Koronavirus sai netin pelonlietsojat ja salaliittoteoreetikot liikkeelle

Sosiaalisessa mediassa ylidramatisointi ja vahvistamattomat tiedot viruksesta sekoittuvat suoriin valheisiin.

koronavirus
Suojavaatteisiin pukeutuneet hautaustoimiston työntekijät desinfioivat suojavaatteitaan sairaalan edustalla Wuhanissa.
Suojavaatteisiin pukeutuneet hautaustoimiston työntekijät desinfioivat suojavaatteitaan sairaalan edustalla Wuhanissa.AFP

Media on viime viikot ollut täynnä juttuja Kiinassa epidemiaksi yltyneestä koronaviruksesta ja eri maiden toimenpiteistä sen leviämisen estämiseksi.

Uutistulvan keskellä myös virheelliset tiedot pääsevät leviämään. Koronavirukseen liittyen netissä liikkuukin nyt runsaasti virheellistä tietoa, sekä useita suoranaisia salaliittoteorioita.

Muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun) sekä yhdysvaltalainen Bloomberg (siirryt toiseen palveluun) ovat julkaisseet juttuja, joilla ne yrittävät hillitä väärän tiedon leviämistä.

Samalla esimerkiksi Twitter on säätänyt hakuominaisuuttaan (siirryt toiseen palveluun) useissa maissa niin, että koronaviruksesta tehtyjen hakujen kärkeen nousevat viranomaisten ja terveysalan ammattilaisten julkaisut.

Tässä jutussa ei ole suoria linkkejä sosiaalisessa mediassa leviäviin tarinoihin ja videoihin, koska Yle ei osallistu virheellisen tiedon levittämiseen.

Salaliittoteoriat pelottelevat viruksen tahallisella levittämisellä

Millaisia virukseen liittyvät valeuutiset sitten ovat?

Yksi suosittu teoria väittää, että tauti on peräisin lepakonlihan syömisestä. Todisteeksi on esitetty videota, jossa nuori aasialaisnainen syö lepakosta valmistettua keittoa.

Viruksen alkuperää ei ole vahvistettu, mutta tiedetään, että virus on peräisin jostain eläimestä ja että se on geneettisesti hyvin lähellä lepakoiden kantamaa virusta. Terveysviranomaiset pitävät todennäköisenä, että tauti on siirtynyt ihmisiin Wuhanin alueella villieläimiä myyvillä markkinoilla.

Todisteeksi esitetty video lepakkokeitosta taas on kuvattu vuonna 2017 Palaussa (siirryt toiseen palveluun) Tyynellä valtamerellä, eikä liity sen paremmin Wuhaniin kuin koronavirukseen mitenkään.

Kuvakaappaus Youtube-videosta
Kuvakaappaus Youtube-videosta, jossa väitetään koronaviruksen olevan peräisin lepakoiden syömisestä. Väitteelle ei ole perusteita ja kuva on peräisin suositun matkabloggaajan vuonna 2017 Palaussa kuvaamasta videosta. Yle

Erityisesti yhdysvaltalaisissa salaliittoteorioissa viruksen leviämistä on väitetty suunnitelluksi. Todisteeksi on tarjottu vuodelle 2015 päivättyjä dokumentteja, joissa puhutaan koronavirusta vastaan kehitettävästä rokotteesta.

Koronavirus ei kuitenkaan ole vain mikään yksittäinen tauti vaan koronaviruksia on useita erilaisia ja tauteja syntyy silloin tällöin uusia. Salaliittoteorian tueksi esitetyt dokumentit eivät siis liity nyt leviävään virukseen.

Kuvakaappaus Youtube-videolta.
Kuvakaappaus Youtube-videolta. Lukuisissa videoissa esitellään joko uutistoimistojen kuvaamia tai kiinalaisista sosiaalisen median palveluista peräisin olevia kuvia muun muassa Kiinan Hubein maakunnassa toteuttamista eristystoimista.

Virusta on syytetty myös vahingossa levinneeksi biologiseksi aseeksi. Teorian ovat tuoreeltaan kumonneet muun muassa arvostetut yhdysvaltalaiset lehdet Foreign Policy (siirryt toiseen palveluun) ja Washington Post (siirryt toiseen palveluun).

Väitteet perustuivat siihen, että Wuhanin alueella toimii erilaisia viruksia käsittelevä laboratorio. Siitä, että nyt leviävä koronavirus olisi peräisin laboratoriosta, ei kuitenkaan ole löytynyt minkäänlaisia todisteita. Washington Postin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan virus ei ylipäätään vaikuta laboratoriossa valmistetulta.

Venäjällä virukseen liittyviä salaliittoteorioita ovat levittäneet useat uutissivustot ja jopa Venäjä valtiollinen media. Asiasta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Myös faktoja on helppo ylidramatisoida

Suorien valeuutisten ja salaliittoteorioiden lisäksi netissä leviää myös videoita, joissa sinänsä tosiin uutisiin perustuen tai aitoa kuvamateriaalia käyttäen luodaan virusepidemiasta liioiteltua kuvaa.

Kuvissa sekoittuvat aito materiaali, harhaanjohtavasti rajatut videopätkät ja täysin eri tapauksia kuvaavat videot.

Dramaattisista tai pelottavista kuvista ei ole puutetta. Videoita kertyy perinteisistä uutisista, mutta myös esimerkiksi kiinalaisista sosiaalisen median palveluista. Harva sosiaalisessa mediassa levitettävä video kuitenkaan erittelee, mistä sen sisältö on tarkalleen peräisin.

Monissa videoissa väitetään virusepidemian olevan pahempi kuin julkisuudessa on kerrottu ja viranomaisia ja mediaa syytetään salailusta.

Kuvakaappaus Youtube-videolta.
Kuvakaappaus Youtube-videolta, jossa väitetään, että koronaviruksen vakavuutta vähätellään.

On totta, että esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on syyttänyt (siirryt toiseen palveluun) Kiinaa muun muassa koronaviruksen tartuntaherkkyyden vähättelystä. Moitteet keskittyvät erityisesti epidemian alkuvaiheisiin

Samoin pitää paikkansa, että eri maiden toimenpiteet viruksen takia ovat olleet voimakkaita.

Epidemia on saanut Kiinan laittamaan yli 60 miljoonaa ihmistä karanteeniin, ja esimerkiksi 11 miljoonan asukkaan Wuhan näyttää kuvissa käytännössä aavekaupungilta.

Muissa maissa taas Wuhanin alueella vierailleita on asetettu viikoiksi eristykseen ja Suomessa esimerkiksi Finnair on perunut kaikki lentonsa Manner-Kiinaan.

Paniikkia lietsovat videot kuitenkin vääristävät kuvaa kokonaistilanteesta. Tauti on levinnyt moniin maihin, mutta pääosa tapauksista on Kiinassa. Tartunnan saaneita on paljon, mutta kuolleita suhteellisen vähän.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tiedot koronaviruksesta ja sen vaikutuksista tarkentuvat jatkuvasti ja tietoa on jo hyvin saatavilla. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivittää verkkoon jatkuvasti faktoja (siirryt toiseen palveluun) siitä, mitä viruksesta tiedetään.

Lue lisää:

Vertasimme koronavirusta maailmalla riehuneisiin tauteihin – katso, mitä virus ihmisessä aiheuttaa

Tämä koronaviruksesta tiedetään nyt: Lähes 10 000 tartuntaa, kuolleita 213 – Ruotsissa vahvistettiin ensimmäinen tartunta

Ei uusia koronavirustartuntoja, jo kymmenen kuitenkin karanteenissa – puolet altistuneista tavoitettu