Hoitajat sairastavat jopa kuukauden vuodessa ja se maksaa työnantajalle miljoonia – sote-piiri keksi ratkaisun: hoitajille oma hoitaja

Sosiaali- ja terveysalalla sairastetaan tutkimusten mukaan enemmän kuin monessa muussa ammatissa. Osa vaivoista olisi ennaltaehkäistävissä.

sairauspoissaolo
Sairaanhoitaja käytävällä, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Jari Kovalainen / Yle

Pitkät päivät, raskaat askareet. Paljon työtä, liian vähän aikaa. Sosiaali- ja sairaanhoitoalalla hyvinvointikyselyiden tulokset (siirryt toiseen palveluun) ovat ikävää luettavaa.

Hätähuutoja on kuultu jo vuosia. Resurssipula vaivaa eikä vaativasta työstä ehdi palautua.

— On kuormittavia tilanteita ja päiviä. Mutta lähiesimiehen pitäisi pitää huolta siitä, että niitä päiviä ei tulisi toinen toisensa perään, vaan väliin tulisi myös tasanteita, Tehyn pääluottamusmies Arja Supperi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta sanoo.

Työkuorma on johtanut siihen, että sairauspoissaolot ovat suuria. Kahden vuoden välein toteutettavan Kunta10-tutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaanhoitaja oli toissa vuonna työstään sairauden takia poissa keskimäärin 19,5 päivää vuodessa. Lähihoitajilla määrät olivat jopa 25 päivää vuodessa.

Eniten sairauspoissaoloja oli Pohjois-Karjalassa ja Lapissa.

Pitkistä poissaoloista koituu myös kallis lasku. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksoten tuoreimman tilaston mukaan poissaoloja kertyi viime vuonna noin 17 päivää henkilöä kohden, mikä tarkoitti 7,6 miljoonan euron kuluja.

Eksoten pääluottamusmies Arja Supperi.
Arja Supperi toimii Eksotessa pääluottamusmiehenä. Hän tietää, että kuormitus syntyy, kun raskaista työtehtävistä ei ehdi palautua.Kalle Purhonen / Yle

Kalleimpia ovat keskipitkät ja pitkät sairauslomat ja suurimpia syitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ongelmat. Ensimmäiset liittyvät usein työn fyysiseen puoleen, mieli taas alkaa harata vastaan pitkäkestoisen kuormituksen ja huonon palautumisen seurauksena.

Tehyn pääluottamusmies Arja Supperi kuvailee tilannetta kierteeksi, johon alkaa sisältyä eettistä ja ammatillista ristiriitaa.

— Työssä pitäisi olla tunne, että tämä on minulla hanskassa ja saan tavoitteet täytettyä ja asiakkaat hoidettua. Se alkaa nakertaa, kun kaikesta joutuu koko ajan tinkimään. Mistä voin ja mistä uskallan tinkiä, Supperi sanoo.

Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että työvuoron jälkeinen palautuminen jää puolitiehen. STM:n ja Työterveyslaitoksen tuoreeseen Mitä kuuluu? -kyselyyn vastanneista noin 20 000 työntekijästä vain noin puolet kertoi palautuvansa hyvin.

– Aina, kun sairauspoissaoloja on paljon, muu henkilö joutuu tiukemmille. Palautumiseen pitäisi kiinnittää huomiota, koska se katkaisee stressin haitallisen vaikutukset, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Helppo ratkaisu voisi olla lisäkäsien palkkaaminen, mutta jatkuvat rekrytointiongelmat ovat tehneet selväksi, että tekijöitä on liian vähän.

Samanaikaisesti käynnissä on lukuisia yt-neuvotteluja. Tehyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet vuoden sisällä noin 30 yt-neuvottelut, joiden tähtäin on säästöissä. Niitä on haettu lomautuksilla ja jopa irtisanomisilla. Toimenpiteillä on haettu yhteensä jopa 112 miljoonan euron säästöjä.

Eksotessa säästöjä haetaan seitsemän miljoonan euron edestä. Monien ratkaisujen onkin löydyttävä sisältäpäin.

Tavoitteena säästää miljoona

5000 työntekijän Eksotessa asiaa on pohdittu pitkään. Viime vuonna tehdyssä työhyvinvointikyselyssä nousivat esiin työn kuormittavuus ja työmäärän korkea nousu.

Jos sairauspoissaoloja saataisiin vähennettyä kahdella henkilöä kohden, säästöt olisivat isot.

— Puhutaan reilun puolen miljoonan euron säästöstä per vähentynyt päivä. Jos pääsisimme alle 15 päivään vuodessa per eksotelainen, niin säästöt olisivat reippaasti yli miljoonan, laskee henkilöstöjohtaja Merja Hokkanen.

