"Donnerin elämäntyön suurin taideteos oli hahmo Jörn Donner" – Esa Saarinen ja muut Donnerin tunteneet muistelevat kulttuurivaikuttajaa

Mika Kaurismäki, Esa Saarinen, Pirjo Honkasalo ja Björn Månsson tunsivat Donnerin eri näkökulmista.

Jörn Donner
Jörn Donner 1998.
Jörn Donner oli kuollessaan 86-vuotias.Seppo Sarkkinen / Yle

Mika Kaurismäki: Donner antoi meille 5 000 markkaa elokuvan käsikirjoittamista varten

Elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki kirjoitti Jörn Donnerille kirjeen Saksasta. Vuosi oli Kaurismäen mukaan joko 1977 tai -78. Kaurismäki opiskeli elokuva-alaa Saksassa ja suunnitteli tuotantoa Suomessa yhdessä veljensä Aki Kaurismäen kanssa.

Mika Kaurismäki Corona Baarissa.
Mika Kaurismäen mukaan Jörn Donnerilta saatu rahallinen tuki Arvottomat-elokuvan käsikirjoittamiseen oli korvaamaton.Mårten Lampén / Yle

– Donner oli ollut jossain mainoksessa. Siteerasin tyylitellen mainoksen tekstiä ja kirjoitin hänelle: Toivottavasti elokuvan tekeminen on 80-luvulla helpompaa kuin naiminen 60-luvulla.

Ilmeisesti sanailu ja Kaurismäen into tekivät vaikutuksen. Donner kutsui Mika Kaurismäen kotiinsa Pohjoisrantaan.

Kaurismäellä oli autonkottero, jolla hän lähti matkaan. Perillä kävi ilmi, että talon portista ei pääse ajamaan, sillä lumi oli kinostunut sen eteen.

Donner tuli alas lumilapion kanssa ja alkoi huiskia lumitöitä.

– Hän myös auttoi työntämään auton irti hangesta, muistelee Kaurismäki.

Asunnossa oli tarjolla hernekeittoa ja samalla heltisi lupaus rahoittaa elokuvan käsikirjoitustyötä 5 000 markalla.

– Viisi tonnia tuntui opiskelijapojasta valtavalta summalta. Sillä rahalla käsikirjoitimme Akin kanssa Arvottomat-elokuvan.

Arvottomat sai ensi-iltansa 1982. Sen ohjasi Mika Kaurismäki, apulaisohjajanaan Aki Kaurismäki. Päärooleissa olivat muun muassa Matti Pellonpää ja Pirkko Hämäläinen. Donner oli elokuvassa osatuottajana. Arvottomien menestyksen jälkeen Donner jatkoi yhteistyötä Kaurismäkien kanssa.

– Hän katsoi maailmaa laajemmasta näkökulmasta kuin muut kulttuurivaikuttajat Suomessa, Mika Kaurismäki sanoo.

– Kyllä hän auttoi muitakin elokuvantekijöitä. Hän oli antelias ja avulias, kansainvälinen oman tien kulkija.

Mika Kaurismäki tapasi Jörn Donneria viime vuosina harvakseltaan, mutta tapaamiset olivat lämminhenkisiä.

Esa Saarinen: Jörn Donnerin elämäntyön suurin taideteos oli hahmo Jörn Donner

Esa Saarinen
Jörn Donner oli "antipönöttäjä", joka suhtautui kriittisesti asemaan perustuvaan valtaan, Esa Saarinen arvioi.Jyrki Valkama / Yle

Filosofi Esa Saarinen tutustui Jörn Donneriin 1980-luvun alussa muusikko M.A. Nummisen kautta. Saarinen oli noussut julkisuuteen teoksella Punkakatemia, ja kulttuurivaikuttaja Jörn Donner halusi tutustua tähän nuoren sukupolven ajattelijaan.

– Se oli minulle ällistyttävää, sillä Jörn oli niin valtava stara jo silloin, Saarinen muistelee ensimmäistä tapaamista ravintola Bulevardiassa Helsingissä.

– Jörnin valtava kiinnostus ja heittäytymiskyky keskusteluun tulivat selväksi saman tien.

Saarisesta ja tämän puolisosta Pipsa Pallasvesasta tuli perheystäviä Jörn Donnerin ja Bitte Westerlundin kanssa. Saarinen kirjoitti Donnerista myös vuonna 1987 ilmestyneen elämäkerran. Yhteys jatkui. Saarinen pohti vuosikymmeniä Donnerin “taikavoimaa”.

– Yksi tärkeä elementti minun silmiini oli se, että hän näytti sellaisella tavalla riippumattomalta, mitä moni olisi halunnut mutta harva pystyi olemaan. Hän vaikutti olevan myös taloudellisesti riippumaton.

Donner ei peitellyt sitä, että hän ei pitänyt jostakin. Saarisen mukaan Donner suhtautui terveellä kriittisyydellä asemaan perustuvaan valtaan

– Jos jokin oli hänestä dorkaa, hän ei peitellyt sitä. Mutta se ei ollut sellaista kun nykyajan vihapuhe, taustalla oli elämää laajasti ymmärtävä lämpö ja inhimillisyys.

