Perinteiset rock-klubit laajentavat nyt keikkatarjontaansa pakon edessä – nuorta yleisöä ei houkutella livemusiikin pariin entisin keinoin

Perinteisille rock-klubeille keikkojen järjestäminen on aiempaa suurempi riski.

Live-musiikki
Kumikameli.
Joensuulaisen Kumikamelin keikkaa oli tammikuun lopussa kuopiolaisbaarissa seuraamassa enemmän keski-ikäistyvää väkeä.Toni Pitkänen / Yle

Livekeikoilla käydään enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta uuden sukupolven myötä on myös syntynyt erilainen keikkakulttuuri.

Pari-kolmekymppiset käyvät keikoilla isolla porukalla.

Moni tanssii, käy mieluummin festareilla ja isoissa tapahtumissa. Klubikeikoilla kiinnostavat muun muassa suomiräppi, radiosoittomusiikki ja DJ:t.

Näin kertovat Ylelle useat keikkajärjestäjät. Osa on huolissaan rock-klubien katoamisesta.

Livekulttuurin muutos pakottaa keikkajärjestäjät ajattelemaan ohjelmistoa uudella tavalla. Joensuulaisen rokkiklubina tunnetun Kerubin ohjelmapäällikkö Panu Hattusen mukaan tarjonnassa on ollut pakko siirtyä 2020-luvulle.

Suoratoistomaailmassa elänyt uusi sukupolvi kuluttaa musiikkia eri tavalla kuin aiemmat. Tarjonta on suurta ja lempiartistit vaihtuvat tiuhaan.

Hattunen myöntää, että saadakseen uutta sukupolvea keikoille, on tehtävä töitä ja pysyttävä ajan hermoilla.

– Se on positiivinen haaste ja asettaa keikkajärjestäjät ajattelemaan asioita eri tavalla kuin ennen.

Hattunen myös muistuttaa, että nuoremman sukupolven tavat keikoilla poikkeavat aiemmista. Enää ei jäädä baarin nurkkaan juomaan olutta vaan halutaan tanssia ja bailata.

Nuoret
Kuopiolaiset opiskelijat Olli Närhi, Sakari Levävaara, Kaisa Hietapakka ja Sini Jokinen käyvät livekeikoilla useita kertoja vuodessa ja aina kaveriporukalla.Toni Pitkänen / Yle

Kuopiolaisen Henry's Pubin ravintolapäällikkö Emppu Paanasen mukaan muutoksen taustalla on juuri muun muassa nuorison musiikinkäytön muuttuminen.

– Ei ehkä tule uutta sukupolvea, joka kävisi samalla tavalla aktiivisesti katsomassa keikkoja ja varsinkin uusia bändejä, Paananen pohtii.

"Yhdessä päätetään, minne mennään"

Kysyimme asiaa Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoilta ja he vahvistavat keikkajärjestäjien arvion.

– Tanssitaan, juodaan ja hengaillaan vaan. Porukalla päätetään, mihin keikoille mennään ja mihin ei mennä, kuvailee restonomiopiskelija Kaisa Hietapakka.

Samaa alaa opiskeleva Sakari Levävaara kertoo että se, mitä radiosta ja Spotifyn listoilla tulee, kiinnostaa: isot artistit, suomiräppi ja popmusiikki. Hän ei edes muista, milloin olisi käynyt keikalla yksin.

– Joskus saatan käydä jonkun pienemmänkin bändin keikalla, Levävaara toteaa.

Poikkeuksen Ylen haastattelemista nuorista tekee 27-vuotias opiskelija Olli Närhi, joka tykkää käydä pienemmilläkin rokkikeikoilla paikallisissa baareissa.

– Musiikki on se pääasia, mies perustelee.

Savonia ammattikorkeakoulun opiskelija Sini Jokinen kävisi myös rokkikeikoilla, jos mahdollisuuksia olisi nykyistä enemmän. Hän uskoo kysynnän pyörittävän tarjontaa.

– Valtavirta tykkää popmusiikista ja semmoisesta juomamusiikista. Tottakai niitä artisteja otetaan, kun ne tuovat enemmän rahaa kuin vähemmän tunnetut, uskoo Jokinen.

Ravintolapäällikkö.
Kuopiolaisen Henry's Pubin ravintolapäällikkö Emppu Paanasen mukaan pienempien bändien vetovoima ei ole enää entisellään.Toni Pitkänen / Yle

Livepaikat tarvitsevat loppuunmyytyjä keikkoja

Moni tapahtumajärjestäjä on kuitenkin huolissaan siitä, mitä alalla tapahtuu.

Pienemmät keikkapaikat ja klubit ovat pinteessä, kun haasteisiin on vaikea vastata ja samaan aikaan myös kulut kasvavat.

Tilanteeseen otti kantaa muun muassa musiikkitapahtumien etujärjestö Live Fin (siirryt toiseen palveluun) viime syksynä, kun Helsingissä lopetettiin peräti kolme tunnettua elävän musiikin paikkaa.

Myös Yle kirjoitti aiheesta.

Tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan juhlivan Henry's Pubin ravintolapäällikkö Emppu Paananen jakaa julkisuudessa esitetyn huolen.

Hänen arvionsa mukaan kaikki haluavat samoille keikoille. Tämä on tuonut kaupunkien johtavat livepaikat tilanteeseen, jossa palstatilaa ja radiosoittoa artistien saavien osuus on kasvanut.

Ravintola Kerubin ohjelmapäällikkö Panu Hattunen
Kerubin ohjelmapäällikkö Panu Hattusen mielestä monimuotoisuuden säilymisen takia kaupungeissa pitäisi olla monen kokoisia keikkapaikkoja.Heikki Haapalainen / Yle

Livepaikat tarvitsevat enemmän loppuunmyytyjä keikkoja pystyäkseen jatkamaan toimintaansa. Sellaisia ovat tänä keväänä esimerkiksi jo ennakkoon loppuun myydyt Apulanta ja Battle Beast Kerubissa.

Keikkapaikan pyörittäminen on aiempaa suurempi riski.

– Keikkapaikkoja kaatuu ja toiset porskuttaa entistä vahvempana, Paananen harmittelee.

Myös Panu Hattunen ymmärtää huolen. Hänen mukaansa ongelmallista on tietyn kokoisten keikkapaikkojen katoaminen tai puute.

– Paikkoja pitäisi olla monen kokoisia, että monimuotoisuus säilyy, hän sanoo.

Kerubin Hattusen mielestä tunnelin päässä on kuitenkin valoa juuri siksi, että livemusiikki kiinnostaa nyt enemmän kuin koskaan.

Lue lisää:

Oletko huomannut, että muillakin metallia kuuntelevilla on harmaata hiuksissa? Hevimusiikki on maailmalla marginaalista ja kohta myös Suomessa

Tuntuuko, että kaikilla festivaaleilla on samat esiintyjät? Katso kuuden suurimman suomalaisen festivaalin esiintyjälistat

Keskustele aiheesta 7.2.2020 klo 23.00 saakka.