1. yle.fi
  2. Uutiset

Väkivalta on monen ammatin arkea, mutta koulutusta sen kohtaamiseen ei juuri saa – sosiaalityön opiskelija Suvi Paganus: "Se vähän hirvittää"

Ruotsissa jopa hammaslääkärit koulutetaan puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan. Suomessa moni tapaus jää huomaamatta.

väkivalta
Sosiaalityön opiskelija Suvi Paganus, Jyväskylän yliopisto.
Suvi Paganus sanoo, että väkivallan kohtaamista on koulutuksessa vain sivuttu.Petri Aaltonen / Yle

Suvi Paganus opiskelee Jyväskylän yliopistossa sosiaalityötä. Aurinkoisesti hymyilevä nuori nainen juttelee huolettomasti ja innostuneesti tulevaisuuden ammatistaan, vaikka tietää arjen olevan kaikkea muuta kuin leppoisa.

Hän valmistautuu kohtaamaan työssään väkivaltaa, monissa eri muodoissa.

Riippumatta siitä mihin sosiaalialan työpaikkaan Paganus päätyy, asiakkailla saattaa olla kokemuksia esimerkiksi perheväkivallasta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

On hyvin mahdollista, että Paganus joutuu työssään myös tilanteisiin, joissa häntä itseään uhataan väkivallalla.

– Se vähän hirvittää. Toivottavasti työpaikalla on hyvä työnohjaus ja avoin ilmapiiri, että näitä tilanteita voidaan käsitellä, Paganus sanoo.

Väkivallan kohtaamiseen liittyvät taidot jäävätkin yleensä työpaikalla opittaviksi.

Koulutus väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen on Suomessa riittämätöntä. Monelta alalta se puuttuu kokonaan.

Miehen jalkojen välistä näkyy lattialla istuva pelkäävä nainen.
Väkivallan uhreja kohdataan monissa ammateissa, mutta tapaukset jäävät usein tunnistamatta. Kuvituskuva.Petri Aaltonen / Yle

Jopa perhesurmiin johtava väkivalta voi jäädä ilmoittamatta

Väkivalta on osa monen ammatin arkea. Esimerkiksi poliisit, terveydenhuollon- ja sosiaalialan työntekijät ja opettajat kohtaavat arjessaan väkivallan uhreja.

Tapaukset jäävät kuitenkin usein tunnistamatta ja ilmoittamatta.

Yksi syy voi olla se, että väkivallan uhreja kohtaavat ammattilaiset ovat epävarmoja omasta osaamisestaan. Milloin asiasta tulee ilmoittaa ja kenelle? Kuinka suojella asiakkaan yksityisyyttä, mutta tarjota apua ajoissa?

Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) jopa perhesurmaksi kääntyneet väkivaltakierteet ovat olleet viranomaisten tiedossa, mutta niihin ei ole puututtu ajoissa.

Syitä siihen, että väkivalta ei Suomessa katkea tarpeeksi tehokkaasti on monia. Yhteistyö viranomaisten välillä takkuilee ja monelta organisaatiolta puuttuvat pysyvät toimintamallit väkivaltaan puuttumiseen.

Poliiseille sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille tehdyn kyselytutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli neljännes lähisuhdeväkivallan kanssa työtä tekevistä ei ollut saanut peruskoulutuksessaan lainkaan opetusta väkivallan kohtaamiseen.

Moni heistä on paikannut tilannetta erilaisilla kursseilla ja luennoilla opintojen jälkeen, mutta suuri enemmistö (72,2 prosenttia) koki edelleen tarvitsevansa lisäkoulutusta lähisuhdeväkivallasta.

– Ammattilaisten näkökulmasta tilanne on todella hankala. Heidät heitetään vaikean ja vakavan asian eteen, vaikka eivät ole saaneet siihen minkäänlaista koulutusta tai välineitä, kertoo perhe- ja väkivaltatutkimuksen dosentti, yliopistonlehtori Marianne Notko Jyväskylän yliopistosta.

Väkivaltatutkimus vetää luentosalit täyteen

Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää koulutusta on ryhdytty viime vuosina tarjoamaan enemmän. Opintojen suorittaminen on kuitenkin usein vapaaehtoista ja niiden järjestäminen saattaa riippua opettajien omasta kiinnostuksesta. Laajemmat kurssit ja koulutuskokonaisuudet ovat harvinaisia.

Jyväskyläläisellä Suvi Paganuksella on menossa kolmas vuosi sosiaalialan opintoja. Tähän mennessä väkivaltaa on pääaineessa vain pintaraapaistu, lähinnä asiakastyön taitoja opettavalla kurssilla.

– Ei sitä vielä tarpeeksi ole, mutta jonkin verran aihetta sivutaan, Paganus sanoo.

