Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa on vaarana uuden ystävän löytäminen

Merja Syrjälä sekä Hanna-Liisa Juhkentaal ovat suomalais-virolainen ystäväpari, jotka ovat tutustunut vuosi sitten Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa.

maahanmuuttajat
Hanna-Liisa Juhkentaal sekä Merja Syrjälä ovat tutustuneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystäväksi maahanmuuttajaäidille-toiminnassa.
Hanna-Liisa Juhkentaal ja Merja Syrjälä ovat tutustuneet Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa. Ystävysten ensitapaamisesta on kulunut 11. helmikuuta vuosi.Iira Lahti / Yle

Merja Syrjälä ja Hanna-Liisa Juhkentaal tapasivat ensimmäistä kertaa Harjavallan Liikunta- ja uimahallissa helmikuussa 2019.

Merja Syrjälä tahtoi vielä eläkevuosinaan tehdä jotain hyödyllistä ja päätti hakeutua vapaaehtoiseksi ystäväksi MLL:n eli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -ohjelmaan.

Hanna-Liisa Juhkentaal taas kuuli ystävältään toiminnasta ja tahtoi myös itselleen oman “Suomimummin”.

Ensitapaaminen jännitti molempia, mutta pian jännitys muuttui iloksi.

– Vastassa oli iloinen nuori nainen, jolta sain oikein kunnon halauksen. Heti tuntui tutulta, Syrjälä kertoo ensitapaamisesta.

Ystävyystoiminta on arjessa yhdessä kulkemista

Jokainen ystävyys muodostuu omanlaisekseen, eikä mitään pakollisia toimia tai näkemiskiintiöitä ole MLL:n puolelta määritetty. Tarkoituksena onkin olla mukana ja tukena arjessa, ystävän tapaan.

Syrjälä ja Juhkentaal ovat esimerkiksi lenkkeilleet yhdessä, käyneet Tampereella sekä erilaisissa paikallisissa tapahtumissa.

Merja Syrjälä on auttanut Hanna-Liisa Juhkentaalia esimerkiksi etsimään Juhkentaalin perheelle uuden asunnon.

– Olen myös kerännyt paikallislehtiä, jotta Hanna-Liisa pysyy mukana Harjavallan tapahtumista. Myös hänen miehensä on ollut tyytyväinen, kun saa tietää, mistä työpaikalla puhutaan.

Tärkeintä on kiinnostus toisesta kulttuurista

Toiminnan nimestä huolimatta maahanmuuttajan tai vapaaehtoisen ei tarvitse olla äiti. Tärkeintä on aito kiinnostus uusiin kulttuureihin ja ihmisiin.

– Nämä ovat ihan tavallisia naisia, eikä mitään erityistaitoja tarvitse olla. Ainoat kriteerit ovat täysi-ikäisyys ja halu kohdata uusia ihmisiä, kertoo MLL:n hankekoordinaattori Sarianne Taipalus.

MLL:n hankekoordinaattori Sarianne Taipalus.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton hankekoordinaattorina työskentelevä Sarianne Taipalus pitää toimintaa tärkeänä maahanmuuttajaäitien kotoutumiseksi.Iira Lahti / Yle

Maahanmuuttajanaisia on toiminnassa yli kolmestakymmenestä maasta, kuten Sveitsistä, Etelä-Koreasta ja Virosta. Suurta kielitaitoa vapaaehtoinen ei kuitenkaan tarvitse, sillä tapaamisissa on tarkoitus puhua suomea.

Hanna-Liisa Juhkentaalin kielitaito on parantunut ystävyyden myötä ja joka päivä hän on oppii uuden sanan. Myös Merja on päässyt osalliseksi kieliopintoja.

– Minä olen opettanut Merjalle viron kielen sanoja, Hanna-Liisa kertoo.

Osa ystäväpareista tapaa vain kahdestaan, osa koko perheen voimin. Satakunnassa ei ole ainakaan vielä maahanmuuttajaisille samanlaista palvelua. Perheiden miehet tutustuvat kuitenkin usein keskenään.

– Naiset ovat lähteneet vaikka shoppailemaan ja miehet ovat menneet sillä välin pilkille, ketoo Sarianne Taipalus miesten tilanteesta.

Yli sata ystäväparia

Ystäväpareja oli Satakunnassa viime vuonna 55. Kaiken kaikkiaan toiminnalla on saatu yhdistettyä 101 ystäväparia.

Satakunnassa toiminta alkoi Porissa ja Kankaanpäässä vuonna 2016. Vuosien saatossa se on levinnyt myös Raumalle, Euraan, Harjavaltaan sekä Huittisiin.