Asiantuntijat pitävät hallituksen uusia ilmastotoimia riittämättöminä – "Tarvittaisiin lisää uskallusta ja poliittista tahtoa"

Asiantuntijoiden mukaan ilmastokokouksessa esitellyt keinot eivät riitä tekemään Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Studiokeskustelu
WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen (vas.) ja VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen.Yle

Asiantuntijoiden mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen maanantaina esittämät ilmastotoimet (siirryt toiseen palveluun) eivät ole riittäviä, vaikka suunta on oikea. Hallitus on linjannut tekevänsä Suomesta hiilineutraalin jo vuoteen 2035 mennessä.

Asiantuntijat arvioivat tuoreeltaan hallituksen päätöksiä Ylen A-studiossa.

– 2035 tulee todella nopeasti, 15 vuotta on laajojen laitosinvestointien kannalta varsin lyhyt aika, ja nyt ei vieläkään muuten kuin teollisuuden osalta tehty mitään konkreettista, sanoo VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen.

– Tarvittaisiin lisää uskallusta ja poliittista tahtoa ja ihan vastuunkantoa. Siitä hyötyisivät kansalaiset ja koko yhteiskunta, toteaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Laukkanen muistuttaa, että teollisuuden päästöt ovat vain viidesosa kokonaispäästöistä, minkä lisäksi suurten päästövähennysten aikaansaaminen on teollisuudesta kallista ja vaikeaa.

Helsingin Vuosaaressa järjestetyn ilmastokokouksen päätteeksi hallitus ilmoitti odotetusti perustavansa ilmastorahaston vauhdittamaan teollisuuden päästövähennyksiä. Yle uutisoi rahastohankkeesta jo viime perjantaina.

WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen pitää rahastoa askeleena eteenpäin, mutta haluaa katsoa sitä suhteessa valtion muuhun rahan käyttöön.

– Meillä on tänäkin vuonna vielä valtion budjetissa ympäristölle haitallisia tukia pitkälti yli 3 miljardia, mitä pystyttäisiin siirtämään sieltä ongelmien ylläpitämisestä aidosti ratkaisujen vauhdittamiseen.

VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanenlisää, että on todella vaikea arvioida, minkälaisia päästövähennyksiä ilmastorahaston avulla pystytään tuottamaan.

– Yksin tällainen innovaatiotoiminnan tukeminen ei kovin tehokkaasti auta vähentämään päästöjä – siitä meillä on laaja tutkimusnäyttö taloustieteessä.

Hiilinielut jäivät huomiotta

Lisäksi hallitus linjasi laskevansa teollisuuden sähköveroa EU-minimiin asteittain ensi vuodesta alkaen. Samalla teollisuuden saamista fossiilisten polttoaineiden veronpalautuksista luovutaan.

Tämän tulisi kannustaa teollisuutta käyttämään sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Laukkasen mukaan hallituksen hiilineutraaliustavoite edellyttäisi sitä, että Suomen energiantuotannosta tulisi likipitäen päästötöntä. Maanantaisilla päätöksillä siihen ei vielä päästä.

– Pelkästään sähköveron alentaminen ilman, että samalla kiristetään fossiilisten polttoaineiden verotusta, ei tuota kovin suuria päästövähennyksiä.

Turpeen verotukeen ei ilmastokokouksessa puututtu, vaikka asiantuntijat olivat etukäteen painottaneet kysymyksen merkitystä.

Laukkasen mukaan turpeen veroedun poistaminen olisi ollut myös ilmastotoimien kustannusten kannalta halvempaa kuin hallituksen nyt esittämät toimet.

Mia Rahunen puolestaan muistuttaa hiilen sidonnan tärkeydestä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

–Toinen asia, johon olisi toivottu kiinnitettävän huomiota, on hiilinielujen kasvattaminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, mikä hallitusohjelmassa lukeekin, mutta nyt ne toimet edelleen puuttuvat.

Rahusen mukaan hiilinieluja voidaan kasvattaa esimerkiksi lisäämällä metsien ja soiden suojelua, siirtymällä avohakkuista jatkuvapeitteiseen kasvatukseen ja pienentämällä hakkuumääriä niin, että ne ovat kestävällä tasolla.