Miehen käsi puristaa naisen kättä.
Jyväskylän yliopistossa väkivaltaan voi perehtyä kokonaisvaltaisena ilmiönä, joka yltää kahden ihmisen välisistä suhteista kulttuuriin ja taiteeseen asti. Petri Aaltonen / Yle

Jyväskylän yliopistossa opiskelevilla tilanne on kuitenkin monia muita parempi. Reilut pari vuotta sitten yliopistoon perustettiin monialainen väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus (siirryt toiseen palveluun), joka on vapaasti kaikkien opiskelijoiden valittavissa.

Luentosalit ovat täyttyneet. Väkivaltatutkimus on suosittu sivuaine muun muassa sosiaalityön, kasvatustieteen ja psykologian opiskelijoiden keskuudessa, mutta kursseille ovat löytäneet myös monien muiden alojen opiskelijat.

Paganuskin halusi lisätä ymmärrystään väkivallasta koko yhteiskuntaa koskettavana ilmiönä.

Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus sai hänet pohtimaan omaa ammatti-identiteettiään, erityisesti roolia väkivallan kierteen katkaisijana.

Vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen tärkeys on korostunut entisestään.

– Olen oppinut ymmärtämään väkivaltailmiön kokonaisvaltaisuutta ja ehkä myös sen kohteeksi joutuneiden ihmisten ajatusmaailmaa. Sitä asetelmaa, miksi väkivalta voi jatkua monta kymmentä vuotta ja siitä ei pysty puhumaan, Paganus arvioi.

Ruotsissa hammaslääkäritkin tunnistavat väkivallan uhreja

Ruotsissa erityisesti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät opinnot ovat olleet jo parin vuoden ajan pakollisia useiden eri alojen perusopinnoissa (siirryt toiseen palveluun) (Regeringskasliet).

Esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, juristit, psykologit, sosiaalialan työntekijät ja jopa hammaslääkärit koulutetaan tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään lähisuhdeväkivaltaa työssään.

Perhe- ja väkivaltatutkimuksen dosentti Marianne Notko toivoo, että Ruotsin malli leviäisi myös lahden yli.

– Tulisi olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että väkivaltaan liittyviä asioita on omassa peruskoulutuksessa.

Dosentti Marianne Notko, Jyväskylän yliopisto.
Perhe- ja väkivaltatutkimuksen dosentti Marianne Notko toivoo lähisuhdeväkivaltaan liittyvien opintojen tulevan pakolliseksi myös Suomessa.Petri Aaltonen / Yle

Koulutuksen puutteet on tiedostettu muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

THL:n, Jyväskylän yliopiston ja poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä kehitettiin viime vuonna käyttöönotettu verkkokoulutus Luo luottamusta – Puutu väkivaltaan (siirryt toiseen palveluun). Se on suunnattu erityisesti poliiseille sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville.

Väkivaltakoulutus voi säästää rahaa – ja kyyneleitä

Noin kuusi prosenttia suomalaisista joutui väkivallan uhriksi vuonna 2018 (siirryt toiseen palveluun) (Kansallinen rikosuhritutkimus).

Luvut nousevat huomattavasti korkeammaksi, kun kysytään, kuinka moni on jossain elämänsä vaiheessa joutunut väkivallan kohteeksi.

EU:n tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) noin 30 prosenttia suomalaisista naisista ja yli 15-vuotiaista tytöistä on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Luku on kymmenen prosenttia enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

Mies seisoo uhkaavana kellarin ovella.
Naisten kohtaama väkivalta on Suomessa yleistä. Kuvituskuva.Petri Aaltonen / Yle

Lähisuhdeväkivalta ulottaa lonkeronsa laajalle yhteiskuntaan.

Se aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä kärsimystä sekä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia paitsi väkivallan kohteille, myös esimerkiksi sitä todistaville lapsille ja nuorille.

Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu myös huomattavia kustannuksia erityisesti poliisin toimialoilla, sosiaali- ja terveysaloilla sekä oikeusjärjestelmässä ja kasvatusalalla.

Nykyistä varhaisempi puuttuminen väkivaltatapauksiin voisi tuoda sekä inhimillisiä että taloudellisia säästöjä.

– Jos on olemassa tehokkaat toimintamallit ja päästään varhaisessa vaiheessa estämään väkivallan jatkuminen, se säästää ihan suoraan rahaa, Marianne Notko sanoo.

Sosiaalialan opiskelijalle tulevan työn yhteiskunnallinen ulottuvuus tuo motivaatiota jaksaa vaikeat ja mahdollisesti pelottavatkin kokemukset työelämässä.

– Koen hirmuisen merkityksellisenä, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa näiden ilmiöiden tunnistamiseen. Ja että pystyn tukemaan ihmisiä, joilla on kipeitä kokemuksia, Suvi Paganus kertoo.

Lue seuraavaksi