WHO kehuu Kiinan toimia koronaviruksen hoidossa – Suomalaiset Kiina-asiantuntijat: Nuoleskelun makua, joskus kerrotaan selviä valheita

Viranomaiset ovat ottaneet oppia vuoden 2003 sars-epidemiasta, mutta samaan aikaan kriittisiä ääniä on vaiennettu.

koronavirus
Vartija mittaa naisen kuumetta puiston sisäänkäynnillä Pekingissä.
Vartija mittasi naisen ruumiinlämpöä puiston sisäänkäynnillä Pekingissä perjantaina.Nicolas Asfouri / AFP

Kiinan viranomaisten toiminta koronaviruksesta tiedottamisessa nostattaa ristiriitaisia reaktioita. Kiinaa sekä kehutaan avoimesta tiedottamisesta että arvostellaan tiedon pimittämisestä.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi torstaina (siirryt toiseen palveluun), että Kiinan viranomaisten tiedotuslinja on ollut avoin ja toimet koronaviruksen leviämisen kuriin saamiseksi tehokkaita.

WHO suitsutti tiedotteessaan Kiinan korkeimman poliittisen johdon osoittamaa johtajuutta ja sitoutumista viruksen torjumisessa.

– Kiina tunnisti viruksen pikaisesti ja jakoi tietonsa, jotta muut maat voivat tunnistaa sen nopeasti suojellakseen itseään. Tämä on johtanut diagnostiikan nopeaan kehitykseen, WHO kehuu.

Tedros Adhanom ja Xi Jinping kättelevät.
WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä 28. tammikuuta. Suomalaisen Kiina-asiantuntijan mukaan WHO:n lausunnosta puuttuu kriittisyys.Naohiko Hatta / EPA

Suomalaisasiantuntijoilta kriittinen arvio viranomaisista

Suomalaiset Kiina-asiantuntijat ovat huomattavasti kriittisempiä arvioidessaan viranomaisten toimintaa.

– Kiinan viranomaisten antama tieto on vain osittain luotettavaa. Annetut tiedot voivat sinänsä joskus pitää paikkansa, mutta kaikkea oleellista ei kerrota ja joskus kerrotaan selviä valheita, professori Lauri Paltemaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta arvioi Ylelle.

– Aiheeseen liittyvää kritiikkiä sensuroidaan varmasti nyt hyvin tarkasti, mutta osittain epidemiaa koskevan julkisen keskustelun kontrolli on ymmärrettävää, koska puolue haluaa välttää yleistä paniikkia, Paltemaa pohtii.

Ensimmäinen uudenlainen koronavirustartunta havaittiin Kiinan Wuhanissa jo 1. joulukuuta. WHO:lle Kiina raportoi siitä vasta kuukautta myöhemmin.

– WHO:n lausunnosta puuttui kriittisyys. Pikkuisen oli Xin nuoleskelun makua. WHO:lle tiedotettiin joulukuun lopussa, mutta maan sisällä ei tuolloin vielä tiedotettu, sanoo Kiinan yhteiskuntaan ja kulttuuriin perehtynyt professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta Ylelle.

Lääkärit siis tiesivät uudesta koronaviruksesta jo joulukuun alussa, mutta paikallisviranomaiset puuttuivat silloin tiedon levittämiseen. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan (siirryt toiseen palveluun) useita ihmisiä, joukossa ilmeisesti lääkäreitä, pidätettiin huhujen levittämisestä syytettyinä.

– Kiinan hallituksen vastaus koronaviruksen puhkeamiseen myöhästyi, koska tietoa pimitettiin, tartuntatapausten määrä aliraportoitiin, infektion vakavuutta vähäteltiin ja todennäköisyys viruksen leviämiseen ihmisestä ihmiseen torjuttiin, HRW listaa epäkohtia.

Xi Jinping istuu.
Kiinan presidentin Xi Jinpingin hallinto on kahlinnut julkista keskustelua entisestään. Kuva on otettu Pekingissä 28. tammikuuta.Naohiko Hatta / EPA

Julkisen keskustelun rajoja tiukennettu entisestään Kiinassa

– Nykyinen johto Xi Jinpingin alla on kiristänyt julkisen keskustelun rajoituksia jo hyvän aikaa ennen epidemiaa, mutta ei tällainen kriisitilanne ainakaan sen tarvetta vähennä johdon näkökulmasta, Lauri Paltemaa sanoo.

