Koalojen määrä moninkertaistui eläinsairaalassa Australian maastopalojen vuoksi – Yle tapasi Thommon, joka palaa jatkuvasti hoitoon klamydian takia

Brisbanen villieläinsairaalassa hoidetaan kymmeniä tuhansia eläimiä vuodessa. Rahat ovat tiukilla ja tilat lopussa.

maastopalot
Sairaanhoitaja pitää loukkaantunutta koalaa sylissään.
Riku Roslund / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Koalojen kauhukesä

Brisbanen villieläinsairaalassa hoidetaan maastopalojen ja kuivuuden vuoksi yhä enemmän eläimiä. Koalojen määrä sairaalassa on moninkertaistunut kiireisimpinä aikoina.

BRISBANE. Thommo-koala haukottelee ja rapsuttaa naamaansa. Sitä ei näytä vähempää kiinnostavan kameran äänet tai kuvaaminen. Olisi tärkeämpääkin tekemistä, kuten nukkuminen.

Thommoa on hoidettu menneiden vuosien aikana useita kertoja Brisbanen villieläinsairaalassa seksitautien vuoksi. Se on sairastunut jo kolmesti klamydiaan.

– Thommo on erittäin reviiritietoinen ja dominoiva uros, joka etsii jatkuvasti uusia seksikumppaneita, sanoo eläinlääkäri Kristin Doust sairaalan koalasiivessä.

Tänne mahtuu enintään noin 50 koalaa kerrallaan. Viime kuukausina tilat ovat olleet usein täynnä, kun sairaalassa on hoidettu tavallista huomattavasti suurempaa määrää koaloja maastopalojen vuoksi.

Esimerkiksi marraskuussa 2019 sairaalaan tuotiin lähes 150 koalaa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sairaanhoitaja Jodie Lecolen mukaan Barlon paino ei ole vielä noussut tarpeeksi, jotta se voitaisiin viedä takaisin luontoon. Video: Riku Roslund / Yle

Tämä alfa-koala voi liikkua päivässä jopa seitsemän kilometriä. Yliaktiivinen naaraiden perässä juokseminen on johtanut siihen, että Thommo on myös alipainoinen.

Jälleen kerran seikkailu luonnossa on päättynyt siihen, että Thommo on tuotu sairaalaan vetämään happea ja syömään kunnolla.

Palot ja kuivuus kaventavat eläinten elintilaa

Queenslandin osavaltiossa Brisbanessa sijaitseva eläintensuojelujärjestö RSPCA:n (The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals) villieläinsairaala on maailman suurimpia. Viime vuonna siellä annettiin apua jo 27 000 villieläimelle ja linnulle.

Hoidettava koala
Sairaanhoitajat hoitavat kilpensä murtanutta kilpikonnaa. Eläimet voidaan nukuttaa hoidon ajaksi.Riku Roslund / Yle

Koaloja tuodaan hoitoon yleensä palovammojen, sairauden tai trauman vuoksi.

Hoitoaika vaihtelee parista viikosta kuukausiin. Palovammoista toipuminen kestää pitkään.

Eläinlääkäri Doustin mukaan kuluva kesä on ollut äärimmäisen vaikea luonnossa asuville eläimille. Niitä tuodaan usein sairaalaan huonossa kunnossa.

– Maastopalot ovat pienentäneet eläinten elintilaa ja kuivuus pahentanut elinoloja. Ne eivät löydä ruokaa eivätkä vettä.

Metsäpalot, Australia
Pussukassa hoitoon tuotu pussikiipijä. Sairaala on saanut lahjoituksina valtavan määrän eläimille tehtyjä erikokoisia ja -värisiä pussukoita ihmisiltä ympäri maailmaa.Riku Roslund / Yle

Sairaalan tilat tukossa, vapaaehtoisista pulaa

Söpöistä koaloista puhutaan paljon, koska koala on ikoninen australialainen eläin. Maastopaloissa on kuollut tuhansia (siirryt toiseen palveluun) koaloja, kun Australian koalapopulaation arvioidaan olevan 43 000–100 000 (siirryt toiseen palveluun). Synkimmissä arvioissa on puhuttu jopa 25 000 kuolleesta koalasta (siirryt toiseen palveluun).

