1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. muuttoliike

Oona Saarivuori, 18, haluaa isoon kaupunkiin lukion jälkeen eikä ole ainoa – Kansanedustajilta ehdotuksia kotiseudun vetovoiman lisäämiseksi

Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajat panostaisivat muun muassa koulutukseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen.

Raumalainen Oona Saarivuori aikoo lähteä opiskelemaan Tampereelle. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Raumalainen kahdeksantoistavuotias Oona Saarivuori aikoo lähteä lukion jälkeen Tampereelle opiskelemaan. Hän uskoo saavansa sieltä parhaan koulutuksen urheiluhierojaksi. Alan työpaikkojakin on luultavasti sillä suunnalla paremmin tarjolla.

Myös monet ystävät suuntaavat suurempiin kaupunkeihin. Jokin niissä kiehtoo nuoria.

– Minä ainakin menen hakemaan sieltä suuria kokemuksia, kaikkea uutta, mitä Raumalta ei saa, Saarivuori toteaa.

Pitäisikö muuttoliikettä hillitä?

Synnytysikäisten naisten määrä on romahtanut Satakunnassa 2000-luvulla lähes viidenneksellä.

Yhtenä syynä tähän pidetään yliopistokaupunkien imua.

Yle kysyi Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajilta, pitäisikö valtion etsiä aktiivisesti keinoja nuorten ja erityisesti naisten muuttoliikkeen hillitsemiseksi.

Kyselyyn vastasi 13 kansanedustajaa. Heistä kahdeksan vastasi myöntävästi, yksi ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Ei-vastaustaan perustelleet kansanedustajat olivat lähinnä sitä mieltä, että ihmisten elinoloja pitäisi parantaa tasaisesti ympäri maata.

Naiset vievät väestökasvun mennessään

Yksi maakuntien vetovoiman lisäämistä peräänkuuluttaineista oli raumalainen SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen.

– Juuri nuoret naiset on se ryhmä, joka saa mahdollisesti perheenlisäystä ja voi lisätä alueen väestöä. Jos he muuttavat pois, on se iso huoli.

Salosen mukaan onkin ratkaisevan tärkeää, että omassa maakunnassa on tarjolla kattavasti eriasteisia opiskelupaikkoja eri aloilta. Jos opiskelut kuitenkin vievät muualle, on nuoria houkuteltava valmistumisen jälkeen takaisin.

– On hyvä asia, että nuoret lähtevät katsomaan maailmaa, mutta kun mietitään, mihin on aika asettua pysyvästi, pitäisi heillä olla mahdollisuus valita kotiseutunsa ja perustaa perheensä paikassa, jossa tukiverkosto on lähellä.

Palveluita ja etätöitä

Kansanedustajilla on useita ehdotuksia kotiseudun vetovoiman lisäämiseksi. Esimerkiksi palveluiden parantaminen on yksi niistä.

– Se kunta, joka pystyy järjestämään lääkäripalvelut niin, että lapsiperheet pääsevät vastaanotolle jonottamatta aina kun siihen on tarvetta, voi saada ihmisiä muuttamaan sinne. Sen takia ihmiset voisivat olla valmiita käymään töissä vaikka vähän kauempanakin, Kristiina Salonen pohtii.

Keskustan euralaisen kansanedustajan Eeva Kallin vetovoimalista on pitkä.

– Tarvitaan riittävästi opiskelu- ja työpaikkoja, toimivia palveluita sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä, viihtyisää elinympäristöä, kulttuuria ja harrastusmahdollisuuksia. Näihin kaikkiin voidaan politiikalla vaikuttaa.

Kalli jatkaa, että myös monipaikkaisuuden ja paikkariippumattoman työskentelyn edistäminen on tärkeää. Saman asian ottivat vastauksissaan esiin muun muassa RKP:n nauvolainen kansanedustaja Sandra Bergqvist ja SDP:n kankaanpääläinen kansanedustaja Heidi Viljanen.

Viljanen toivoo, että paikkariippumattomuus huomioitaisiin myös valtion tehtävien uudenlaisessa organisoinnissa.

Kristiina Salonen selventää tätä omassa vastauksessaan. Hän huomauttaa, että yksittäisen valtion viraston siirtäminen maakuntaan työpaikkoja tuomaan ei ole ratkaisu.

– On ehkä vanhanaikaista, että siirretään joku virasto pienempään kaupunkiin. Pitäisi mahdollistaa työn tekeminen enemmän monipaikkaisesti, että työtä voisi tehdä myös etänä.

Helpotusta liikkumiseen

Osa kansanedustajista haluaisi pistää lisää paukkuja liikkumiseen. Esimerkiksi naantalilainen perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kääntäisi katseet yksityisautoilun helpottamiseen.

– Alueiden eriarvoisuutta tulee lievittää perumalla ilmastopolitiikan nimissä tehdyt korotukset liikkumisen ja asumisen kustannuksiin. Pitäisi voida esimerkiksi tarkastella polttonesteiden hintoja. On eri asia asua Mynämäellä kuin Helsingin keskustassa. Helsingissä on helppo sanoa, että julkisilla pääsee, mutta tilannehan ei maaseudulla ole tämä.

Liikenneyhteydet saivatkin useamman maininnan kansanedustajien vastauksissa.

– Julkinen liikenne ja tiet kuntoon koko maassa, peräänkuuluttaa esimerkiksi vasemmistoliiton turkulainen kansanedustaja Johannes Yrttiaho.

Lisää tekemistä nuorille

Raumalainen Oona Saarivuori pitää mahdollisena, että hän muuttaa opiskelujen jälkeen takaisin kotiseudulleen. Suuren kaupungin vilskettä on kiva käydä maistamassa, mutta pienemmän kaupungin rauha tuntuu houkuttelevammalta loppuelämän kodilta.

– Kaupungin hälske ei maistu, kun olen asunut maalla koko ikäni. Siksi voisin muuttaa takaisin, Saarivuori toteaa.

Muutaman ehdon on kuitenkin täytyttävä, jotta paluumuutto olisi mahdollista.

Työpaikka on tärkeysjärjestyksen kärjessä. Oman alan töitä pitäisi löytyä.

Myös vapaa-ajan ohjelmaa saisi olla lisää. Esimerkiksi urheiluun ja luontoon liittyviin aktiviteetteihin hän toivoisi panostusta.

– Se, että kaupungissa on mukavaa, on todella tärkeää. Jos erilaisia aktiviteetteja olisi lisää, voisi nuoria naisia kiinnostaa jäädä Raumalle.

Pitäisikö muuttoliikettä sinun mielestäsi hillitä? Miten? Mikä saisi sinut pysymään kotiseudullasi? Voit ottaa osaa keskusteluun jutun kommenttiosiossa.