Paikallisviranomaisissa keskusjohdon koronaviruksen kohdalla vaatima tiedotuslinja herättää kuitenkin hämmennystä. Kiinan korkein oikeus on nimittäin moittinut Wuhanin paikallisviranomaisten toimintaa ja katsonut näiden vaarantaneen yhteiskunnan turvallisuuden.

– Tällainen julkinen ulostulo on hyvin harvinainen, ja aiheuttaa paikallistasolla aikamoisen dilemman. Xi Jinpingin alaisuudessa paikallistasot eivät saa julkaista mitään kriittistä tietoa ilman ylempien tahojen suostumusta, Matti Nojonen muistuttaa.

– Nyt korkein oikeus kritisoi paikallisia toimijoita, kun he eivät julkaisseet kriittistä tietoa. Kritiikin seurauksena paikallistasot joutuvat itse nyt pohtimaan, mikä on kriittistä tietoa. Nyt kysytään mikä on se tieto, joka voidaan omatoimisesti sallia ilman, että se vaarantaisi omaa asemaa, Nojonen jatkaa.

Hengityssuojaimilla suojautuneet ihmiset jonottavat kaupassa.
Hengityssuojaimilla suojautuneet ihmiset jonottivat wuhanilaisessa ruokakaupassa 23. tammikuuta.EPA

Sars-epidemian jälkeen moni asia on muuttunut ja moni ei

WHO:n näkemyksestä poikkeavan kuvan Kiinan viranomaisten toiminnasta antaa myös yhdysvaltalainen sanomalehti The New York Times (siirryt toiseen palveluun), joka nostaa esille sars-epidemiasta vuonna 2003 raportoineiden toimittajien kriittisiä ääniä.

Kiinan hallinnon toiminta on kehittynyt monin tavoin sars-epidemiasta, jolloin viranomaisia syytettiin peittelystä ja vähättelystä. Samaan aikaan Kiinan hallinnon entisestäänkin kiristyneen valvonnan vuoksi kriittisiä ääniä on vielä 2000-luvun alkuakin vähemmän.

Monet vuonna 2003 hallintoa arvostelleet mediat ja aktivistit on sittemmin vaiennettu. Esimerkiksi koronaviruspotilaita hoitavassa sairaalassa Wuhanissa tammikuun puolivälissä vieraillut hongkongilainen toimittajaryhmä otettiin kiinni ja heitä vaadittiin tuhoamaan kuvaamansa materiaali.

– Puoluekoneisto osoitti salailun ja viivyttelyn jälkeen tehokkuutensa vuonna 2003 [sars-epidemian aikana]. Kun toimiin ryhdytään, toiminta on tehokasta. Välillä tuli ylilyöntejäkin. Nyt ympäri Kiinaa on spontaanisti ja osin käskystä ryhdytty tekemään tarkastuksia. On vaikea sanoa, kuinka yleistettävissä ylilyönnit nyt ovat, arvioi professori Matti Nojonen.

Professori Paltemaa arvioi Ylelle, että kiinalaisille suunnatussa kiinalaismediassa tiedotuslinja on nyt avoimempi kuin 2003, mutta kyse on pääasiassa tyypillisestä kommunistisen puolueen propagandatiedotuksesta kriisitilanteessa.

– Sille on tyypillistä, että kokonaiskuvasta ei kukaan saa selvää ja että siitä puuttuu paljon faktoja, mutta sitäkin enemmän on poliittisia iskulauseita pyrkimyksenä määritellä kansalaisille ja puolueen jäsenille oikea tapa puhua tilanteesta ja tarjota hyväksyttäviä käyttäytymismalleja, Paltemaa sanoo.

– Joukossa on joitakin hyödyllisiä uutisia, kuten ohjeita siitä miten taudilta voi suojautua, mutta yleisesti uutisoinnin kautta annetaan lähinnä vaikutelma, että puolue tekee valtavasti asioita ihmisten hyväksi ja että tilanne on hallinnassa, Paltemaa jatkaa.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus