1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tekoäly

Kuluttajat eivät ole innostuneet tekoälyä hyödyntävistä vakuutuksista – henkivakuutusjohtaja: "Osa ajattelee, että personointi on väärin"

Tutkijan arvion mukaan älyvakuutusten riskit eivät ole tietoturvassa, vaan datan käsittelyssä

tekoäly
Älykello kertoo muun muassa aktiivisuuden, sykkeen ja näyttää viestit.
Tietosuojalaki estää vakuutusyhtiöitä keräämästä liian yksityiskohtaisia tietoja asiakkaidensa liikkumisesta. Kuvituskuva.Juha Hintsala / Yle

Vakuutusyhtiöiden tarjoamat älyvakuutukset eivät ole lyöneet itseään läpi aivan siinä mittakaavassa, mitä yhtiöt toivoisivat.

Älyvakuutuksissa ihmisten elintavoista kerätään dataa älyrannekkeen tai puhelinsovelluksen avulla. Mitä terveellisemmin asiakas elää ja mitä enemmän liikkuu, sitä parempaa vakuutusturvaa hänelle tarjotaan.

Dataseurantaan perustuvasta vakuutuksesta on kokeilujakson jälkeen luopunut ainakin OP Vakuutus Oy, joka pilotoi vuonna 2015 oman Syke-älyvakuutuksensa.

Vakuutusyhtiön mukaan tuote herätti asiakkaissa kiinnostusta ja sen tapainen ratkaisu voisi toimia tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi niiden kysyntä on ollut heikkoa.

Älyvakuutuksia tarjoavat tällä hetkellä ainakin Nordea, sekä Lähi-Tapiola.

Nordea kerää asiakkaan suostumuksella dataa tämän aktiivisuudesta MyLife-henkilövakuutuksen yhteyteen otettavan Go-ominaisuuden avulla. Asiakas syöttää tietoja liikkumisestaan sovellukseen, ja data välittyy vakuutusyhtiöön.

– Meille tulee dataa vain siitä, että on liikuttu. Tietosuojan takia emme saa tietää, missä on liikuttu ja miten, Nordea Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Pekka Luukkanen painottaa.

Arkiliikkumisella voi Luukkasen mukaan saada vakuutusturvaan 15 prosentin korotuksen. Aktiiviliikkujalle korotus on jopa 25 prosenttia. Käytännössä arkiliikkumisen tasolle yltää, kun harrastaa joka päivä yli puoli tuntia mitä tahansa liikuntaa.

– Ei tarvitse olla himoliikkuja, mutta ehkä seuranta tuuppaa ihmistä, että käveleekö töihin vai meneekö rappusia. Vakuutussumman korotus on käänteisesti ajateltuna vakuutusmaksun alentamista, Luukkanen muotoilee.

Nykyinen vakuutusmalli ei kestä

Pekka Luukkanen arvioi, että tulevaisuuden suunta kaikissa vakuutusyhtiöissä on seurata asiakkaan suostumuksella dataa tämän terveystiedoista.

Luukkasen mukaan vakuutus- tai terveydenhuoltosektori eivät kestä nykyistä mallia, jossa asiakkaalla ei ole mitään vastuuta elintavoistaan.

– Tällä hetkellä ei haluta käydä keskustelua, jossa asiakas ottaisi vastuuta itsestään nykyistä enemmän. Osa ajattelee, että personointi on väärin.

– Osa taas ajattelee, että meidän pitäisi ottaa enemmän vastuuta itsestämme. Veikkaan, että tulemme menemään personoimisen tielle yleisellä tasolla.

Nordean tarjoama älyvakuutus on käytössä vain henkivakuutuksessa, mutta Luukkasen mielestä datan keräämistä voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös sairauskuluvakuutuksessa.

– Nuhakuumeelta harvemmin välttyy, mutta korrelaatio olisi varmasti löydettävissä sairastumisen riskiin, jos elää terveellisesti ja liikkuu.

Vakuutusliiketoiminnan kasvaneet kustannukset näkyvät asiakkaille viime kädessä kohonneina vakuutusmaksuina. Älyvakuutuksen toi ensimmäisten joukossa Suomen markkinoille Lähi-Tapiola vuonna 2015.

– Vakuutusliiketoiminnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että asiakkaan elintavat voitaisiin huomioida vakuutusmaksuissa, Lähi-Tapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi arvioi.

