Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen niin syntyvyydessä kuin tuloissakin, selviää tuoreesta raportista

Suomessa on nyt myös Pohjoismaiden vanhin väestö. Aiemmin Ruotsi oli edellä.

syntyvyys
raskaana oleva nainen
Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa alin, mitä Pohjoismaissa on koskaan ollut.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Syntyvyys ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat Suomessa laskeneet enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kotitalouksien käytössä olevat tulot ovat laskeneet lähes puolessa Suomen kunnissa, mikä poikkeaa Pohjoismaiden yleisestä kehityksestä.

Asia ilmenee Pohjoismaiden ministeriöneuvoston julkaisemasta ja Nordregionin toteuttamasta raportista.

Suomi on myös ohittanut Ruotsin maana, jossa on Pohjoismaiden vanhin väestö. Lisäksi Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys ja pienin ulkomaalaistaustaisen väestön osuus.

Suomen syntyvyys on pudonnut nopeasti vuodesta 1990, jolloin yksi nainen synnytti keskimäärin 1,9 lasta. Nykyään luku on 1,4.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler sanoo, että viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa alin, mitä Pohjoismaissa on koskaan ollut.

– Jos katsoo kyselytutkimuksia, on yhä enemmän nuoria ihmisiä, jotka sanovat, etteivät halua yhtään lasta. Tämä uumoilisi sitä, että luvut ovat matalat Suomessa myös jatkossa. Aikaisemmin vapaaehtoinen lapsettomuus on ollut varsin harvinaista kaikissa Pohjoismaissa, Gissler sanoo.

"Etuuksien pitää olla sellaisia, että ne houkuttelevat lapsien tekoon"

Gisslerin mukaan Suomi on eronnut aina muista Pohjoismaista siinä, että Suomessa on enemmän kokonaan lapsettomaksi jääviä ja toisaalta enemmän isoja perheitä. Suomen lapsimäärän laskusta kaksi kolmasosaa selittyy sillä, ettei ensimmäistä lasta hankita. Kyse on Gisslerin mukaan ennen kaikkea kulttuurisesta muutoksesta, johon poliittisilla päätöksillä on vaikea vaikuttaa.

Tällä hetkellä kuolleiden määrä vähenee ja elinajan odote kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on enemmän vanhoja ihmisiä, jotka tarvitsevat enemmän hoitoa, hoivaa ja palveluita.

– Ja jos meillä on koko ajan vähemmän nuoria ihmisiä, maahanmuutto on ainoa tapa, jolla pystymme tarjoamaan palveluita ja etuuksia samaan tapaan kuin nykyisin. Se edellyttää sitä, että maahanmuuttajat työllistyvät ja integroituvat yhteiskuntaamme, Gissler sanoo.

Hänen mukaansa syntyvyyteen ei juuri vaikuta esimerkiksi päiväkotien avaaminen tai lapsilisän kasvattaminen. Lapsilisän määrän nostamisella on vaikutusta lähinnä silloin, jos harkinnassa on kolmas tai neljäs lapsi.

– Lapsiperheiden etuuksien pitää olla sellaisia, että ne houkuttelevat lapsien tekoon tai eivät ainakaan estä sitä, Gissler sanoo.

Negatiivinen tulokehitys seurausta 2010-luvun pitkittyneestä taantumasta

Raportin mukaan lähes puolessa Suomen kunnista kotitalouksien keskimääräinen käytettävissä oleva tulo on laskenut vuosina 2011–2017. Sen sijaan kaikissa muissa Pohjoismaiden kunnissa se on kasvanut.

Suomen negatiivinen tulokehitys on suurelta osin seurausta 2010-luvun pitkittyneestä taantumasta, jolloin tuotantosektori oli rakenteellisessa kriisissä. Tilannetta on pahentanut sisäinen muuttoliike.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro katsoo, että perimmäinen syy eroihin alueiden välillä Suomessa sekä erot Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä liittyvät työllisyyteen ja työllisyyspotentiaaliin.

– Jos tarkastellaan muita Pohjoismaita ja Suomen menestyneimpiä alueita, yhteisenä piirteenä on kuitenkin se, että työllisyys- ja osallistumisaste ovat aika korkeita. Se tarkoittaa sitä, että jos työllisyysaste on korkea, aika usein hyvinvointia ja vaurautta leviää ja jakautuu ympäristöön myös laajemmin tai tasaisemmin, hän sanoo.

Etelä-Savolla korkein vanhushuoltosuhde

Osana raporttia vertailtiin indeksin avulla Pohjoismaiden alueiden suorituskykyä väestönkehityksen, työmarkkinoiden ja talouskehityksen näkökulmasta.

Helsinki-Uusimaa menestyy muiden pääkaupunkialueiden tavoin parhaiten oman maansa edustajana, mutta on indeksissä hieman muiden pääkaupunkien perässä.

Suurin osa Suomen alueista sijoittuu vertailun häntäpäähän. Etelä-Savo vie alimman paikan suurimman poismuuton ja korkeimman vanhushuoltosuhteen takia. Etelä-Savon talouskehitys on myös heikkoa.

Yleisesti ottaen pohjoismaisessa mittakaavassa Suomen korkeat työttömyysluvut heikentävät Suomen maaseutualueiden asemaa vertailussa. Sen sijaan esimerkiksi Islannin maaseutualueet ovat kiivenneet usean sijan ylöspäin tehokkaiden työmarkkinoiden ja tasapainoisen väestönkehityksen ansioista.

Lue myös:

Tutkijat odottavat käännettä: Syntyvyys noussee hieman – "Lasten hankintaa on saatettu lykätä myöhempään ikään"

Syntyvyys hiipui alimmilleen sitten 1800-luvun nälkävuoden – kokonaishedelmällisyysluku myös mittaushistorian alhaisin