Betonitehdas sai kipeästi tarvitsemansa työntekijät turvapaikanhakijoista, nyt perheitä uhkaa käännytys – tehdaspäällikkö: "Kohtuutonta meille ja heille"

Suomessa työllistyneitä ulkomaalaisia käännytetään ja työvoimapula on toteutumassa tavalla, jota ei vielä ymmärretä.

oleskeluluvat
Azimin perhe.
Azimin perhe kotitalonsa portailla Kyyjärvellä.Jaana Polamo / Yle

Esmatullah Azimi palaa töistä kotiinsa Kyyjärvellä. Keltaisen omakotitalon eteisessä hän nappaa syliinsä kuopuksensa, 3-vuotiaan Rhmatin. Rhmat nauraa kihertää ja kiertää kätensä isän kaulan ympärille. Keittiössä puoliso Viktorya valmistelee illallista ja alakoululaiset Hikmat, Husnia ja Husna tekevät läksyjä.

Tavallista perhe-elämää.

Nukkumaanmenon aika koittaa, lapset ja vaimo käyvät yöpuulle, mutta isä on levoton. Hän ottaa lääkkeen ja yrittää nukahtaa. Parin tunnin rauhattoman unen jälkeen on toisen lääkkeen vuoro, mutta uni jää taas lyhyeksi.

Esmatullah Azimin unettomuuden syynä on musertava stressi: entä jos hän on perheensä ainoa, joka saa luvan jäädä Suomeen ja kaikki muut käännytetään?

Esmatullah Azimi työpaikallaan betonielementtitehtaassa.
Esmatullah Azimi työpaikallaan Betsetin tehtaalla.Jaana Polamo / Yle

Levottomasta Afganistanista Suomeen neljä vuotta sitten paennut perhe on rakentanut elämänsä uudelleen Kyyjärvellä. Perheen isällä on työperusteinen oleskelulupa A, jonka hän on saanut vakituisen työpaikkansa ansiosta.

Perhe asuu jo puoliksi maksamassaan omakotitalossa, mutta isän nettotulot eivät riitä Maahanmuuttoviraston asettamaan perheenyhdistämisen tulorajaan. Kuusihenkiselle perheelle se on 3 100 euroa kuukaudessa.

Betsetin betonielementtitehtaalla työskentelee Azimin lisäksi kahdeksan turvapaikanhakijaa – he ovat lähes 10 prosenttia koko työvoimasta. Työvoimapulasta kärsivälle rakennusteollisuudelle (siirryt toiseen palveluun) (Ammattibarometri) jokainen työntekijä on tärkeä.

Työvoimapula on sana, joka on vilahdellut työelämän asiantuntijoiden puheissa vähintään vuosikymmenen. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on ottanut tavoitteeksi lyhentää työperusteisten oleskelulupien käsittelyaikaa, joka voi pahimmillaan olla yli puoli vuotta.

Perheenyhdistämisen tuloraja on esillä hallitusohjelmassa, mutta sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön. Ohisalo jakoi kuitenkin tämän jutun Twitterissä julkaisua seuraavana päivänä.

2,5 vuoden päästä talo on oma

Jo kolmen kuukauden kuluttua Suomeen tulosta Esmatullah Azimi pääsi töihin. Vakituiseksi työpaikka muuttui kolme vuotta sitten. Se oli suuri helpotus, sillä Azimi oli tottunut kotimaassa tekemään pitkää päivää kirjapainossa.

Kotonakin on vaikea olla toimettomana, siksi hän käyttää vapaa-aikansa kodin kunnostamiseen: piha on laatoitettu, huoneita pintaremontoitu ja keittiö uusittu käytetyillä kalusteilla.

Talon Azimi on saanut maksettua puoliksi, sillä kahden vuokrakuukauden jälkeen vuokraisäntä ehdotti kauppaa osamaksulla.

Husnia Azim piirtää sängyllään istuen.
Husnia Azimi kotitalon yläkerran lastenhuoneessa piirtämässä.Jaana Polamo / Yle

Päätös oli helppo, sillä kotona Afganistanissa Azimin isä kannusti poikaansa ostamaan talon, eikä tuhlaamaan rahaa vuokraan.

– 2,5 vuoden päästä tämä talo on minun. Meillä on ollut onnea. Täällä on turvallista ja hyviä ihmisiä, hän sanoo.

Azimin perheen kouluikäiset lapset puhuvat suomea kuin syntyperäiset suomalaiset. Välillä he tulkkaavat vanhempiaan. Esikoinen Hikmat, 11, kertoo saaneensa hyviä kavereita koulusta ja pelaavansa mielellään sählyä, Husnia, 10 pitää matematiikasta ja Husnan, 7, lempiaine koulussa on kuvaamataito.

Lasten äiti Viktorya on suorittanut hygieniapassin ja käy siivoamassa kahvilaa kerran viikossa. Suomessa syntynyt Rhmat, 3, on päiväkodissa osapäivähoidossa. Perheeseen kuuluu myös Esmatullah Azimin 19-vuotias sisko, joka on lukiossa.