Lammin mielestä vakuutusten kipukohdat tällä hetkellä ovat juuri ihmisten elintavoissa.

– Elämäntavat sairastuttavat yhä useamman suomalaisen ja aiempaa nuorempina. Olemme havainneet, että asiakkaita kiinnostaa elintapojen vaikutus vakuutusmaksuun, Lammi muotoilee.

Mies polkee kuntopyörällä, kuvituskuva.
Vakuutusyhtiöiden edustajat arvioivat, että raha olisi terveyden kohtentumista parempi porkkana ihmisten elintapojen muutokselle. Kuvituskuva.Liz Gregg / AOP

Täysraittiiden vakuutus

Ihmisten elintapojen vaikutus vakuutusmaksuihin ei ole aivan uusi ilmiö vakuutusalalla, tiedonkeruu on vain ollut toisenlaista.

Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari muistaa, että Suomessa oli 60- ja 70-luvulla käytössä Täysraittiiden vakuutusturva, jossa savuton ja raitis asiakas maksoi vakuutuksestaan vähemmän.

– Ongelmaksi muodostui seuranta, joka perustui asiakkaan omaan ilmoitukseen. Jos tapaturman aikaan olikin alkoholia veressä, petos oli tietysti helppo todeta, mutta ei muuten.

Kivisaaren arvion mukaan vakuutusten personointi voisi olla yleisempää, jos asiakkaat olisivat halukkaampia seurantaan.

– Tällä hetkellä ainoa kannustin terveempänä pysymiseen on suurempi vahingonkorvaus.

Hyöty terveelle asiakkaalle ei ole kuitenkaan välitön, mutta tulevaisuudessa voi olla toisin.

– Nyt on yksinkertaisempaa ylläpitää vakuutusmallia, jossa kaikki asiakkaat maksavat saman verran, Kivisaari pohtii.

kuvassa tekoälyn tutkija Ville Hautamäki seisoo Tiedepuiston edessä
Ville Hautamäen mukaan tekoäly on terminä paljon uhkaavamman kuuloinen kuin koneoppiminen, joksi sitä oikeasti tulisi kutsua.Anna Tenhu

Tekoäly ei ole uhka

Älyvakuutuksiin liitettävä tietoturvauhka on useimmiten vain ihmisten omassa päässä, ainakin jos on tekoälyn tutkijaa uskominen.

Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä tilastotieteen ja koneoppimisen tutkija Ville Hautamäki suhtautuu myönteisesti personoituihin palveluihin, mutta ymmärtää ihmisten varautuneisuuden älyvakuutusten suhteen.

Koneoppimiseen, eli kansankielisesti ilmaistuna tekoälyyn, liittyy Hautamäen mukaan aika paljon turhiakin uhkakuvia.

– Helposti ajatellaan, että joku kerää minusta dataa ja joku seuraa minua tai DDR-tyylisesti kuuntelee puheluita. En usko, että yksittäisen, tavallisen ihmisen tietoja lähdettäisiin tarkastelemaan.

Hautamäen mukaan riski ei ole niinkään tietoturvassa, vaan kerätyn datan käsittelyssä.

– Järjestelmään syötetty tieto ei muutu ihmisen kannalta hyödylliseksi, jos sitä ei osata tulkita.

Tekoälyvakuutusten epäsuosion syy voi Hautamäen mukaan olla, että dataa kerätään vain tietyn tyyppisiltä ihmisiltä, jolloin järjestelmä ei kykenekään vakuutusmaksun personointiin.

Täysin automaattisissa seurantajärjestelmissä pitäisi Hautamäen mukaan olla mahdollisuus ihmisen itse tehdä päätöksiä tekoälyn sijaan. Jos dataa kerätään vain tietynlaiselta ihmismassalta, esimerkiksi pyöräilijöiltä, ei järjestelmä kykene Hautamäen mukaan personoimaan vakuutuksia yksilöllisesti.

– Ihmisellä täytyy olla mahdollisuus mennä vakuutusyhtiöön pyytämään, että analysoikaa tämä minun data uudestaan, jos se ei vastaa todellisuutta.

Lue lisää:

Kuningaskuluttaja: Älyvakuutukset tulevat: Kerro sykkeesi, saat alennusta vakuutusmaksuista

UEF:n tiedote: Terveysdatan käyttöön tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi