Parantumaton rintasyöpä ajoi Anne Finströmin velkakierteeseen – viime vuonna yli 450 000 sote-asiakasmaksua päätyi ulosottoon

Kunnat ja sairaanhoitopiirit myöntävät yleensä huojennuksia maksuihin vain poikkeustapauksissa, käy ilmi A-studion selvityksessä.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Rintasyöpää sairastava Anne Finström kotonaan Uudessakaarlepyyssä.
Anne Finström on yrittänyt viime vuodet selvittää, miten hän saisi huojennusta sairaanhoitomaksuihinsa. Finström asuu Uudessakaarlepyyssä.Toni Määttä / Yle

Syöpää sairastava Anne Finström on velkaantunut sairaanhoitomaksujen vuoksi.

– Oli ambulanssikyytiä, sairaalassa osastolla makaamista, normaaleita terveyskeskusmaksuja, hammashoitomaksuja, hän luettelee.

Finströmillä olisi oikeus hakea huojennusta sote-maksuihin, mutta hän ei tiedä mistä. Monet terveydenhuollon ammattilaisetkin tuntuvat olevan tietämättömiä huojennusmahdollisuudesta. (siirryt toiseen palveluun)

Sote-maksujen ulosottomäärät ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2011 ulosottoja oli reilut 240 000.

Viime vuonna ulosottoon johti yli 450 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua, eli määrä on lähes tuplaantunut vajaassa 10 vuodessa.

Pohjanmaalainen Finström elää sairauseläkkeen varassa. Hän sairastaa parantumatonta rintasyöpää, joka on levinnyt luustoon. Syöpä on murtanut hänen selkärankansa.

Syövän löytymisestä on nyt kolmisen vuotta aikaa.

– Kun sairastin, puolessa vuodessa tuli hirveä pinkka laskuja ulosotosta. Niitä oli myyty myös kolmansille osapuolille eli perintäfirmoille. Olin aivan järkyttynyt, Finström kertoo.

Voit katsoa tästä Areena-videon Anne Finströmin elämästä.

Tilastografiikka ulosottoon päätyneistä sote-maksuista vuosina 2011-2019.
Laura Merikalla / Yle

Onko kaikilla varaa terveyspalveluihin?

Soste ry:n edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti on huolissaan kehityksestä. Soste on sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö.

– Suuria maksuja maksavat väestöryhmät, joilla on vähän rahaa. Voidaan kysyä, onko kaikilla Suomessa varaa sairastaa. Ja onko heillä varaa perusoikeuteen eli riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin? Perälahtikysyy.

OECD:n mukaan ei ole. Suomi sai jo vuonna 2017 huomautuksen, että pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

Asiakasmaksu ei saa vaarantaa toimeentuloa

Anne Finström on yrittänyt viime vuodet selvittää, kenen kanssa hän voisi neuvotella sairaanhoitomaksujensa huojennuksista.

– Kukaan ei tiedä mitään. Kukaan ei neuvo mitään. Sen täytyy olla Suomen tarkimmin varjeltu salaisuus, hän ihmettelee.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaan pienituloisten maksukykyä pitäisi arvioida ja jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä, jos ne vaarantavat ihmisen toimeentulon.

Huojennusjärjestelmä ei kuitenkaan toimi.

Kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät myönnä huojennuksia, jos kyseessä on kaikille sama tasamaksu. Asiakasmaksulain 11 pykälä ei siihen tiukasti velvoita. Tasamaksuja ovat esimerkiksi terveyskeskus-, poliklinikka-, päiväkirurgia- ja vuodeosastomaksut.

Sen sijaan laki on velvoittava, kun kyseessä on maksu, joka perustuu potilaan tuloihin eli maksukykyyn. Tällöinkin lakia noudatetaan yleensä vain poikkeustapauksissa. Ensisijaisesti tarjotaan maksuohjelmaa tai eräpäivän siirtoa.

