Jyväskylä tavoittelee uutta kulttuurilaitosten "Broadwaytä" aivan kaupungin ytimeen – ykkösvaihtoehto Alvar Aalto -rakennusten naapurissa

Puolitoista vuotta työskennellyt Jyväskylän sydän -projekti ehdottaa uutta musiikkisalia, uutta pääkirjastoa, uusia museoita ja kuvataidekoulua rakennettavaksi Alvar Aallon suunnitteleman Valtiontalon naapuriin lähelle Aallon suunnittelemaa Teatteritaloa.

kulttuurikeskukset
Taiteilija Ilona Partasen näkemyksessä 9-korttelin kehittäminen mahdollistaisi vaikkapa uuden hotellin Kompassi-risteykseen, kauppakeskus Forumin yhteyteen.
Taiteilija Ilona Partasen näkemyksessä 9-korttelin kehittäminen mahdollistaisi vaikkapa uuden hotellin Kompassi-risteykseen, kauppakeskus Forumin yhteyteen.Ilona Partanen

Tarkka sijainti on korttelin 9 sisässä Nordea-rakennuksen, Valtiontalon ja Telia-talon välissä Kilpisenkadulla. Kulttuurikeskukseen tulisi suora reitti myös Kävelykadun keskustasta, Kompassilta.

– Ehdotuksemme on ratkaisumalli, jota emme ehdota vielä päätettäväksi, vaan tarkemman suunnittelun kohteeksi. Esityksemme malli olisi ainutlaatuinen Suomessa ja oikeastaan Pohjoismaissakin, korostaa projektipäällikkö Janne Viitamies.

Työryhmä kartoitti laajasti erilaisia kulttuurikeskuksia Suomessa ja maailmalla. Lähin vastaava, korttelin kokoinen kulttuurikeskus Väven (siirryt toiseen palveluun), löytyy Uumajasta, Ruotsista.

– Siellä on useita taide- ja kulttuurilaitoksia viety ihan fyysisestikin saman katon alle.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto sai maanantai-iltana tarkan selonteon Jyväskylän sydän -projektin (siirryt toiseen palveluun) etenemisestä. Perusteellista selvitystyötä kiiteltiin valtuustokeskusteluissa kaikilta poliittisilta suunnilta ja pääosa puhujista suhtautui myötämielisesti ykkösvaihtoehtoon.

Suosikkiskenaarion lempinimeksi Jyväskylän Broadway

Suosikkiskenaario kantaa nimeä Ydin. Valtuustossa se sai jo lempinimen "Jyväskylän Broadway". Sen takaa löytyy yksityisiä kiinteistökehittäjiä, jolloin kaupungin taide- ja kulttuuritilat olisivat uusissa tiloissa vuokralaisina. Tämä vähentää kaupungin omaa kiinteistövastuuta.

– Tässä mallissa on tehokkain tilankäyttö ja esimerkiksi yleisölämpiöiden tilantarve minimoidaan, kun musiikkisali ja kirjasto ovat samassa tilassa, perustelee Viitamies.

Jos taide- ja kulttuurilaitokset päätetään sijoittaa Valtiontalon kortteliin 9, se käynnistäisi koko korttelia koskevan kiinteistökehityksen. Kävelykadun Kompassi-risteyksessä voisi pankin tilalla olla jatkossa vaikkapa hotelli.

Janne Viitamies Jyväskylän kaupungintalolla esittelemässä Jyväskylän Sydän -hanketta.
Jyväskylän kaupunginvaltuustolle esiteltiin taide- ja kulttuurilaitosten tilaratkaisuja maanantai-iltana.Simo Pitkänen / Yle

Kaikki vaihtoehdot vielä liian kalliita

Ydin vastaa parhaiten asetettuihin tavoitteisiin, mutta on kustannuksiltaan liian kallis. Tosin hintaa on liikaa kaikissa muissakin vaihtoehdoissa.