Rhmat Azim soittaa lelupianolla.
Rhmat Azimi viihtyy hyvin päiväkodissa.Jaana Polamo / Yle

Esmatullah Azimi on saanut oleskeluluvan jatkoluvan neljäksi vuodeksi. Sen päättyessä hän voi hakea pysyvää oleskelulupaa.

Isän silmät kostuvat, kun hän muistelee päivää, jolloin jatkolupa tuli.

– En kertonut heti perheelle. Mietin pari päivää, mitä sanon.

Kun Azimi sai ensimmäisen vuodenmittaisen oleskelulupansa, hänen pieni tyttärensä kysyi, missä hänen lupansa on. Isä tiesi, että kysymys toistuu.

Vuosien unettomuus

Esmatullah Azimi viihtyy töissä hyvin, mutta hän on kärsinyt vuosia unettomuudesta.

– Nukun joskus kaksi tuntia, joskus viisi, mutta en enempää.

Lääkärin mukaan kyse on stressistä: Azimi pelkää, ettei perhe saa oleskelulupaa. Huoli kalvaa myös omista vanhemmista. Azimi ei tiedä, missä he ovat tai ovatko vanhemmat enää edes elossa. Viimeisin puhelu isältä tuli 2,5 vuotta sitten. Vanhemmat olivat silloin paenneet Intiaan ja pyysivät poikaansa lähettämään rahaa.

Afgaaniperheen poika tekee jäätelöannoksia sisaruksilleen.
Hikmat Azimi pyörittelee jäätelöpalloja pienemmille sisaruksilleen. Etualalla Rhmat, Hikmatin takana Husna ja Husnia.Jaana Polamo / Yle

Azimin vaimo ja lapset ovat saaneet kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan turvapaikkahakemukseen. Koska isällä on työperusteinen oleskelulupa, perheeseen sovelletaan perheenyhdistämisen tulorajaa. Siihen yltääkseen Azimin pitäisi saada työstään 2 500 euroa puhtaana käteen, jolloin lapsilisät nostaisivat nettosumman 3 100 euroon.

Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen pitää kädessään lehtiötä ja kynää.
Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen.Jaana Polamo / Yle

Kyyjärvellä kunnan virkamiehiä summa hämmästyttää: Eikö alueellisia hintaeroja elämisessä oteta lainkaan huomioon.

– Ei moni kyyjärveläinenkään tienaa niin paljon. Täältä saisi tällä perusteella lähettää bussilasteittain ihmisiä Afganistaniin, sanoo kunnanjohtaja Tiina Pelkonen.

Alueellisuutta ei huomioida

Ulkomaalaislain perusteella maahantulijoita koskee toimeentuloedellytys, mutta perhesidosprosessien tulosaluejohtaja Kaj Swanljung Maahanmuuttovirastosta korostaa, että euromäärä ovat ohjeellisia.

Tulorajat pohjautuvat Migrin ohjeeseen ja ne on määritelty jo kymmenkunta vuotta sitten yhteistyössä useiden viranomaisten kanssa. Sanansa sopivasta euromäärästä ovat sanoneet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Kela ja lapsiasiavaltuutettu.

Tulorajan taustana on, että Suomeen tulevat ihmiset tulisivat toimeen omillaan, eivätkä he joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen.

Esmatullat Azimi lukee piirustuksia.
Esmatullah Azimi lukee rakennepiirustuksia.Jaana Polamo / Yle

Kyyjärvellä virkamiehiä äimistyttävässä tulorajassa ei Swanljungin mukaan oteta alueellisia eroja huomioon.

– Oleskeluluvan saamisen jälkeen ihmiset voivat vapaasti asettua minnepäin maata tahansa, Swanljung sanoo.

Mahdollisuus valita asuinpaikkansa on perustuslakiin kirjattu (siirryt toiseen palveluun) oikeus.

Tulorajan saavuttamisesta voidaan poiketa erityisen painavista syistä. Sellaisia voisivat olla lapsen etu, vakavat terveydelliset syyt tai vammaisuus.

Migrin tuloraja on samaa tasoa kuin Kelan toimeentulotuen esimerkkilaskelmat. Kelan arvion mukaan kuusihenkinen perhe tarvitsee elämiseen pääkaupunkiseudulla 3 360 euroa ja muualla maassa 2 950 euroa.

Husna Azimi istuu kotona sohvalla koulukirja kädessä.
Husna Azimi lukee läksyjä olohuoneen sohvalla.Jaana Polamo / Yle

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan kuusihenkinen perhe tarvitsee asumis- ja liikkumismenojen päälle vähintään 2 300 euroa kuussa pakollisiin menoihin. Asuminen Kyyjärvellä on huokeaa, mutta projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen korostaa, että loppusumma on silti hyvin niukka minimi: esimerkiksi vapaa-ajan menoihin on silloin hyvin vähän rahaa.

Esmatullah Azimi myöntää, että yhdellä palkalla eläminen tekee tiukkaa Kyyjärvelläkin. Mutta mikäli perheellä olisi oleskelulupa, perhe saisi lapsilisiä neljästä lapsesta lähes 500 euroa.