Karismaa Jörn Donner suorastaan huokui. Näin Saarinen sitä erittelee:

– Kun hän sytytti savukkeen, se oli jotenkin erityinen tapa sytyttää savuke. Tai kun hän istui tuolissa, siinä oli jotain erityistä. Puhetapa. Rytmi, jolla hän toimi. Jörnin persoona pusertui läpi pieniinkin yksityiskohtiin. Tämä toi erityistä kiinnostavuutta ja valovoimaa varsinkin, kun hän esiintyi televisiossa.

Esa Saarinen korostaa Donnerin työteliäisyyttä: valtavaa tuotantoa kirjoina ja elokuvina.

Finlandia-palkitusta tuotannosta huolimatta Saarisen mielestä Donnerin suurin teos ei ollut kirja tai elokuva.

– Hänen elämäntyönsä suurin taideteos oli hahmo Jörn Donner, joka ilmeni monin eri muodoin.

– Jörn painotti, että kirjailijan tehtävä on vaikuttaa oman aikansa moraaliin ja tapoihin. Jörnin hahmo vaikutti näihin molempiin. Hän avasi suomalaisille ovia Eurooppaan.

Pirjo Honkasalo: Donner oli intohimoinen tabujen rikkoja

Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo teki Donnerin kanssa yhteistyötä 1960-luvun lopulta lähtien.

Pitkä yhteistyö jatkui viimeiseen saakka: viime joulukuussa Honkasalo kuvasi laajan Donnerin haastattelun.

Donner itse halusi nimetä haastattelun epilogiksi eli jälkinäytökseksi. Haastattelua tehdään elokuvaksi kevään aikana, mutta tarkkaa aikataulua sillä ei vielä ole.

Honkasalo korostaa, että oman uransa alkuaikojen suurista ohjaajista juuri Donner oli se, joka aina halusi tukea nuoria elokuvantekijöitä.

– Näin vuosikymmenien takaa katsottuna Jörn on jättänyt syvemmän jäljen kuin kukaan muu sen ajan ohjaaja. Hän halusi todella auttaa nuorempia ja avata aktiivisesti kansainvälisiä kontakteja.

Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo
Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalon mielestä Donner on jättänyt syvän jäljen avaamalla ovia nuorille ohjaajille. Yle

Honkasalo muistelee lämmöllä tunnelmaa Donnerin toimistossa Helsingin Pohjoisrannassa.

– Jörnillä aina puhelimet soivat. Kaikki oli kansainvälistä, pohtivaa, anarkistista, poleemista, röyhkeää – ja samalla lämminhenkistä.

Honkasalo haluaa myös muistuttaa, että Donner arvosti naisia elokuvan tekijöinä.

– Hän oli ainoa, joka silloin tuotti naisten ohjaamia pitkiä elokuvia.

Donnerin monet elokuvat herättivät aikanaan kohua, mutta niin oli tarkoituskin.

– 1970-luvulla siinä oli paljon provokaatiota ja tabujen rikkomista. Hän oli intohimoinen tabujen rikkoja erittäin konservatiivisessa Suomessa.

Björn Månsson: Helpompi luetella asiat, joita Jörn Donner ei tehnyt

RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Månsson.
Björn Månsson pohtii, että ainoa, mitä Donner ei kulttuurin saralla tehnyt oli musiikki.Helena von Alfthan / Yle

Poliitikko ja toimittaja Björn Månsson tunsi Jörn Donnerin etenkin Helsingin kaupunginvaltuustosta. Aiemmin Donner oli hänelle tuttu HBL:n toimittajan roolista.

– Jörn oli erittäin monipuolinen henkilö. Kun mietin, mitä kaikkea hän on tehnyt, niin on melkein helpompi luetella, mitä hän ei ole tehnyt. Ymmärtääkseni hän ei säveltänyt mitään musiikkia, Månsson toteaa.

Noin 60 kirjaa ja yli 30 elokuvaa sekä monivaiheinen ura poliitikkona listataan usein, mutta Månsson mainitsee Donnerin toimineen myös liikemiehenä omassa yrityksessään.

– 1970-luvulla hän ilmeisesti aikoi rakentaa hotelleja, mutta se ei mennyt niin hyvin.

– Hän oli aina oman polkunsa kulkija eikä sopeutunut mihinkään, tarkoitan tätä hyvässä mielessä, Månsson pohtii.

Tuotteliaisuudesta ja itsenäisyydestä syntyi iso jälki suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

– Jörn oli kiisteltykin hahmo, jotkut eivät tykänneet hänen arrogantilta vaikuttaneesta hahmostaan. Me, jotka teimme hänen kanssaan jotain suoraan, tiesimme, että hän oli vaatimaton ja hyvin sympaattinen, hyvin huumorintajuinen ja itsekriittinen. Julkinen rooli oli erilainen.

Lue myös: Kirjailija, elokuvaohjaaja ja poliitikko Jörn Donner on kuollut