Selviääkö tänään, miten Suomi poistaa jättimäisen määrän ilmastopäästöjä? Turpeen polton lopetus olisi tehokkainta, mutta päätökset yhä puuttuvat

Hallitus kokoontuu tänään ilmastoneuvotteluihin Helsingin Vuosaareen.

ilmasto
Energiaturvetta aumassa
Turpeen poltto aiheuttaa seitsemän miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt vuodessa.Jaana Polamo / Yle

Suomen mittavia päästövähennyksiä käydään läpi tänään, kun Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontuu poikkeuksellisiin ilmastoneuvotteluihin.

Paikalle Helsingin Vuosaareen kokoontuvat ministereiden lisäksi hallituspuolueiden kansanedustajat.

SDP, vihreät, keskusta, vasemmistoliitto ja RKP kirjasivat keväällä hallitusohjelmaansa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, mutta käytännössä mihinkään ei ole vielä ryhdytty.

Toimilla on kova kiire, sillä hallituksen tavoite on tehdä Suomesta hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä.

Työtä on edessä. Ilmastotoimia puuttuu arviolta yli 20 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä.

  • Suomen kokonaispäästöt ovat tällä hetkellä noin 56 miljoonaa tonnia.
  • Metsänielujen arvioidaan imevän niistä 21 miljoonaa tonnia vuonna 2035.
  • Päästövähennyksiä on pantu toimeen vasta 14 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä vuoteen 2035 mennessä.
Tarvittavat päästövähennykset vuonna 2035 -taulukko
Lasse Isokangas / Yle

Mitä pitäisi päättää nyt heti, että hiilineutraaliuteen päästäisiin – mihin hallituksen pitäisi tarttua kiireellisimmin?

Yksi tärkeimmistä ilmassa olevista asioista on turpeen verotus, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Ollikainen oli mukana työryhmässä, joka laati valtiovarainministeriölle selvityksen energiaverotuksen kehittämisestä.

– Meidän näkemys on, että kivihiilen ja turpeen käytön vähentäminen ovat edullisimmat tavat vähentää Suomen kokonaispäästöjä, hän sanoo.

Ollikaisen mukaan turpeen verotuen voisi poistaa vaiheittain pitkällä siirtymäajalla.

Turpeen poltto aiheuttaa vuodessa jopa seitsemän miljoonan tonnin ilmastopäästöt. Lisäksi sen tuotantoalueilta vapautuu noin kaksi miljoonaa tonnia maaperäpäästöjä.

Yhteensä turpeen ilmastopäästöt vastaavat koko Suomen henkilö- ja kuorma-autoliikennettä.

Valtio tukee turvetta silti runsaalla verotuella. Turpeella ei ole lainkaan hiilidioksidipäästöihin perustuvaa veroa toisin kuin kivihiilellä, bensalla ja dieselillä.

Verotus on tällä hetkellä jopa kymmenen kertaa alhaisempaa kuin fossiilisten polttoaineiden verotus.

– Muilla polttoaineilla on vero, joka on energiasisältöveron ja hiilidioksidiveron summa. Turpeella on vain energiavero, sanoo johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Turpeen (0,83 €/GJ) ja kivihiilen (8,06 €/GJ) verot taulukossa
Lasse Isokangas / Yle

Hallitus on ilmoittanut puolittavansa turpeen polton vuoteen 2030 mennessä. Sen kieltämisestä kokonaan hallituspuolueet eivät päässeet hallitusneuvotteluissa yhteisymmärrykseen.

EU:n päästökaupan kiristäminen vähentää jo nyt turpeen käyttöä. Verotuen purkaminen vauhdittaisi merkittävästi turpeen alasajoa.

–Tällä annettaisiin energiayhtiöille signaali, että ei kannata enää investoida sellaisiin voimaloihin, joissa poltetaan turvetta, Laukkanen sanoo.

Hallitus on sopinut, että turpeen verotusta arvioidaan osana käynnissä olevaa energiaverotuksen kokonaisuudistusta.

Verotuen poistamisesta ei ole kuitenkaan vielä tehty päätöstä.

– Tämä olisi matalalla roikkuva hedelmä. Jos ei tästä, niin en tiedä mistä voisi aloittaa, Laukkanen sanoo.

Hallitus on myös linjannut perustavansa työryhmän pohtimaan sitä, miten turpeesta voitaisiin luopua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Työryhmää ei kuitenkaan toistaiseksi ole perustettu.

Turve olisi matalalla roikkuva hedelmä. Jos ei tästä, niin en tiedä mistä voisi aloittaa.

Marita Laukkanen, johtava tutkija, VATT

Suojeluasiantuntija Hanna Aho Suomen Luonnonsuojeluliitosta sanoo, että turpeen polton lopettamista voisi ohjata samalla keinolla kuin kivihiilikiellon kohdalla on tehty.

Valtio on luvannut kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä luopuville energiayhtiöille tukirahaa, jonka tarkoitus on helpottaa uusiin teknologioihin siirtymistä.

Kivihiilikielto astuu voimaan vuonna 2029.

– Turpeen työllisyysvaikutuksia painotetaan usein. Ne ovat kuitenkin suhteellisen pienet. Siirtymä voidaan tehdä helposti ja reilusti, ja saavuttaa vielä ilmastohyöty, Aho sanoo.

Bioenergia ry:n mukaan turve työllisti vuonna 2018 noin 4 200 henkilötyövuotta, kun mukaan lasketaan suorat ja välilliset työpaikat.

Työllisyysvaikutuksia on pitänyt esillä puolueista erityisesti keskusta, joka käytännössä jarruttaa turpeen alasajoa hallituksessa.

Valtion omistaman, turvetta polttavan energiayhtiön Vapon hallintoneuvostoon nimitettiin viime viikolla kansanedustaja ja entinen pääministeri Juha Sipilä.

Korpilammen henki

Odotukset ilmastoneuvotteluista ovat ennakkotietojen mukaan vaatimattomat. Varsinaisia päätöksiä massakokouksesta tuskin tullaan näkemään.

Konkreettisinta antia tulee Ylen saamien tietojen mukaan olemaan uusi ilmastorahasto, joka julkaistaneen kokouksessa. Sen avulla on tarkoitus auttaa yrityksiä vaihtamaan puhtaaseen teknologiaan.

"Ilmasto-Korpilammeksi" kutsuttu Vuosaaren kokous keskittyneekin ennen muuta hengennostatukseen ja siihen, että hallituksen rivit saadaan koottua ilmastotoimien taakse.

Korpilammen kokouksella viitataan 1970-luvun legendaariseen seminaariin, jossa synnytettiin yhteisymmärrys Suomen talouspolitiikasta.

Tällä kertaa hallitus hakee tiettävästi vetoapua muun muassa voittoisan jalkapallomaajoukkueen kapteenilta Tim Sparvilta, jolta nähdään kokouksessa videotervehdys.

Lue myös:

Hallituksen ilmastotoimista heruu vihdoin tietoa: Valmisteilla ilmastorahasto, joka auttaisi teollisuutta vaihtamaan puhtaampaan teknologiaan