Missä vaikutti historian ensimmäinen kuningas? Egypti ja Mesopotamia kisaavat tittelistä

Kuninkuuden synty ajoittui aikaan, jolloin ammatit eriytyivät.

kuninkaalliset
Kunigas Ashurnasirpalia esittävä kivipiirros noin vuodelta 880 ennen ajanlaskun alkua.
Kunigas Ashurnasirpalia esittävä kivipiirros noin vuodelta 880 ennen ajanlaskun alkua.Werner Forman Archive / AOP

Meillä Suomessakin on seurattu tarkasti eri maiden kuninkaallisten edesottamuksia. Viime aikoina puhetta ovat eniten aikaansaaneet Britannian nykyisen kuningattaren lapsenlapsen ja hänen puolisonsa itsenäistymispyrkimykset.

Brittimonarkit eivät suinkaan ole lajinsa ensimmäisiä, kaukana siitä. Kuninkaita ja kuninkaallisia on ollut melkein aina, eri titteleillä. Joskus kauan sitten ihmisen kulttuurin syntysijoilla on noussut valtaan historian ihan ensimmäinen kuningas.

Mutta kuka hän oli?

Varmuutta kuninkaan persoonasta ei ole, mutta hyviä arvauksia riittää. Nettijulkaisu Howstuffworks.com (siirryt toiseen palveluun) on julkaissut artikkelin, joka voi tuoda hieman selvyyttä asiaan.

Tieto ensimmäisestä kuninkaasta on saattanut hävitä historian hämärään, koska vakuuttavia kirjallisia dokumentteja 5 000 vuotta sitten hallinneista monarkeista ei ymmärrettävästi ole – tai ei ainakaan ole löytynyt.

Sitäkään ei tiedetä, millaisia nimityksiä tuon ajan kuninkaista käytettiin. Esimerkiksi sana "faarao" tuli käyttöön ilmeisesti vasta noin 1 570 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Hallitsiko ensimmäinen kuningas Egyptissä vai Mesopotamiassa?

Historian ensimmäistä kuningasta etsittäessä vahvimmilla ovat Egypti tai suurinpiirtein nykyisen Irakin alueella sijainnut Mesopotamia. Egyptillä on tarjota ehdokkaaksi Iry-Hor tai Narmer. Iry-Hor olisi hallinnut Ylä-Egyptissä 32. vuosisadalla eaa ja Narmer samoihin aikoihin.

Mesopotamian eli Kaksoisvirranmaan ensimmäinen kuningas taas oli Sumerin kuningasluettelon mukaan Alulim, joka hallitsi Eridun kaupungissa. Sumerin kuningasluettelon ongelma on kuitenkin, että se antaa varhaisimmille hallitsijoille epäuskottavan pitkiä hallintokausia.

Esimerkiksi Alilumin kausi aikana ennen myyttistä vedenpaisumusta olisi kestänyt hurjat 28 000 vuotta.

Mesopotamialaisia pronssinauloja 300 luvulta eaa.
Mesopotamialaisia pronssinauloja 300 luvulta eaa.Prisma Archivo / AOP

Sumerin kuningasluettelo sekoittaa suloisesti todellisuuden ja myytit. Monet sen mainitsemista hallitsijoista ovat selvästi fiktiivisiä. Alulimkin voi olla sellainen.

Muita ehdokkaita Mesopotamian ensimmäisiksi kuninkaiksi ovat Kišin kaupunkia hallinnut Me-Barakesin, jonka nimi mainitaan ruukunsirpaleiden piirtokirjoituksissa, Ummassa hallinnut Akka-Inannaka ja Har-Tun, joka johti Pa-Garia. He kaikki olisivat eläneet noin vuosina 2700-2600 eaa.

Lisää ehdokkaita Egyptistä

Luxorin pohjoispuolella Abydosissa sijaitsee hauta, johon laskettiin noin vuonna 3320 eaa. henkilö, joka lienee yksi varhaisimmista yhdistyneen Ylä-Egyptin hallitsijoista. Haudan myöhemmissä kaivauksissa löytyivät esimerkiksi ensimmäiset tunnetut kuninkaalliset tunnukset: valtikka ja ruoska.

Yalen yliopiston egyptologian professori John Darnell mainitsee Howstuffwork.comin haastattelussa vielä yhden ehdokkaan ensimmäiseksi kuninkaaksi. Iry-Horiakin varhaisempi hallitsija tunnetaan nimellä Skorpioni.

Skorpionin jäljille päästiin, kun varhaisista egyptiläisistä haudoista tehtiin löytöjä, jotka saattoivat edustaa ihmisen varhaisimpia yrityksiä kirjoittaa. Ne kertovat Darnellin mukaan mahdollisesti tärkeästä taistelusta, jonka tuloksena olisi syntynyt ensimmäinen yhtenäinen kulttuuri. Taistelua saattoi johtaa kyseinen Skorpioni – tai sitten ei.

Abydosissa sijaitseva Seti I:n aikainen temppeli 1200-luvulta eaa.
Abydosissa sijaitseva Seti I:n aikainen temppeli 1200-luvulta eaa. MARKA / AOP

Skorpioni oli varhaisin hallitsija, josta on merkintä – ellei peräti nimi – ja jonka kaudelta tunnetaan tapahtumia ja josta on säilynyt fyysisiä merkkejä hänen haudassaan, sanoo Darnell.

Kuninkuus syntyi osana työn eriytymistä

Useat Mesopotamian varhaisista kuninkaista antoivat ymmärtää, että heidän valtansa jumalallista alkuperää. Moni kuningas jopa katsoi olevansa jumala.

Tästä näkemyksestä he joutuivat kuitenkin tinkimään, mahdollisesti sen takia, että alamaistensa silmissä he näyttivät aivan liian inhimillisiltä, sanoo toinen Howstuffworksin haastattelema Yalen yliopiston professori Echart Frahm.

Mistä sitten ajatus kuninkuudesta on peräisin?

Frahm uskoo, että se liittyy ammatillisen eriytymisen kehittymiseen Mesopotamiassa. Siellä syntyi kulttuuri, jossa oli erikseen rakennustyöläisiä, maanviljelijöitä, käsityöläisiä, paimenia ja kauppiaita.

Kividokumentteja
Sumerin- ja akkadinkielisiä savitauluja toiselta vuosisadalta eaa.Prisma Archivo / AOP

Tässä tilanteessa syntyi johtava luokka, joka ohjasi maaseudun tuottamaa vaurautta omiin taskuihinsa. Sen huipulla, ehkä myös johtamassa saavutettuja taloudellisia etuja puolustavia sotilaita, oli kuninkaana pidetty henkilö, Frahm uskoo.

Jumaluudella perusteltu kuninkaallinen ideologia luotiin legitimoimaan järjestelmän luontaista taloudellista epätasa-arvoa, hän tarkentaa.