“Hyvinvoinnin rahoitus uhattuna”

Betsetillä kolmella turvapaikanhakijalla on ollut vakituinen työpaikka muutaman vuoden ajan. On mahdotonta sanoa, kummalle tilanne on tärkeämpi: työntekijälle vai työnantajalle.

Betsetin ja työvoimahallinnon 6000:lle lähiseutujen työttömälle työnhakijalle lähettämään koulutuskutsuun vastasi 25. Heistä koulutuksen läpäisi vähän yli kymmenen, ja töissä on tällä hetkellä kaksi.

Lasse Happonen Betsetin tehdashallissa.
Lasse Happonen oli toimitusjohtajana, kun ensimmäisiä turvapaikanhakijoita palkattiin Betsetin Kyyjärven tehtaalle.Jaana Polamo / Yle

– Me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa. Jos teollisuus ei saa työntekijöitä, uhkana on, että tehtaat siirtyvät alueille, missä työvoiman saanti on turvattua, vuodenvaihteessa Betsetin toimitusjohtajan paikalta eläköitynyt Lasse Happonen sanoo.

Betsetin tehdaspäällikkö Jari Pohjosaho pitää työperäisen oleskeluluvan hakemista työläänä, monimutkaisena ja ennen kaikkea liian hitaana. Esimerkiksi jatkolupaa on jouduttu odottamaan jopa puoli vuotta.

– Se on kohtuutonta sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Meidän kannaltamme se tekee tulevaisuuden suunnittelun todella hankalaksi, hän sanoo.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ilmoitti viime viikolla (siirryt toiseen palveluun) (MTV3), että ministeriö alkaa selvittää työperäisen maahanmuuton nopeuttamista.

Työvoiman saanti ei ole vain rakennusteollisuuden ongelma. Elinkeinoelämän keskusliitto EK: suhdannebarometrin mukaan huomattava osa yrityksistä koko maassa kärsii työvoimapulasta. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti (siirryt toiseen palveluun) (pdf) on EK:n asiantuntija Mikko Räsäsen mielestä huolestuttavaa luettavaa.

Tehdaspäällikkö Jari Pohjosaho Kyyjärven tehtaalla.
Tehdaspäällikkö Jari Pohjosahon mukaan turvapaikahakijat ovat olleet pidettyjä ja ahkeria työntekijöitä.Jaana Polamo / Yle

– Työvoimapulassa ei ole kyse vain yrityksistä, vaan koko kuvasta, miten Suomella menee, ellei ihmisiä saada töihin. Koko valtakunnan mittakaavassa hyvinvoinnin rahoitus on uhattuna. Se näkyy julkisen talouden epätasapainossa ja eläkejärjestelmän tulevaisuuden uhkana, Räsänen sanoo.

Vaikka hallitus on nyt ilmoittanut paneutuvansa työperäisen maahanmuuton ongelmiin, määrätietoinen työ työvoimapulan helpottamiseksi on Räsäsen mielestä lähtenyt käyntiin tuskallisen hitaasti. Betsetin Happosen tavoin Räsänen pelkää, ettei rekrytointiongelmien vaikutuksia työpaikoille aina ymmärretä: pula työntekijöistä voi johtaa pahimmillaan siihen, että kokonainen yksikkö suljetaan ja tuotantoa jatketaan muualla.

Ei päivää ilman sotaa

Työn ohella turvallisuus on sana, joka toistuu turvapaikanhakijaperheiden puheissa. Kotimaassa Afganistanissa Vikroya Azim ei voinut saattaa vanhinta poikaansa kouluun, vaan sen teki hänen anoppinsa. Suomessa myös tytöt ovat päässeet kouluun.

Azimin perheestä on suorastaan ihmeellistä, että lapset voivat liikkua ja leikkiä ilman aikuista ulkona.

– En muista koko elämäni aikana yhtään päivää, jolloin ei olisi ollut sotaa, Esmatullah Azimi sanoo.

Viktorya Azim omassa keittiössään Kyyjärvellä.
Viktorya Azimi haaveilee työpaikasta.Jaana Polamo / Yle

Suomessa Azimi sanoi ensitöikseen vaimolleen, että tämä voisi olla vapaasti, liikkua ihmisten parissa ja mennä töihin.

Viktorya Azim etsiikin vimmatusti töitä ja opiskelee omatoimisesti suomea. Hänen unelmansa on, että hän voisi aamulla herätä kotona Kyyjärvellä ja lähteä yhtä matkaa lasten kanssa: lapset menisivät kouluun ja hän töihin.

– Kun vain olisi töitä. Aivan sama, mitä töitä, hän sanoo.

Keskustelu aiheesta on auki keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue myös: Äidin ja lasten käännytystä pelännyt Azimin perhe sai turvapaikan – sisäministeri Ohisalo selvityttää perheenyhdistämisen toimintavaihtoehtoja

Kunta, joka rakastui turvapaikanhakijoihin – "On meiltä pois, jos he lähtevät"