Rintasyöpää sairastava Anne Finström kotonaan Uudessakaarlepyyssä.
Anne Finström kotinsa edustalla Jepuan kylässä Pohjanmaalla.Toni Määttä / Yle

HUS sai huomautuksen toiminnastaan

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies huomautti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnasta viime syksynä. Apulaisoikeusasimiehen ratkaisun mukaan kirjallinen huojennushakemus on otettava aina käsittelyyn. Huojennusmahdollisuudesta pitää myös antaa selkeät ohjeet asiakkaalle jo laskun yhteydessä.

Asiasta oli kannellut äitinsä asiaa hoitanut Aki Rintakangas. HUS oli vastannut Rintakankaalle, etteivät esimerkiksi erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksut kuulu huojennuksen piiriin. Kantelijaa pyydettiin myös neuvottelemaan asiasta suoraan perintäyhtiön kanssa.

A-studio teki muille 19 sairaanhoitopiirille kyselyn siitä, miten ne toimivat.

Ainoastaan Siunsote Pohjois-Karjalassa, Kainuun sairaanhoitopiiri ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ilmoittivat A-studion kyselyssä, että huojennusta voi hakea kaikista maksuista, myös tasamaksuista.

Kunnat ja sairaanhoitopiirit tiedottavat usein huonosti huojennusmahdollisuudesta. Asia jää asiakkaan oman aktiivisuuden varaan.

Sote-maksuja maksetaan myös toimeentulotuesta

Asiakkaita pyydetään myös kääntymään Kelan puoleen maksuvaikeuksien vuoksi. Kelan tilastojen mukaan asiakasmaksuissa turvaudutaa usein toimeentulotukeen.

Olisiko inhimillisempää ja taloudellisesti järkevämpää jättää maksuja perimättä kuin ohjata ihmiset ulosottoon tai hakemaan toimeentulotukea? Tätä mieltä on Soste ja monet muut toimijat.

Asiakasmaksulakia ollaan uudistamassa. Uudistamisen yhteydessä halutaan varmistaa, että myös huojennusjärjestelmät toimisivat käytännössä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alussa.

Huojennusten lisäksi esitetään, että maksuttomia palveluja lisätään, maksukattoon sisällytetään uusia palveluja, maksujen huojentamiseen liittyviä säädöksiä vahvistetaan ja palveluasumiselle luodaan yhtenäiset maksuperusteet.

Soste vaatii lisäksi, että avohoidon puolen palvelujen saatavuutta on parannettava. Sen mukaan keskeinen keino tähän olisi säätää perusterveydenhuollon lääkäripalvelut eli terveyskeskuslääkäripalvelut maksuttomiksi. Näitä palveluja käyttävät usein iäkkäät, työttömät, pienituloiset ym. työterveyshuollon ulkopuolella olevat, joilla palvelutarpeet ovat suuret ja tulot pienet.

Sairaanhoitopiirit ja kunnat kiertävät lakia asiakasmaksujen perinnässä ja ulosotossa

Kaikki sairaanhoitopiirit ja iso osa kunnista käyttävät perintätoimistoja suoraan ulosottokelpoisten asiakasmaksujensa – kuten sote-maksujen – perinnässä.

Perintätoimisto ei voi lain mukaan lähettää näitä saatavia ulosottoon. Näin kuitenkin tehdään. Lakia kierretään niin, että perintätoimisto lähettää laskun ulosottoon kuntayhtymän tai kunnan nimissä teknisenä toimijana.

Oikeusministeriö ja Kuntaliitto ovat ilmoittanut olevansa käytäntöä vastaan.

Sosten mukaan asiakkaat joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen.

– Valitettavasti on niin, että monet kunnat ovat siirtäneet laskutuksen yrityksille ja perinnän yksityisille perintätoimistoille, jotka ovat usein kansainvälisiä ja merkittäviä voittoja tavoittelevia yrityksiä.

Perälahti pelkää, että asiakkaat eivät pysty neuvottelemaan laskuista yritysten tai perintätoimistojen kanssa.

– Kuntien toiminta on monin paikoin nykylain vastaista, Anne Perälahti sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sekä Soste ry:n edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti keskustelivat aiheesta A-studiossa 29.1.2020. Voit katsoa keskustelun Areenasta.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.