiden 1981–2010 aikaväliltä. Maa on ollut siis suurimman osan tammikuista valkoinen.Yleesä lumettomat päivät sijoittuvat tammikuun alkupuolelle.

Siiskonen kertoo, että tammikuu on ollut harvinaisen vähäluminen monin paikoin Etelä-Suomessa. Muutamilla havaintoasemilla lunta on ollut tammikuussa jopa poikkeuksellisen vähän. Siiskonen kuitenkin toteaa, ettei tammikuun tilanne kuitenkaan ole ennen näkemättömän vähäluminen.

Kittilän havaintoaseman seitsemän ennätystä

Kittilässä tilanne on päinvastainen. Kittilän Pokan havaintoasemalla mitattiin 30.1. aamulla 111 senttimetriä lunta. Se on Ilmatieteen laitoksen Siiskosen mukaan koko 50-vuotiaan havaintoaseman historiassa tammikuun ennätyslukema lumen syvyydessä.

Eikä siinä vielä kaikki!

Siiskonen katsoo tilastoista, että aseman tammikuisten ennätysten listalla jopa seitsemän ensimmäistä sijaa menevät tälle tammikuulle. Vasta niiden jälkeen tulee aiempi ennätys. Se on vuodelta 1993. Tuolloin mitattiin 98 senttiä lunta tammikuun 28. päivänä.

Tyypillinen tammikuun lopun keskiarvo lumen syvyydelle Pokassa on 69 senttiä, jos otetaan jälleen vuosien 1981–2010 laskettu keskiarvo.

Koko Suomen mittakaavassa tammikuiset lumiennätykset mitattiin vuonna 1992. Voittaja-havaintoasema oli Enontekiö–Kilpisjärvi Kyläkeskus ja voittajalunta 176 senttiä. Sama lukema mitattiin vieläpä neljänä eri päivänä kyseisellä havaintoasemalla.

Lapissa tilanne on päinvastainen kuin etelässä. Kuva Saariselältä.
Lapissa tilanne on päinvastainen etelään nähden. Kuva Saariselältä.

Tammikuussa 1930 viimeksi näin lauhaa Helsingissä

Palataan Suomen vanhimmalle havaintoasemalle Helsingin Kaisaniemeen, jossa lumettomuuden lisäksi myös pakkaspäiviä on mitattu poikkeuksellisen vähän, yhdeksän kappaletta. Muina päivinä on pysytty kokonaan plussan puolella.

Tässä vaiheessa on hyvä selventää pakkaspäivän määritelmä. Meteorologi Siiskosen mukaan pakkaspäiviksi lasketaan ne päivät, jolloin vuorokauden alin lämpötila on nollan alapuolella.

– Vaikka päivä muuten olisi nollan yläpuolella, mutta on yksikin hetki, jolloin mittari näyttää miinuksen puolelle menevää lukemaa, on kyseessä pakkaspäivä, Siiskonen selventää.

Tässä tammikuussa pakkasen puolella on käyty vain yhdeksänä päivänä. Se on Siiskosen mukaan poikkeuksellista tammikuuksi.

Viimeksi näin vähän pakkaspäiviä on ollut vuonna 1930. Tuolloin pakkaspäiviä oli vain 10.

– Hyvin lauhasta tammikuusta oli silloinkin kyse, Siiskonen toteaa.

Nyt näyttäisi siltä, että tämä tammikuu syrjäyttää vuoden 1930 ennätyksen. Aivan varmuudella sitä ei uskalla vielä sanoa, sillä tammikuun viimeisen päivän tieto selviää vasta huomisen puolella, kun vuorokausi ja samalla myös kuukausi on vaihtunut.

Lämpimiä hetkiä on kyllä Kaisaniemessä tammikuussa piisannut. Päivän ylin lämpötila on ylittänyt viisi lämpöastetta 15 päivänä tammikuun aikana Kaisaniemessä. Ja niinä päivinä jolloin elohopea ei ole päässyt kipuamaan yhtä korkealle, on se silti vähintäänkin käynyt nollan yläpuolella.

Kaisaniemen havaintoasemalla ei ole toisin sanoen ollut tammikuussa sellaista päivää, joka olisi ollut läpeensä pakkasen puolella. Päivän ylin lämpötila on aina noussut yli nollan.

Melko erikoinen tammikuu kaikkiaan.

Lue lisää:

Turun yliopisto julkaisi vuoden ensimmäisen siitepölytiedotteen – Tutkija: "Ei tämä kyllä tavallista ole"

Ilmatieteen laitoksen tilastoja ja sääennätyksiä löydät täältä (siirryt toiseen palveluun)