Raportin eri vaihtoehtojen pohjalta työstetään lähikuukausina vielä kustannuksiltaan kestävämpi ja toteuttamiskelpoinen malli. Tavoite on edelleen uudistaa ja kehittää sekä kulttuuritoimintoja että kaupunkikeskustaa.

Jyväskylän sydän -hanke polkaistiin käyntiin puolitoista vuotta sitten, kun kaupungin kulttuuritiloissa tikittää korjausvelan aikapommi. Teatteri ja pääkirjasto vaativat mittavia peruskorjauksia, Taidemuseo ja Suomen Käsityön museo ovat toimineet vuosikausia väliaikaistiloissa ja konserttisalia ei kaupunkiin ole saatu yli 50 vuoden ponnisteluista huolimatta.

Kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan projekti lähti hakemaan vaikuttavinta ja innostavinta uudistusta ja tilaratkaisua, jossa mahdollisimman moni toiminto saataisiin samaan kokonaisuuteen aivan kaupungin ytimeen.

– Keskusta on entistä tiiviimpi, keskeinen tavoite on elävöittää keskustaa ja lisätä sen vetovoimaa. Hankkeen käynnistämisen taustalla ovat nimenomaan peruskorjaamistarpeet.

Koko taide- ja kulttuurikenttä mukana valmistelussa

Viitamiehen työryhmässä mukana olevat taide- kulttuurilaitosten johtajat nostavat Ydin-vaihtoehdon myös kiinnostavimmaksi.

– Teatterin, kirjaston, orkesterin, museoiden, kansalaisopiston ja muiden tahojen johtajat ovat olleet projektiryhmässä vastuussa siitä, että projekti on edennyt. Projektissa päästiin jatkamaan taide- ja kulttuurilaitosten yhteistä kulttuurisuunnitelma, joka oli laadittu jo vuonna 2017. Selvitystyöhön otettiin mukaan myös vapaan kentän taiteilijoita ja taiteilijaryhmien edustajia.

Ydin-ehdotuksen lisäksi Janne Viitamies toi esille useita muita vaihtoehtoja kulttuurikeskuksen sijainniksi.

Yhteistä ehdotuksissa on, että kaupunginteatteria ei siirretäisi uuteen kulttuurikeskukseen, vaan se peruskorjattaisiin nykyisellä paikallaan. Kansalaisopisto ehdotetaan sijoitettavaksi tyhjillään olevaan historialliseen Lyseo-rakennukseen Asemakadun yläpäässä.

Janne Viitamies
Projektipäällikkö Janne Viitamies on selvittänyt taide- ja kulttuuritilojen ratkaisumalleja puolitoista vuotta.Simo Pitkänen / Yle

Pääehdotuksen lisäksi kulttuurikeskuksen sijaintivaihtoehdoiksi nostettiin Lyseokorttelia, teatteritalon ja kaupungintalon väliä hallintokorttelissa ja nykyisen pääkirjaston tonttia.

Kaupunginjohtaja Timo Koiviston mielestä kaikkein tylsin ja mielikuvituksettomin vaihtoehto olisi peruskorjata vanhat tilat ja jatkaa eteenpäin.

– Yksityisen kiinteistökehittäjän uudella konseptilla saadaan lisäarvoa. Olisi hienoa, jos kaupungin kulttuuritiloihin voisi yhdistyä myös yksityisiä kulttuuritiloja ja kaupallisia toimintoja. Niiden asiakasvirrat palvelisivat kaikki toisiaan.

Uuden kulttuuriytimen rakentaminen on usean vuoden hanke päätöksenteon jälkeenkin. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto päättävät projektin etenemisestä kevään kuluessa.

– Tämän vuoden aikana olisi hyvä saada päätökset siitä, että minkälainen hanke toteutetaan ja millä aikataulululla, linjaa kaupunginjohtaja Timo Koivisto.