Äskettäin muu muassa Helsingin Sanomat kertoi kymmenien koalojen "joukkosurmasta" (siirryt toiseen palveluun) eukalyptuspuiden hakkuiden seurauksena. Koalat asuvat eukalyptuspuissa ja syövät niiden lehtiä.

Tutkijat uskovat, että kaikkiaan maastopaloissa on kuollut yli miljardi eläintä (siirryt toiseen palveluun).

Brisbanen villieläinsairaalassa vain kolme prosenttia asiakkaista on koaloja. Lintuja on ylivoimaisesti eniten, lähes 60 prosenttia. Lintuhäkeissä on vierailupäivänä mitä eksoottisemman näköisiä lajeja, kuten stoalaisen tyyni australianpöllökehrääjä, joka muistuttaa kelopökkelöä. Lattialla nukkuu pelikaani.

Neljäsosa sairaalan potilaista on pussieläimiä. Lisäksi potilaiden kirjoon kuuluu muun muassa matelijoita ja lepakkoja.

Metsäpalot, Australia
Eläinlääkäri Kristin Doust huolehtii pussikiipijän nestetasapainosta antamalla sille kivennäisaineita sisältävää liuosta.Riku Roslund / Yle

Kun sairaala rakennettiin vuonna 2012, sen oli tarkoitus palvella korkeintaan 5 000 asiakasta vuodessa. Potilaiden määrä on moninkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Uusia tiloja ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

– Meidän täytyy välillä käyttää todella luovia ratkaisuja, että saamme eläimet mahtumaan tänne. Häkkejä ei ole likimainkaan tarpeeksi.

Hoitamisen jälkeen eläimet yritetään saada takaisin luonnolliseen elinympäristöönsä. Tässä suurena apuna ovat vapaaehtoiset, jotka pitävät huolta eläimistä omissa kodeissaan ja yrittävät totuttaa nämä lopulta itsenäiseen elämään.

Metsäpalot, Australia
Pussikiipijän vamma ei selvinnyt heti, joten siitä otettiin röntgenkuvat.Riku Roslund / Yle

Vapaaehtoisista on kuitenkin kasvava pula. Eläinten hoitaminen maksaa ja vie aikaa. Lisäksi monet hoitajista alkavat olla iäkkäitä.

Eläinten palauttaminen luonnon helmaan ei ole aina vaivatonta. Sairaalaan on tuotu esimerkiksi kuolleen kengurun vatsataskusta pelastettu poikanen. Kokematonta poikasta ei voi viedä luontoon, koska se ei selviäisi omillaan.

Koalat puolestaan ovat hyvin reviiritietoisia. Muuttaminen voi olla niille hyvin stressaavaa ja vaikeaa. Queenslandin osavaltion lain mukaan koalat pitää palauttaa viiden kilometrin säteelle (siirryt toiseen palveluun) niiden löytämispaikasta.

Monien koalojen kotikulmat ovat kuitenkin tuhoutuneet maastopaloissa, ja vanhalle asuinalueella palauttaminen voi olla vaarallista. Poliitikot ovat nyt muuttamassa lakia joustavammaksi (siirryt toiseen palveluun).

Yhden koalan hoito voi maksaa tuhansia

Sairaalan toimintakin nojaa tavallisilta ihmisiltä saataviin lahjoituksiin. Hiljattain apua on tullut yhä enemmän myös poliitikoilta.

Metsäpalot, Australia
Barlo-koalan leuka murtui, kun auto törmäsi siihen. Barlo on saanut syötyä hyvin vammastaan huolimatta.Riku Roslund / Yle

Sairaalan mediavastaavan Michael Beauttyn mukaan sairaala ja sen ohessa toimiva eläinten pelastuspalvelu tarvitsevat kolme miljoonaa dollaria eli noin 1,8 miljoonaa euroa vuosittain toimintansa pyörittämiseksi.

Esimerkiksi maastopaloissa loukkaantuneen koalan 80 päivän hoito maksaa kaikki sairaalan kulut huomioituna keskimäärin 2 500 dollaria.

Liittovaltion hallitus myönsi joulukuussa 2019 sairaalalle miljoona dollaria maastopalojen vuoksi. Queenslandin osavaltio tuki 2019 sairaalaa lähes samalla summalla.

Eläinten hätänumeroon tulee satoja puheluita päivässä

Eläinpelastaja Jamy Lyons työskentelee eläinpelastuspalvelun puhelinkeskuksessa. Keskuksen työntekijät vastaavat eläinten hätänumeroon tuleviin puheluihin. Niitä tulee satoja päivittäin.

Metsäpalot, Australia
Sairaalan päivystyksessä työskentelevä Lorraine Walker käy läpi ambulanssin tuomien eläinten tietoja. Eläimet tuodaan usein pahvilaatikoissa.Riku Roslund / Yle

Sairaalalla on eläinten ympärivuorokautinen ambulanssipäivystys. Työntekijöinä on sairaalan palkkalistoilla olevia ja vapaaehtoisia.

Eläinpelastajat ehtivät käydä vain murto-osassa kohteista. Ykkössijalla ovat tehtävät, joissa eläin on välittömässä kuolemanvaarassa.

Kaksi kolmasosaa sairaalan eläimistä ja linnuista tuodaan hoitoon ambulanssilla. Lisäksi ihmiset itse kuskaavat loukkaantuneita eläimiä sairaalan päivystykseen.

Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi palossa tai liikenteessä loukkaantuneiden eläinten saaminen turvaan. Lyonsin työhön kuuluu mitä moninaisempia tehtäviä savupiippuun juuttuneiden lintujen pelastamisesta koalojen ensihoitoon.

Metsäpalot, Australia
Jamy Lyons yritti saada jumiin jäänyttä lintua ulos savupiipusta tuloksetta. Lintu puraisi Lyonsin auttavaa kättä.Riku Roslund / Yle

Tällä kertaa Lyonsille ilmoitetaan lähellä kuljeskelevasta kengurusta, joka pitää mahdollisesti tuoda tarkastettavaksi sairauden vuoksi. Lähdemme ajamaan ilmoitettuun osoitteeseen.

Kuolaava kenguru kärsii stressistä

Kadun varressa loikkii useampi kenguru mutta ei yhtään tuntomerkkeihin sopivaa. Lyons kuitenkin näkee, että eräs kenguruista kuolaa lakkaamatta. Se on huono merkki.

– Se tarkoittaa, että kenguru on syystä tai toisesta erittäin stressaantunut. Se pitää luultavasti viedä tarkastettavaksi sairaalaan, jossa stressiä voidaan lievittää.

Lyons soittaa kollegan paikalle ottamaan kengurusta kuvia ja videoita eläinlääkärille. Kengurun vointi päätetään lopulta tarkistaa seuraavana aamuna.

Metsäpalot, Australia
Jamy Lyons etsi sairastunutta kengurua eläinten hätänumeroon tulleen vinkin perusteella. Lyonsin mukaan loikkivia kenguruja voi olla vaikeaa saada kiinni.Riku Roslund / Yle

Lyonsin mukaan kenguru voi kärsiä trauman aiheuttamasta myopatiasta eli lihastaudista, joka hoitamattomana johtaa sen lihasten halvaantumiseen ja lopulta kuolemaan.

Vaikka kengurua ei voitaisi enää sairaalassa pelastaa, sen kipua voidaan lievittää ja se voidaan lopettaa kivuttomasti.

Trauman kengurulle voi aiheuttaa esimerkiksi turvallisen elinpaikan menettäminen. Aina syynä eivät ole maastopalot tai kuivuus.

– Queenslandia rakennetaan kovaa vauhtia, ja se tarkoittaa eläimille yhä ahtaammaksi käyvää elintilaa. Eläimiä voi nähdä tien varressa siksi, koska ne ovat paossa ja etsivät uutta kotia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Video: Riku Roslund / Yle

Lue myös:

Yle Australiassa: Rekat toivat kärsiville lehmille ja lampaille satoja tonneja heinää halki maan: “Kun kaveri on hädässä, silloin autetaan”

Australian palot saattavat tehdä koaloista erittäin uhanalaisen lajin

Ainakin puolet Australian ainoasta taudittomasta koalapopulaatiosta on ehkä menetetty maastopaloissa