Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky tuomitsee metsäteollisuuden lakot: Maine kärsii ja niillä on vaikutuksia tulokseen

Metsäyhtiöt ovat kertoneet heikentyneistä tuloksistaan tänään. Samalla UPM kertoi uudesta suursatsauksesta biokemikaalitehtaaseen Saksassa.

metsäteollisuus
Annica Bresky potrettikuva
Toimitusjohtaja Annica Breskya huolestuttaa kustannusten lisäksi Suomen ja Pohjoismaiden mainehaitta metsäteollisuuden lakkojen takia. Mats Sund / Yle

Stora Enson uusi toimitusjohtaja Annica Bresky aloitti työnsä joulukuun alussa. Aloitus osui kohtaan, jolloin jo tiedettiin sellun hinnan romahtaneen maailmanmarkkinoilla.

Yhtiön tulokseen vaikutti hänen mukaansa erityisesti sellun alhainen hinta maailmanmarkkinoilla. Lisäksi paperin kysyntä on hiipunut Euroopassa.

Tästä voi lukea tarkemmin Stora Enson ja toisen metsäyhtiön UPM:n tuloksesta:

Stora Enson liiketuloksesta katosi yli puolet viimeisellä vuosineljänneksellä – UPM:n tulosta painoi sellun hinta

Metsäteollisuuden meneillään olevat lakot eivät nekään helpota toimitusjohtajan elämää ja yhtiön näkymiä. Lakot aiheuttavat hänen mielestään mainehaittaa ja kustannuksia.

– Emme koskaan toivo, että asiakkaamme joutuvat kärsimään. Emme myöskään halua, että vientiriippuvaisten Suomen ja Pohjoismaiden maine luotettavina tavarantoimittajina kärsii. Tietystikään tämä ei ole miltään kannalta hyvä asia, Bresky sanoo.

Pääkonttorissa Katajanokalla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Bresky kertoi lisäksi, että lakon kustannukset Stora Ensolle ovat 11 miljoonaa euroa viikossa. Jos lakko kestää ilmoitetut kolme viikkoa, on sen kustannus yhtiölle 33 miljoonaa euroa.

Bresky toivoo lakkoon sovintoa. Lakon odotetaan vaikuttavan negatiivisesti yhtiön seuraavan vuosineljänneksen tulokseen.

– Olemme huomioineet tämän seuraavan vuosineljänneksen arvioinnissa, ja sillä on vaikutuksia tulokseen, Bresky sanoi.

Sen tarkemmin hän ei lakon vaikutuksia kommentoinut, mutta näkymät tälle vuodelle ovat heikentyneet. Paperin kysynnän odotetaan jatkavan laskuaan Euroopassa ja muiden tuotteiden kysynnän odotetaan jatkuvan vaihtelevana.

Uusista paperikoneiden sulkemisista yhtiö ei kertonut huonontuneista näkymistä huolimatta.

Stora Enso on aiemmin päättänyt muuntaa Oulun-paperitehtaansa pakkauskartonkitehtaaksi. Oulun-tehtaan toinen paperikone muutetaan tuottamaan pakkauskartonkia. Päällystettyä hienopaperia valmistava kone suljetaan. Molemmat paperikoneet ovat käynnissä tämän vuoden loppuun.

Yhtiö kertoi viime vuonna paperikoneen sulkemisesta Imatralla sekä Kiteen sahan sulkemisesta.

UPM kertoi suurinvestoinnista Saksan biokemikaalitehtaaseen

Toinen metsäjätti UPM kertoi niinikään heikentyneestä tuloksesta sellun alentuneen hinnan takia. Samalla yhtiö kuitenkin julkisti rakentavansa uuden biojalostamon Saksan Leunassa, Saksi-Anhaltin osavaltiossa. Jalostamo maksaa 550 miljoonaa euroa. Sen suunnnittelu on jo käynnissä ja lupaprosessi käynnistyy heti.

UPM kertoo satsaavansa voimakkaasti siirtymistä fossiilisten raaka-aineiden käytöstä kestävämpiin biokemikaaleihin kuluttajia kiinnostavissa lopputuotteissa.

– Olemme jo laajentaneet onnistuneesti biopolttoaineisiin ja rakentaneet niille kannattavan liiketoimintakonseptin. Nyt olemme luomassa biokemikaaleissa täysin uutta liiketoimintaa, jolla on merkittävät kasvumahdollisuudet. Tämä on jälleen tärkeä askel UPM:n muutoksessa ja hieno osoitus kohdennetusta ja tehokkaasta tuote- ja kehitystyöstä, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Puusta saadaan biokemikaalia (biomonoetyyliglykoli), josta voidaan valmistaa pakkauksia, tekstiilejä, PET-pulloja (kierrätysmuovipulloja) ja jäänestoainetta. Lisäksi biokemikaaleja voidaan käyttää komposiiteissa, lääketeollisuudessa, kosmetiikassa ja pesuaineissa.

UPM sanoo tiedotteessaan, että Saksassa alueella on hyvä saatavuus vastuullisesti tuotetusta lehtipuusta.

Yhtiö arvioi että glykolien vuotuinen kasvu maailmanmarkkinoilla on noin 4 prosenttia. Nykyisin markkinoiden tarjonta perustuu käytännössä kokonaan fossiilisiin raaka-aineisiin eli öljyyn, maakaasuun ja hiileen.