Akaassa ja Valkeakoskella tutkittiin lohikalojen elinmahdollisuuksia: virtavedet ovat hyvin erilaisia

Toisissa joissa ja puroissa on heikosti vettä, toisissa taas uiskentelee jo nyt taimenia.

Akaa
Pato-ojan ensimmäiset mätirasiaistutukset onnistuivat.
Tämä arkistokuvan taimenenpoikanen oli kuvaushetkellä noin kymmensenttinen.Janne Arponen / Aito Taimen ry

Kaikkiin pikkujokiin ei kannata haaveilla lohikaloja.

Valkeakoskella ja Akaassa on viime kesänä selvitelty taimenkantoja useassa joessa, samoin uomien kunnostusmahdollisuuksia.

Hankalaksi osoittautui Valkeakosken jyrkkä ja vähävetinen Myllyniitynoja. Sen sijaan Korentinoja vaikutti paremmalta.

Akaassa Tarpianjoen Haihunkoskessa saatiin sähkökoekalastuksessa pari sellaista taimentakin, jotka ovat peräisin luonnonkannasta tai istutuksesta.

Selvitykset kuuluvat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Virta - hankkeeseen. Jatkoa varten toivotaan Etelä-Pirkanmaan alueelta yhteensä kuuden tonnin kuntatukea.