Karvioon suunnitteilla uusi silta nykyisen viereen

Karvion maantiesilta Heinävedellä on vain reilut 8 metriä leveä eivätkä raskaimmat erikoiskuljetukset voi ajaa sen kautta.

sillat
Kartta, johon on merkitty Heinävesi, Karvio, Varkaus ja Joensuu.
Valtatie 23 on rekkaliikenteenkin suosima reitti Pohjois-Karjalan ja Etelä-Suomen välillä. Nykyinen Karvion silta on kuitenkin kapea eikä kanna yli 76 000 tonnin kuljetuksia. Google / Yle Uutisgrafiikka

Jo 1800-luvun lopulla rakennetun Karvion kanavan ja viereisen Karvionkosken yli Heinävedellä suunnitellaan uutta siltaa raskaan liikenteen sujuvoittamiseksi.

Nykyinen 160-metrinen silta on rakennettu yli 50 vuotta sitten, vuonna 1969.

Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalankin silloista huolehtiva Pohjois-Savon ELY-keskus pitää Karvion siltaa vielä hyväkuntoisena. Sillan pintarakenteita on korjattu vuonna 2004.

– Ongelmana on sillan kapeus ja ettei se sovi raskaille erikoiskuljetuksille, projektipäällikkö Jari Kuokkanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta toteaa.

Sillan hyötyleveys on 8,65 metriä ja sitä käyttävät myös jalankulkijat. Kun sillalle sattuu yht'aikaa kaksi rekkaa, tilanne on varsin turvaton kevyelle liikenteelle.

Yli 76 000 tonnin painoiset ja leveät erikoiskuljetukset puolestaan joutuvat kiertämään kuutostien tai pohjoisen kautta.

Nykyinen silta jäisi kevyen liikenteen käyttöön

ELY-keskus suunnittelee parhaillaan Karvioon uutta siltaa vanhan viereen. Nykyinen silta jäisi kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön.

– Uuden tiesuunnitelman teko aloitettiin loppusyksystä, valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä, projektipäällikkö Kuokkanen kertoo.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mukaan uudelle sillalle olisi jo käyttöä.

– Pohjois-Karjalasta etelään lähtevät erikoiskuljetukset, esimerkiksi Mantsisen raskaat ja mittakaavaltaan isot ja ulottuvat materiaalinkäsittelykoneiden kuljetukset, kertoo maakuntaliiton yhteyspäällikkö Sami Laakkonen.

Suuruusluokkana uusi silta maksaa arviolta kymmenen miljoonaa euroa. Hinta tarkentuu suunnittelun myötä.

Käytännössä sillan toteutuminen edellyttää valtion erillisrahoitusta.

– Se olisi tärkeä kohde tehdä, mutta ELY-keskuksen perusrahoitus ei siihen riitä, projektipäällikkö Jari Kuokkanen arvioi.

Jos rahoitus on tärkeä myös valtakunnan päättäjien mielestä, uuden maantiesillan rakentaminen Karvioon saattaisi Kuokkasen mukaan käynnistyä nopeimmillaan jo ensi vuonna.