Eksote on tarttunut ongelmaan esimerkiksi kehittämällä uutta omahoitaja-mallia yhdessä oman työterveysasemansa kanssa. Siinä jokainen osasto saisi oman työterveyshoitajan, jolle ensisijaisesti varattaisiin aika.

Eksoten työsuojeluvaltuutettu Elina Antikainen ja henkilöstöjohtaja Merja Hokkanen.
Elina Antikainen ja Merja Hokkanen tekevät työtä Eksotessa työhyvinvoinnin parantamisen kanssa. Avainasemassa on hyvä dialogi työntekijän ja työnantajan välillä.Kalle Purhonen / Yle

Omahoitajan tehtäviin kuuluisi myös tarkastella koko osaston yleistä hyvinvointia. Jos jokin esimerkiksi työssä jaksamiseen liittyvä ongelma nousisi esiin useammalla työntekijällä, omahoitaja ottaisi yhteyttä osaston vetäjään. Malli otetaan käyttöön asteittain kevään aikana.

— Silloin voidaan käydä osastotasolla läpi syitä diagnoosien takana on ja etsiä toimenpiteitä niihin asioihin, kertoo Hokkanen.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on syntynyt henkilöstön palautteen perusteella. Työterveyslaitos pitää omahoitajamallia hyvänä ideana. TTL:n selvityksissä (siirryt toiseen palveluun) on käynyt ilmi, että sosiaali- ja terveysalalla useampi kuin kaksi viidestä kokee vaikutusmahdollisuutensa muutoksiin työssä vähäisiksi.

– Tosi hyvältä kuulostaa. Lähellä on ihminen, joka tuntee porukan ja huomaa varhaisia merkkejä. Ongelmiin pystytään tarttumaan ennen kuin ne pahenevat ja vauriot jäävät siten pieniksi. Jos tilanne pääsee pahaksi, se on paljon vaikeampi korjata, sanoo TTL:n johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Myös Tehyn pääluottamusmies Arja Supperi pitää ajatusta omahoitajamallista hyvänä.

— Se olisi hyvä, sillä Työterveyshuolto olisi puolueeton osapuoli, Supperi sanoo.

Taulukkoa ladataan

Millaisista sairauspoissaolopäivistä voisi sitten säästää? Ei ainakaan niistä, jolloin ihminen on sairas. Säästöistä puhuminen tarkoittaa oikeastaan ongelman taklaamista ja ennaltaehkäisyä.

— Esimerkiksi vakavaa tartuntavaaraa aiheuttavat sairaudet, kuten vatsatauti tai flunssa, ovat ehdottomasti sellaisia, että kannattaa miettiä, tuleeko töihin. Potilasturvallisuus ja työyhteisö eivät saa vaarantua ja oma kuntoutuminen on tosi tärkeää, että pääsee takaisin töihin, sanoo Eksoten vs. työsuojelupäällikkö Elina Antikainen.

Sairaanhoitaja käytävällä, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Viime vuonna lukuisat sairaanhoitopiirit ja kunnat hakivat säästöjä yt-neuvotteluiden avulla. Samalla se kuormittaa henkilökuntaa ja lisää poissaoloja. Jari Kovalainen / Yle

Yhteys työntekijään läpi sairausloman

Työsuojelupäällikkö Antikainen nostaa esiin organisaation vuorovaikutuskulttuurin tärkeyttä. On oleellista, että työntekijä osaa ja uskaltaa puhua omista tuntemuksistaan esimiehelle riittävän varhaisessa vaiheessa. Huolien lisäksi toivotaan myös ajatuksia ja ideoita työkykyyn liittyen.

— On myös tärkeää, että vuorovaikutus säilyy läpi sairausloman. Työntekijä ei jää yksin vaan aletaan hyvissä ajoin rakentaa malleja työhön paluun tueksi yhdessä. On mahdollisuus esimerkiksi erilaisiin joustoihin tai korvaavaan työhön, toteaa Eksoten vs. työsuojelupäällikkö Elina Antikainen.

Arja Supperi toivoo, että yhteydenpito tapahtuisi ensisijaisesti työntekijän jaksamisen ehdoilla. Erityisesti huomiota pitäisi kiinnittää siihen, ettei sairastunut koe syyllisyyttä poissaolostaan.

— Ihmisellä pitää olla tunne siitä, että sairastaminen on hyväksyttyä ja työyhteisöön on selkeä paluu, eikä häntä hyljeksitä, Supperi sanoo.

Supperi sanoo, että Eksotessa parannuksia on ollut ja suunta on parempi, mutta muutos tapahtuu hitaasti. Ja toisaalta esimerkiksi meneillään olevat yt-neuvottelut ovat tuoneet lisää epävarmuutta työelämään.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 7.2. kello 23.