Pelti rytisee nykyään aiempaa useammin – yleisimmin vahinko käy peruutettaessa parkkipaikalla

Liikennevahinkojen määrä nousi lähes viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

liikenneonnettomuudet
Kolariautoja lähdössä vakuutusyhtiön purkaamoon.
Pahimmat kolaripiikit osuivat vuonna 2018 kolmen viikon jaksolle tammikuun puolivälin jälkeen. Kuva vuodelta 2017.Niko Mannonen / Yle

Peltiä meni ruttuun vuonna 2018 aiempaa herkemmin. Asia ilmenee Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tiistaina julkistetusta raportista (siirryt toiseen palveluun).

Liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja sattui vuonna 2018 kaikkiaan 102 162. Liikennevahinkojen määrä nousi lähes viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Liikennevahingoista 82 prosenttia oli omaisuusvahinkoja ja 18 prosenttia henkilövahinkoja.

Yleisimmin vahinko kävi peruutettaessa parkkipaikalla. Vahingoista tapahtui peruutettaessa lähes joka kolmas. Loukkaantumisista puolet oli yksittäisonnettomuuksia eli onnettomuuksia, joissa on osallisena vain yksi auto, sen kuljettaja ja mahdollisesti matkustajat. Omaisuusvahingoista yksittäisonnettomuuksia oli viidennes.

Ylivoimaisesti suurin osa liikennevahingoista tehtiin henkilö- tai pakettiautolla.

OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari arvioi, että kun liikennevahinkoja tutkii pidemmällä aikavälillä, huomaa vahinkojen vähenemisen hidastuneen viime vuosina. Hänen mukaansa vahinkojen määrä on pysynyt lähes ennallaan, ja toissa vuonna määrässä oli siis jopa nousua.

– Teknologian ja liikennejärjestelmän kehittämisellä on mahdollisuus vähentää liikennevahinkoja. Toistaiseksi teknologian kehitys ei kuitenkaan ole vähentänyt kolareita yhtä nopeasti kuin on toivottu. Lisäksi on hyvä huomata, että myös jokainen kuljettaja voi omalla toiminnallaan pyrkiä välttämään vahinkoja, Parkkari sanoo tiedotteessa.

Vahingoista ilmoitus herkemmin

OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty pohtii, että liikennevahinkojen määrän kasvun taustalla piilee monia syitä.

Räty huomauttaa, että vahinkojen syyt muodostuvat usein isosta kokonaisuudesta, jossa on pieniä palasia. Kun jokaista palasta saadaan korjattua, kokonaisuuskin paranee.

Vahinkojen määrän kasvua tilastoissa selittää Rädyn mukaan yksinkertaisesti muun muassa jo se, että vahingoista ilmoitetaan vakuutusyhtiöille nykyään herkemmin.

– Vahinkojen ilmoituskynnys vakuutusyhtiöille laskee koko ajan, koska ajoneuvojen korjaaminen on nykyään kalliimpaa, Räty sanoo.

Myös parkkipaikkavahinkojen suurta määrää on vaikea selittää Rädyn mielestä yhdellä selkeällä syyllä. Varsinkaan, kun teknologia on tuonut uusimpiin autoihin peruutuskamerat, joiden pitäisi ehkäistä vahinkoja.

– Voisi olettaa, että parkkianturit alkaisivat jollain tavalla näkyä vahinkojen määrässä siten, että ne laskevat. On käynytkin päinvastoin eli parkkipaikkavahingot ovat vain kasvavat koko ajan.

Räty arvelee, että yksi syy parkkipaikkavahinkoihin voi olla esimerkiksi autoilijan kiire, mikä häiritsee peruutussuoritusta. Toinen syy voi olla hänen mukaansa myös yksikertaisesti huonot peruutustaidot.

Rädyn syyttävä sormi osoittaa myös infrastruktuurin suunnittelua.

– Parkkipaikat ovat pysyneet entisen kokoisina, vaikka autojen koko on kasvanut. Positiivista kuitenkin on, että esimerkiksi uusimpien kauppakeskusten parkkihalleissa on jo huomioitu autojen kokojen kasvu leveämmillä parkkipaikoilla.

Räty haluaa kuitenkin painottaa yleisesti, että huomioiden liikenteen ja ajoneuvojen määrän kasvun, on myönteistä, että vahinkomäärät eivät ole kasvaneet tämän enempää kuin mitä toissa vuoden tilastot kertovat.

Talvi yllätti autoilijat tammikuussa 2018: Kolaripiikki

OTIn tilastojen mukaan pahimmat kolaripiikit osuivat vuonna 2018 kolmen viikon jaksolle tammikuun puolivälin jälkeen. Silloin keliolosuhteet olivat haastavia.

Piikkipäivinä sattui 529-569 vahinkoa, kun keskimäärin vahinkoja sattuu päivässä noin 280. Kolmannes kaikista liikennevahingoista sattui lumisella tai jäisellä kelillä.

OTI muistuttaa, että lumipyry ja nopea lauhtuminen luovat haastavat olosuhteet liikenteeseen. Vahinkoja voi silloin torjua OTIn mukaan varsin yksikertaisilla keinoilla: alentamalla nopeutta ja jättämällä riittävän turvavälin.