Vesirokkorokotusta on otettu koululaisille yli odotusten, mutta pikkulapsia jää rokottamatta – harva lapsi saa enää suojan sairastamalla

Suojan saaminen lapsena olisi tärkeää, sillä aikuisena vesirokon jälkitautien riski on suurempi.

vesirokko
lapsella vesirokkonäppylöitä
Rokotusten myötä vesirokon kiertäminen lapsesta toiseen on THL:n mukaan Suomessa vähentynyt vuoden 2017 alkuun verrattuna.AOP

Vesirokkorokotusta on otettu koululaisille aktiivisesti. Lähes kaikilla alakouluikäisillä on tällä hetkellä suoja vesirokkoa vastaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

– Kouluikäisille on annettu vesirokkorokotuksia enemmän kuin oletimme, ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Vesirokkorokotus (siirryt toiseen palveluun) on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuusta 2017 lähtien. Siitä alkaen rokotusta on tarjottu maksutta kaikille 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät vielä ole sairastaneet vesirokkoa (siirryt toiseen palveluun). Rokotus annetaan myös niille lapsille, joiden vesirokon sairastamisesta ei ole varmuutta.

Rokotuksia on otettu jopa hieman suuremmalle osalle alakouluikäisistä kuin vesirokolle alttiita arvioitiin olevan.

– On hyvin todennäköistä, että laajassa mittakaavassa juuri ne lapset on rokotettu, jotka ovat olleet alttiita. Eli hyvin harva heistä on enää ilman suojaa, Tuija Leino sanoo.

Kun vesirokkorokotukset vuonna 2017 alkoivat, koulun aloittavista lapsista noin 20 prosentilla ei ollut sairastetun taudin tai omalla kustannuksella hankitun rokotuksen antamaa vesirokkosuojaa. Tästä joukosta rokotuksen on ottanut noin 27 prosenttia. 12-vuotiaista immuniteetti puuttui aiemmin joka kymmenenneltä. Tämän ikäisistä rokotuksen on ottanut 17 prosenttia.

Viidesosa puolitoistavuotiaista jää rokottamatta

Neuvolaikäisistäkin isoimmille rokotusta on otettu laajasti, mutta pienimmistä lapsista iso osa jää tällä hetkellä rokottamatta. Puolitoistavuotiasta lapsista viidesosalle ei tällä hetkellä oteta rokotetta. Tuija Leino pitää määrää huolestuttavana.

– Tämän ikäisillä ei enää ole luonnonsuojaa. Nämä lapset ovat syntyneet sinä aikana, kun vesirokkovirus on jo tosi paljon vähentynyt pikkulasten piirissä. Jos rokotusohjelma jatkaa pyörimistään tällä 80 prosentin kattavuudella, koko ajan jää lapsia, jotka ovat alttiita, Leino sanoo.

Vesirokon rokotusohjelma on nyt pyörinyt pari vuotta. Myös tämän hetken 2–4-vuotiaiden joukossa vesirokkosuojan sairastamalla saaneita on vähemmän kuin aiemmissa ikäluokissa.

Rokottamattomille lapsille tarjotaan vesirokkorokotetta vielä kuuden vuoden iässä. Vesirokon perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, joista ensimmäinen annetaan puolitoistavuotiaana ja toinen kuusivuotiaana, yhdessä MPR-rokotteen kanssa.

Viruskierto Suomessa vähentynyt, taudin voi saada vaikka matkalta

Vesirokon kiertäminen lapsesta toiseen on Tuija Leinon mukaan rokotusten myötä vähentynyt Suomessa selvästi vuoden 2017 alkuun verrattuna.

– Terveyskeskusten vesirokkokäynnit ja yhteydenotot vesirokon vuoksi ovat kahdessa vuodessa ihan romahtaneet. Se kuvaa sitä, että vesirokkoa sairastetaan tällä hetkellä jo paljon paljon vähemmän kuin vuoden 2017 alkukuukausina, Leino sanoo.

Vaikka vesirokkovirusta kiertää Suomessa entistä vähemmän, taudin voi saada vaikkapa ulkomaanmatkalta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa vesirokkorokotus ei kuuluu maksuttomiin rokotuksiin.

– Riski saada vesirokko maan ulkopuolelta on edelleen tosi korkea. Ei voi ajatella, että pystyy olemaan muiden suojassa loppuikänsä, vaan todennäköisesti vesirokon kyllä saa jossain vaiheessa, Tuija Leino sanoo.

Vesirokolle on tärkeää saada suoja lapsena, sillä aikuisena sairastettu vesirokko on yleensä vakavampi.

Lapsilla tauti on tavallisimmin itsestään parantuva, mutta osa lapsistakin saa vakavan taudin. Yleisin jälkitauti lapsilla on ihon vaikea bakteeritulehdus, aikuisilla puolestaan keuhkokuume. Raskaana oleville vesirokko voi aiheuttaa sikiövaurioita.

Yli 13-vuotiaille suositellaan edelleen vesirokkorokotusta omalla kustannuksella, mikäli suojaa vesirokolle ei ole.

– Kun rokotusohjelma nyt pyörii, on erittäin tärkeää, etteivät lapset livahda aikuisiksi saamatta jotakin suojaa, Tuija Leino sanoo.