Tutkijat ympäri maailmaa kehittävät kiivaasti rokotetta koronavirukseen, mutta tähän hätään se ei auta – altistuskokeetkin vievät aikaa

Rokotteen testaamiseen kuuluu useita koevaiheita. Käyttöönottoon kuluu kuukausia, vaikka osa niistä jätettäisiin väliin.

koronavirus
Koeputkiloita
Laboratorioissa eri puolilla maailmaa tehdään kiihkeästi töitä, jotta uuden koronaviruksen torjumiseksi saadaan kehitetyksi rokote. Jyrki Lyytikkä / Yle

Koronaviruksen ensimmäisiin ihmiskokeisiin päästään parhaassa tapauksessa kevättalvella, mutta nyt päällä olevan epidemian nitistämiseksi rokote ei ennätä valmistua. Suurin hyöty saadaankin irti vasta tulevaisuudessa ilmaantuvien tautitapausten hoidossa.

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pitää julkisuudessa esillä olleita parin kuukauden tai 16 viikon aikaikkunoita optimistisina. Tuolloinkin päästäisiin aloittamaan vasta ensimmäistä ihmisillä tehtävää testiä, jossa muutama kymmentä vapaaehtoista kokeilee rokotetta sen turvallisuuden varmistamiseksi.

Rokotteen testaaminen vaatii useita koevaiheita, ja vaikka kiireen vuoksi hypättäisiinkin kymmeniä tuhansia ihmisiä koskevan tutkimuksen yli, rokotteen käyttöönottoon kuluu vähintään kuukausia.

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta todettiin keskiviikkona Lapissa. Lue lisää tästä:

Näin Suomen ensimmäinen koronavirus varmistui – Tämä tapauksesta tiedetään

Kehitystyö ei käy käden käänteessä

Uuden rokotteen kehittäminen alkaa tutustumisesta viruksen ominaisuuksiin; on tunnettava viruksen rakenne ja se, mitkä rakenneosat ovat niitä, joita tarvitaan suojan muodostamiseksi ihmisessä.

Koronaviruksesta tämä tieto saatiin nopeasti. Kiina jakoi viruksen geneettisen koodin, joten tutkijat ovat saaneet pikaisesti käyttöönsä nämä tärkeät perustiedot.

Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä kertoo, että koronavirusrokotteiden tuottamiseen on jo useita mahdollisia menetelmiä. Kaikkien näiden rokotekandidaattien toivotaan estävän virusta kiinnittymästä ihmisen hengitysteiden soluihin. Tutkimusta tehdään eri puolilla maailmaa kiivaasti.

Rokotteiden kehittäminen on pitkäjänteistä ja monivaiheista. Kehittämistyössä puhutaan yleensä vuosista, jopa vuosikymmenestä.

Esimerkiksi SARS aiheutti epidemian jo vuosina 2002–2003, mutta vieläkään sitä vastaan ei ole yhtään myyntiluvallista rokotetta.

– Ebolarokotteen pääsemiseen ihmisten kokeiltavaksi vaadittiin puolen vuoden tutkimus, zikavirusrokotteeseen peräti vuosi, Nohynek sanoo.

Helposti käykin niin, että kun pahin epidemia on jo ohi, rokotetta ei päästä testaamaan suurissa ihmismäärissä. Samalla mielenkiintokin laantuu.

Coronavirus i ett mikroskop.
Koronavirus mikroskooppikuvassa.AFP / Lehtikuva

Sivuvaikutukset ilmenevät yleensä vasta "liian myöhään"

Sikainfluenssarokote otettiin käyttöön nopeutetulla aikataululla, mutta sitäkin testattiin kymmenillätuhansilla ihmisillä ennen kuin se tuli laajaan käyttöön. Rokotteen odottamaton haittavaikutus, eli narkolepsian puhkeaminen osalla rokotetuista, tuli esille vasta tämän jälkeen.

Nohynek kertoo, että vakavat, erittäin harvinaiset haitat tulevat esille vasta laajan käytön yhteydessä.

– Sikainfluenssarokotteen tehotutkimuksissa olisi pitänyt rokottaa yli 300 000 koehenkilöä, jotta narkolepsiasta olisi tullut signaali Suomessa. Täällä esiintyy narkolepsiaan altistavaa perimää.

Ihmistestejä tehdään kolmessa vaiheessa, joissa kaikissa testataan sekä rokotteen turvallisuutta että tehoa. Testiryhmien koko kasvaa sitä mukaa, kun tutkimus etenee. Luonnollisesti rokotteen turvallisuutta ja tehoa seurataan myös sen tultua joukkokäyttöön.

Rahoitusta tutkimukseen on järjestynyt nopeasti

Epidemioiden torjuntaa edistävä kansainvälinen järjestö CEPI (the Coalition for Epidemic Preparedness Innovations) (siirryt toiseen palveluun)on kertonut rahoittavansa kolmea tutkimusohjelmaa, joissa kehitetään rokotetta koronavirusta vastaan. Myös Yhdysvaltojen kansallinen terveysinstituutti (NIH) on myöntänyt varoja kehitystyöhön.

Lisäksi Kiinassa tutkimus on jo pitkällä. Nohynek huomauttaa, että Kiina tuottaa itse lähes kaikki kansallisessa ohjelmassaan käyttämänsä rokotteet.

Wuhanin virustyyppi on seitsemäs ihmisiin siirtynyt koronavirus, nCoV-2019. Tämänhetkisen tiedon mukaan uusi korona ei ole voimakkaimmin muuntautuva virus. Se helpottaisi viruksen aiheuttamien sairastapausten ehkäisyä ja hoitoa jatkossa.

Koronaviruksen vaarallisuutta tai sen aiheuttamaa kuolleisuutta ei Nohynekin mukaan pystytä vielä arvioimaan.

– Tässä vaiheessa nousevat esille vain vakavimmat tapaukset eikä nyt tiedetä, miten paljon lieviä tautitapauksia on. Kuolleisuusprosenttia ei siis voi määritellä.

Viruksen "sielunelämästä" Nohynek huomauttaa, että evoluution näkökulmasta viruksen ei ole järkevää tappaa isäntäänsä vaan hyödyntää tätä, jotta se voi jatkaa tietään seuraavaan kohteeseen ja varmistaa jälkeläiset.

Lue myös:

Näin ehkäiset koronatartuntaa ja toimit, jos epäilet sairastuneesi

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus