Näkönsä menettäneen Jaakon omaisuutta hävitettiin, eikä kukaan kysynyt lupaa – MOT selvitti, miten edunvalvojat käyttävät valtaansa

Edunvalvojilla on merkittävä valta päämiehiinsä. Joskus valtaa käytetään kyseenalaisesti.

edunvalvonta
Jaakko Nuotiovaara
Jaakko Nuotiovaaran (vasemmalla) kauhakuormaaja, traktori ja moottoripyörät katosivat, kun edunvalvoja siivosi hänen omistamansa kiinteistöt. Jaakko olisi halunnut päättää omaisuudestaan itse, mutta häneltä asiasta ei kysytty. Oikealla Nuotiovaaran lapsuuden ystävä ja nykyinen edunvalvoja Kalevi Malminen. Janne Järvinen / Yle

Yhä suurempi osa suomalaisista ei pysty pitämään huolta itsestään. MOT:n selvitys osoittaa, että heidän edunvalvojansa eivät aina käytä valtaansa vastuullisesti.

MOT kävi läpi reilut sata edunvalvontaan liittyvää eduskunnan oikeusasiamiehen kantelupäätöstä, joista käy ilmi, että laki jättää takaportin myös kyseenalaiseen vallankäyttöön.

Ongelmien syynä on usein se, että virkavastuulla toimivat yleiset edunvalvojat eivät tapaa tai kuuntele asiakkaitaan riittävästi. Edunvalvojalla voi olla satoja asiakkaita, joista osaa hän ei ole tavannut koskaan.

Yhdellä edunvalvojalla voi olla jopa 300 asiakasta. Työtaakka vaihtelee suuresti alueittain.

Jaakon omaisuutta katosi, Kaija sai kaksikymppiä viikkorahaa

Yleisen edunvalvonnan tarkoitus on pitää huolta ihmisistä, jotka eivät enää pärjää omillaan. Usein kyseessä ovat vanhukset, mielenterveysongelmaiset tai ylivelkaantuneet.

MOT tutustui tarkemmin Jaakko Nuotiovaaran, Satu Laarin ja Kaija Pesosen tapauksiin.

Nuotiovaaralta katosi merkittävästi omaisuutta, kun edunvalvoja myi ja hävitti sitä kysymättä Nuotiovaaran mielipidettä.

Satu Laari puolestaan menetti suvussaan olleen mökin, kun edunvalvoja kauppasi sen. Mökki oli testamentattu Laarille ja hänen sukulaisilleen. Laari ja muut sukulaiset yrittivät estää kaupat, mutta eivät onnistuneet siinä.

Kaija Pesosen viikoittainen käyttöraha puolestaan pudotettiin kahteenkymmeneen euroon. Asiasta ei neuvoteltu.

Edunvalvojalla on merkittävä valta

Edunvalvonnan tarve on kovassa kasvussa, kun Suomi ikääntyy. Vuonna 2000 edunvalvonnan piirissä oli 20 000 henkilöä. Vuonna 2018 luku oli jo 75 000. Edunvalvojista myös kannellaan vuosi vuodelta useammin maistraatteihin.

Edunvalvojalla on merkittävä valta asiakkaaseensa. Edunvalvoja voi esimerkiksi myydä tämän omaisuutta tai asunnon, vaikka asiakas ei niin haluaisikaan.

Edunvalvojan ei myöskään ole pakko huomioida asiakkaansa tekemää valtakirjaa tai testamenttia.

Edunvalvojalle sälytetylle vallalle on hyvä syy, sillä edunvalvonnan asiakkaat eivät aina ymmärrä omaa parastaan. He voivat olla alttiita myös esimerkiksi huijauksille.

Lain ja sitä täsmentävän ohjeistuksen mukaan edunvalvojien pitäisi kuitenkin käyttää valtaansa vastuullisesti ja asiakasta kuunnellen. Nyt niin ei aina tapahdu.

Lisäksi edunvalvonnan toimien valvonta on hankalaa. Pääosa valvonnasta rajoittuu edunvalvojan tekemien vuositilien tarkastukseen.

MOT: Edunvalvonnan pettämät

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23:een asti.