Kalevalaa voi opiskella myös Myytinmurtajien hengessä – “Tiedettiin ettei Onni voi tulla puolukasta raskaaksi, mutta tutkittiin terveysvaikutuksia”

Joutsassa keksitty Kalevala goes science -projekti monistettavissa muualle Suomeen.

Kalevala
Joutsan yhtenäiskoulun opettajat Päivi Mustalampi ja Johanna Eskelinen esittelevät puolukoita ja hauen leukaluita.
Opettajat Päivi Mustalampi ja Johanna Eskelinen löysivät huumorilla uuden tavan opettaa. Niko Mannonen / Yle

Kalevala kuulostaa pölyiseltä ja vaikealta. Kemia kuulostaa vain vaikealta. Mutta kun nämä yhdistetään, saadaan naurua ja innostusta. Oppilaat oppivat samaan aikaan kansalliseepostamme ja tieteellisen tutkimuksen perusteita.

Joutsan yhtenäiskoulun kaksi opettajaa, Johanna Eskelinen ja Päivi Mustalampi, kehittivät yhteisellä automatkallaan Kalevala goes science -projektin, jossa yhdistyvät äidinkielen ja matemaattisten aineiden oppiminen.

Keksintö sai juuri OAJ:n ja Helsingin Messukeskuksen myöntämän valtakunnallisen Vuoden opetus -palkinnon, jolla nostetaan esiin uusia pedagogisia oivalluksia. Tärkeänä palkintoperusteena oli se, että innovaatio on kopioitavissa muihin kouluihin.

Joutsan yhtenäiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Johanna Eskelinen oli huomannut, että peruskoulun monialaisissa opinnoissa äidinkieli jäi usein sivujuonteeksi.

– Ajattelin, että käännetään se toisinpäin. Otetaan äidinkieli keskiöön ja sitten muut aineet mukaan.

Saman koulun matemaattisten aineiden opettaja Päivi Mustalampi lämpeni nopeasti ajatukselle vaikka myöntääkin, että se oli iso hyppy pois omalta mukavuusalueelta.

– Ei ole helppoa lähteä vääntämään Sotkan munasta tieteellistä tutkimusta.

Kalevalan pohjalta alkoi tulvia tutkimuskysymyksiä kuin luonnostaan. Samalla saatiin oiva luovuusharjoitus.

Oppilaat äänestivät suosikkitehtäväkseen Puolukasta raskaaksi -projektin, joka pohjautuu Kalevalan Marjatan tarinaan. Testi tehtiin luokan Onni-pojalla.

– Onni lähti syömään puolukoita. Sen verran ymmärrettiin, ettei Onni voi tulla raskaaksi. Mutta tutkittiin sitä, onko puolukalla terveydelle positiivisia vaikutuksia, Päivi Mustalampi kertoo.

Kalevalan innoittamana oppilaat yrittivät muun muassa valmistaa mehiläisen salvaa ja panna olutta kalevalaisin keinoin. Monien kemian tehtävien lisäksi tietotekniikan tunnilla Sammon taonta -projektissa koodattiin rahaa tuottavia tietokoneohjelmia.

Ilmiselvä klassikkotehtävä oli, voiko kanteleen tehdä hauen leukaluusta.

– Kun keväällä vihjasimme tehtävästä, oppilaat kalastivat kesällä haukia. Niitä leukaluita sitten rakentelimme, muistelee Johanna Eskelinen.

Palkitut opettajat ovat vakuuttuneita, että luovuuden ja huumorin avulla oppilaat oppivat keksimään tieteellisiä kysymyksiä ja ratkaisemaan arvoituksia. Myös Kalevalasta jäi henkilökohtaisempi kokemus, mitä oppikirjoja lukemalla saa.

Joutsassa toivotaan, että Vuoden opetus -palkinnon myötä keksintöä versioidaan ympäri Suomea.

He muistuttavat, että ei kannata juuttua vain Kalevalaan. Lähdeteokseksi matemaattisten aineiden tehtäville käy mikä tahansa vauhdikkaampi kirja tai fantasiaelokuva.

Mahdollisuuksia on rajattomasti.